Lue keskustelun säännöt.
Ikävä exän lasta.
16.05.2012 |
Tarinani kuuluu seuraavasti:
Seurustelin monta vuotta kivan miehen kanssa. Hänellä oli edellisestä suhteestaan tyttö, joka oli tavatessamme vuoden ikäinen. Lapsen äidin kanssa suhde oli ohi, kun me miehen kanssa tapasimme. Mies oli tytön elämässä vahvasti mukana, vaikka tyttö virallisesti asui äidillään. Tyttö oli isällään yötä kolmikuukautisesta alkaen. Mies oli hoitanut omia pikkusisaruksiaan paljon ja tuli hyvin lasten kanssa toimeen.
Kun aloimme seurustella, tyttö oli pakostikin koko ajan kuvioissa. Aluksi olin vähän varovainen, mutta tyttö vei sydämeni hyvin äkkiä. Joskus hoidin häntä yksinkin, kun miesystäväni oli töissään (yrittäjä). Tyttö myös kiintyi minuun vahvasti. Miehen kanssa alkoivat välit rakoilla ja lopulta suhde kaatui hänen pettämiseensä. Jouduin katkaisemaan välit totaalisesti.
Se oli vaikeaa, koska rakastin miestä kaikesta huolimatta, eikä tunteita voi muuttaa on-off. Mutta vielä pahempaa on ikäväni lasta kohtaan. Se raastaa sydäntä. Aivan kuin pala minusta puuttuisi. Mitään mahdollisuutta lapsen tapaamiseen ei ole enkä sitä edes halua ,koska haluan miehestä eroon lopullisesti, vaikka hän haluaisi jatkaa. Hänen valheensa olivat sen verran pahoja, että en enää anna anteeksi, vaikka monet kerrat olen antanut.
Itken itseni uneen lapsen takia. Tiedän, että takuulla hänkin ikävöi minua. En tiedä, mitä hänelle on kerrottu, kun minua ei enää näy. Tyttö on jo melkein kuusivuotias, eli ymmärtää aika paljon. En saanut mahdollisuutta hyvästellä häntä. Toivon sydämestäni, että hänelle ei aiheutunut murhetta, kun selittämättä katosin hänen elämästään.
Näinkin voi käydä.
Kommentit (8)
Kerrankin joku oikeasti tykkää lapsipuolestaan.
Helppoahan se on kun lapsi on tavatessa ollut noin pieni eikä murrosikäinen äitinsä manipuloima hullu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja lähettää sen tytön äidille? Sanot siinä jotain nättiä, miten kiva oli tuntea ja muistelet häntä usein ja toivotat hyvää jatkoa tms. Tytön äiti saa sitten päättää, lukeeko sen tytölle vai ei, mutta fiksu äiti ymmärtää, miten vaikeaa ero on ja lukisi kirjeen. Näin tyttö ymmärtäisi, että sinä et häntä ole hylännyt ja että ajattelet häntä, vaikka et enää voikaan tavata ja pitää yhteyttä. Ja sinulle ehkä tulisi vähän parempi mieli myös, kun tietäisit tytön muistelevan sinua ilolla eikä ajatellen, onko hänessä ollut jotain vikaa.
et voi ottaa yhteyttä lapsen äitiin? Luulisin että tossa tilanteessa äiti ymmärtää.
Lapsen äiti vihaa minua, on vihannut alusta asti. Hän vihaa myös lapsen isää, ero oli ollut vaikea. Minun tultuani kuvioihin tilanne oli äärimmilleen kiristynyt. Viimeinen pisara hänelle oli, että lapsi piti minusta. Äiti yritti, ettei lapsi olisi päässyt isälleen, mutta viranomaisteitse tapaamiset saatiin järjestymään.
Sama tilanne paitsi että exän pojasta kyse..
Kyllä väkisinkin on sitä ikävä ja itkee kun ei tiedä onko kaikki hyvin ja miten käsittelee sen että en ole enää kuvioissa. Rankinta mitä olen ikinä joutunut tekemään on erota exän pojasta. Olin läsnä enemmän kuin lapsen bioloogiset vanhemmat, eka hammas kun lähti, kun hän oppi kävelemään ja pyöräilemään ym..
Vuoden sisällä mietin monesti jättäväni tämän exäni, mutta ajatus pojan jättämisestä sai minut pysymään hankalaksi muuttuneessa suhteessa. Lähdin vasta kun mies kävi minuun käsiksi pojan nähden.. Lähtöä en kadu, tuntuu vain kuin olisin jättänyt oman lapseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama tilanne paitsi että exän pojasta kyse..
Kyllä väkisinkin on sitä ikävä ja itkee kun ei tiedä onko kaikki hyvin ja miten käsittelee sen että en ole enää kuvioissa. Rankinta mitä olen ikinä joutunut tekemään on erota exän pojasta. Olin läsnä enemmän kuin lapsen bioloogiset vanhemmat, eka hammas kun lähti, kun hän oppi kävelemään ja pyöräilemään ym..
Vuoden sisällä mietin monesti jättäväni tämän exäni, mutta ajatus pojan jättämisestä sai minut pysymään hankalaksi muuttuneessa suhteessa. Lähdin vasta kun mies kävi minuun käsiksi pojan nähden.. Lähtöä en kadu, tuntuu vain kuin olisin jättänyt oman lapseni.
Kiitos viestistäsi! Luulin olevani aivan yksin asian kanssa. Ystävät ihmettelevät reaktiotani, kun lapsi oli "vieras", toisen äidin. Minulla on omiakin lapsia, mutta he ovat opiskelemassa muualla ,koska itse tein lapseni nuorena, exä vasta paljon vanhempana.
Lapsen äiti vihaa minua, on vihannut alusta asti. Hän vihaa myös lapsen isää, ero oli ollut vaikea. Minun tultuani kuvioihin tilanne oli äärimmilleen kiristynyt. Viimeinen pisara hänelle oli, että lapsi piti minusta. Äiti yritti, ettei lapsi olisi päässyt isälleen, mutta viranomaisteitse tapaamiset saatiin järjestymään.
Voisitko silti koittaa ottaa yhteyttä. Ehkä se viha on laantunut kun et ole enää exän kanssa. Voisit vaikka kertoa mitä mies sinulle teki, ja kertoisit että nyt vasta ymmärrät itsekin miksi nainen miestä niin kovasti vihasi ja toivoisit että olisit ymmärtänyt sen aiemmin. Sitten sanoisit, että olet hieman huolissasi siitä vaikuttaako yhden aikuisen yhtäkkinen häviäminen pienen lapsen elämästä lapseen. Ja kysyisit äidin mielipidettä siihen, että olisiko hänen mielestään parempi jos tapaisitte vielä kerran jotta voisit selittää lapselle ettei asia johdu hänestä. Jättäisit siis äidille valinnan. Ei kai tuossa mitään häviäkään jos kokeilee.
Kerrankin joku oikeasti tykkää lapsipuolestaan.