Onko ketään jolla toinen silmä sokea...

Vanha ketju, mutta vastaanpa minäkin. Ikää on kohta 50 v ja syntymästä asti on toinen silmä ollut sokea. Tai vähän valoa ja varjoja näkyy, mutta sen varassa en pystyisi liikkumaan yhtään. Sisäänpäin karsastusta on esiintynyt aina ja se pahenee väsyneenä ja rasituksessa. Silmälääkärin mukaan karsastusta ei pysty leikkauksella parantamaan, koska se vaatisi kahden silmän yhteisnäön. Leikkaus saattaisi johtaa ojasta allikkoon eli karastus kallistuisi toiseen suuntaan silmän ulkonurkkaa kohti, mikä on rumemman näköistä. Lapsena kuuli satunnaisesti haukkumista ja välillä joku on jäänyt toljottamaan. Vielä aikuisenakin tapaa välillä moukkia, joita ulkonäköni häiritsee kovasti. Tämän takia olen ennemminkin sivustaseuraajana kuin joukon keskipisteenä, enkä halua katsoa ihmisiä silmiin. Muuten ei ole elämääni haitannut millään tavalla, vaan olen harrastanut kaikkea mahdollista, varsinkin monia eri liikuntalajeja. Syvyysnäkö tuntuu normaalilta ja menestyn hyvin myös petankissa yms. syvyysnäköä vaativissa lajeissa. Ajokortin sain normaalisti, enkä ole silmälaseja tarvinnut, koska toisessa silmässä näkö on ollut hyvä. Vasta, kun ikänäköä alkoi tulla, hankin itselleni tiimarilasit lukulaseiksi.

Mulla syntymävaurio ja 10% näköä toisessa silmässä. Toinen lievästi likinäköinen +2.

Ainoa haitta on lisänäboleva karsastus eli näen kaksoiskuvan. Muuten näkevämpi silmä kompensoi puutteen.

Kaikkeen tottuu. Lapsena lasit häiritsivät enkä vieläkään käytä niitä koko aikaa. Vanhemmiten tulee ikänäköä joten tarvitsen lukulasit mutten enää ajaessa tai telkkaria katsoessa.

Täällä sama, toinen silmä sokea syntymästä asti. Karsastaa jonkun verran sisäänpäin, korostuu väsyneenä. Ajokortti on taskussa(B-kortti). Kiusaamista ollut nuorempana minkä vuoksi huono itsetunto. Välttelen ihmisiin silmiin katsomista. Mutta näillä korteilla mennään mitä on jaettu. Ikää oli 29v.