On se vaan jännä, miten pojat valitsevat äitinsä kaltaisia kumppaneitaan
ja tytöt isänsä. Enempää tässä analysoimatta huomaan, että näin on meillä. Ja tänään todettua, että näin on myös mieheni kummipojalla, joka on valinnut kumppanikseen täysin äitinsä kaltainen hitaan jahnukan.
Ja joo, kyllä minun mieheni on paljon kuin edesmennyt isäni. Myötäilevä, mutta toisinaan julma. Tosin isäni oli kyllä paljon kätevämpi käsistään, näin minä ainakin muistan:-)
Kommentit (16)
Minä ainakin olin samanlainen huora kuin exän äitikin oli. Vai liittyikö kuitenkin enemmän tämän yhdistävän henkilön nais/mieskuvaan ja ennakkosuhtautumiseen?
Johtuu siitä että pojat perivät mieltymykset naisiin isältään. Onko se niin kaukaa haettu idea että poika lankeaa samanlaisiin naisiin kuin isänsäkin?
isässäni. Julma väkivaltainen juoppo-isäni on mahdollisimman kaukana miehestäni. No ehkä niillä on sama tukan väri, mutta mikään muu ei täsmää.
Anoppi ja minä taas olemme samanlaisia pajattajia. Miehelläni on oikein mukava äiti.
joten en osaa arvioida mieheni ja hänen samankaltaisuuttaan. Uskoisin, että heissä on yllättävän paljonkin yhteistä.
Minä puolestani en ole lainkaan anoppini kaltainen. Hän on herkkä ja arka, minä kova ja reipas.
kuin anoppini. Itse oon reipas, kunnianhimoinen ja aika kiltti, kun taas anoppi laiska, latistava ja joskus julma. Mukava ihminen kylläkin!
Mieheni on jonkun verran samanlainen kuin isäni. Että siinä menee hyvin yhteen.
No siksi kait erottiinkin sit kun en ollut exän äitinsä kaltainen kuivakka kapakala.
heh heh.
kovia tekemään töitä ja myös kotitöitä:-) Olemme siis siistejä ihmisiä toisin kuin esimerkiksi mieheni sisko eli kälyni.
Mutta anoppini ei koskaan puhu tunteistaan eikä mistään, mihin voisi liittyä ongelma. Mieheni perheessä on asioita painettu villasella.
ap
Enpä voisi sanoa mieheni olevan isäni kaltainen. Isällä oli peukalo keskellä kämmentä, miehellä ei. Muutenkin erilaiset ovat.
Enkä taatusti ole anopin kaltainen. Anoppia en mitenkään moiti, on vain erilainen kuin minä. Miehellä on tainnut paha kämmäys käydä. Mä en ole mikään leipuri enkä kodinhengetär...
eikä mieheni äitinsä kaltaista vaimoa. Emme ole samanlaisia emmekä samannäköisiäkään.
ja mieheni ei ole millään tavoin isäni kaltainen. Ei ulkonäöltään, ei luonteeltaan (muutoin kuin ovat molemmat rauhallisia), eikä muutoinkaan.
Minä en muistuta anoppiani ollenkaan. Anoppi pelkää ihmisiä, on hiljainen hissukka ja kaikkein mieluiten nyhvää jossain nurkassa.
Ja minä, no, en ole sellainen. =D
Minulla on ihana anoppi, ja tulemme mainiosti toimeen - mutta samankaltaisia emme ole yhtään. Emme fyysisesti, emmekä muutenkaan (hän on taiteellinen, minä käytännöllinen).
Ja miehessäni ja isässäni samaa lienee vain pituus.
Tosin hieman laajempana: puoliso on samanlainen kuin omat vanhemmat. Se ei mene yksyhteen täysin siten, että vaimo on äidin kaltaine ja mies isän kaltainen. Mies voi myös olla äidin kaltainen.
Tästähän ihastumisessa on kyse: ihminen tuntuu "tutulta". Ja se tuttuus on lapsuusajan tuttuutta "olen tuntenut hänet aina".
Samanlaisuus voi olla alitajuistakin, ei konkreettista. Voi olla, että puoliso ja oma isä tuntuvat täysin erilaisilta ihmisiltä, mutta heidän tapansa osoittaa rakkautta on sama.
Anoppi on ihan mukava ihminen, mutta ei samanlainen. Meillä on ihan eri arvot ja ajattelutapa. Anoppi kyllä tykkää minusta ja joissain asioissa vois sanoa, että ihaileekin, mutta joissain asioissa meillä menee kyllä sukset ristiin ja pahasti :)
Ystäviä me siltikin ollaan.
ulkonäöllisesti ja muutenkin täysi vastakohta anopille. Olen suht. rauhallinen ja herkkä, anoppi eloisa pajattaja ja melko kova arvoiltaan. Ei todellakaan mikään romanttinen herkistelijä. Mieheni on myös täysi vastakohta omalle isälleni, joka oli juoppo naistennaurattaja eikä välittänyt lapsistaan tuon taivaallista.
joten onko heidän äitinsä ollut merkittävän erilainen heitä kasvattaessaan?
Minä olen käytännön asioissa käsi täysin abstrakti älykköteoreetikko
mieheni toisen veljen vaimo on tyhmä kuin saapas, kontrollifriikki minäminäminä-paskiainen - yrittää kaikkea, mutta mistään ei tule mitään
ja kolmannen veljen vaimo on tekevä ja toimeen tarttuva käytännön ihminen, mukava kyllä
Millainen näiden veljesten äiti siis on?
Miehessäni on jotain samaa kuin isässäni, joka kuoli jo ennen kuin tapasin mieheni.
Sen sijaan minussa ja anopissani ei ole mitään samaa.