KATSO PEILIIN, SIELTÄ SE VIKA LÖYTYY - asiassa kuin asiassa! ! !

On asenteesta kiinni, surkutteleeko itseään vai onko tyytyväinen siihen mitä on.

Minulla on muutama ohjenuora itselleni:

-epämiellyttävien ihmisten kanssa ei hengailla yhtään enempää kuin on välttämätöntä

-raha ei lisäänny öitä valvomalla

-ole itsellesi armollinen, jokaikinen nimittäin mokaa koko ajan, sinä et ole ainoa

-on asioita joita ei voi muuttaa eli älä yritä sitä vaan mukaudu tilanteeseen

l ulkopuolinen taho kantaa vastuun itse aiheutetuista pulmista.

Mikäli ymmärsin ap:n oikein, niin vaikkapa

Seksuaalivähemmistöön kuuluvaa syrjitään -> syy löytyy peiliin katsomalla

Ihminen sairastaa masennusta -> syy löytyy peiliin katsomalla

l ulkopuolinen taho kantaa vastuun itse aiheutetuista pulmista.

Mikäli ymmärsin ap:n oikein, niin vaikkapa

Seksuaalivähemmistöön kuuluvaa syrjitään -> syy löytyy peiliin katsomalla

Ihminen sairastaa masennusta -> syy löytyy peiliin katsomalla

Yksi masennuksen merkki on se että syyttää itseään kaikesta.

Ja itse olen ollut joskus sellainen että syytin itseäni joka hemmetin asiasta. Jopa siitä että entinen kihlattuni sairastui masennukseen.

Syytin itseäni siitä, että elimme lapsuuteni äitini kanssa köyhinä.

Syytin itseäni siitä että ystäväni tappoi itsensä, olin pakkohoidon partaalla kun parjasin itseäni asiasta, siitä etten huomannut merkkejä ajoissa.

Jos työpaikalla meni jokin asia huonosti, olin varma että syy oli minun. Tuo oli aikaa jolloin löysin sen syyn ja syyllisen takuuvarmasti peiliin katsomalla. Ja ihan oikeasti syytin itseäni kaikesta, niin niistä asioista, joille pystyin tekemään jotain, sekä niistä, joille en voinut mitään.

Nykyään olen huomannut että kaikki ei ole minun syytäni. Tottakai tietyissä asioissa on vika minussakin, mutta esimerkiksi riitoihin tarvitaan kaksi, uhmaikä on uhmaamista varten enkä tee siinä mitään väärää että asetan rajoja taaperolle (vaikka anoppi on toista mieltä), enkä minä ole syyllinen muiden ihmisten ongelmiin.

Asioissa on se harmaa aluekin, on sääli jos kaikki näkisivät vain sen mustan ja valkoisen.

Mitäs en ymmärtänyt syntyä terveenä.

Jospa ajateltaisiin asiaa meta-tasolla eikä yhden ihmisen mittakaavassa. Pointtihan on siis se, että jokainen voi vaikuttaa omaan tyytyväisyyteensä ja elämäänsä.(paitsi ehkä lapset). On asenteesta kiinni, surkutteleeko itseään vai onko tyytyväinen siihen mitä on.

Minulla on muutama ohjenuora itselleni:

-epämiellyttävien ihmisten kanssa ei hengailla yhtään enempää kuin on välttämätöntä

-raha ei lisäänny öitä valvomalla

-ole itsellesi armollinen, jokaikinen nimittäin mokaa koko ajan, sinä et ole ainoa

-on asioita joita ei voi muuttaa eli älä yritä sitä vaan mukaudu tilanteeseen

mun mies saa hakata minut, koska se on minun vikani!

Jos jäät miehen luokse hakattavaksi, etkä älyä ottaa hatkoja

löytyy syy ja ratkaisukin, kun katsoo peiliin. Ei se ole vaikeaa ja elämä helpottuu suuresti, kun alkaa ymmärtää että ratkaisut ovatkin omissa käsissä eikä tarvitse aina syytellä muita tai odottaa että ulkopuolinen taho kantaa vastuun itse aiheutetuista pulmista.

Harva vain kykenee siihen, ikävä kyllä. Ne kykenevät, joilla on hyvä itsetunto ja tasapainoinen tunne-elämä.

Mitä voit tehdä, jotta sua ei kohdella kaltoin?

Turha odotella toisen muuttuvan.

mun mies saa hakata minut, koska se on minun vikani!

jos sut raiskataan, se on peiliinkatsomisen paikka. kyllä tää suomalainen nöyryys on hienoo...liekkö jonkun kristinuskon peruja...voi morjens

löytyy syy ja ratkaisukin, kun katsoo peiliin. Ei se ole vaikeaa ja elämä helpottuu suuresti, kun alkaa ymmärtää että ratkaisut ovatkin omissa käsissä eikä tarvitse aina syytellä muita tai odottaa että ulkopuolinen taho kantaa vastuun itse aiheutetuista pulmista.

Harva vain kykenee siihen, ikävä kyllä. Ne kykenevät, joilla on hyvä itsetunto ja tasapainoinen tunne-elämä.

Ne jolla on hyvä itsetunto ja tasapainoinen tunne-elämä kykenevät säätelemään ratkaisujaan enemmän. Hyvää itsetuntoa ja tunne-elämää taaseen ei peiliin katsomalla rakenneta - siihen tarvitaan toisia ihmisiä. Ole tyytyväinen jos olet saanut ne vanhemmiltasi. Monet joutuvat niitä kovan koulun kautta aikuisena rakentamaan.

jos olet lapsuudessa jäänyt vaille inhimillisyyden rippeitäkään ja et ole siksi koskaan oppinut nukahtamaan pelkojesi vuoksi ja keskittymiskykysi on olematon koska olet aina tokkurassa, se on peliin katsomisen paikka. Olisiko ehkä pitänyt valita pikkuisen toisenlainen kasvu- ja kehitysympäristö itselleen?

Olen työssäni luokanopettajana joutunut kohtaamaan yhteiskuntamme raadollisen puolen. Nuorena ja kokemattomana olin ehkä samaa mieltä kanssasi. En ole enää. Ihminen tarvitsee toista ihmistä kehittyäkseen tasapainoiseksi ja itseään ja toisiaan kunnioittavaksi yksilöksi. Peiliin tuojottaminen ei auta yhtään mitään, sieltähän tuijottaa takaisin elämän polullaan eksyksissä harhaileva ihminen. Ap, pohdi tarkkaan tuota asennettasi. Itse olen varsin hyväosainen, mutta en kylmäsydäminen.

Ap, pohdi tarkkaan tuota asennettasi. Itse olen varsin hyväosainen, mutta en kylmäsydäminen.

Kaikkea hyvää sulle, ope.

löytyy syy ja ratkaisukin, kun katsoo peiliin. Ei se ole vaikeaa ja elämä helpottuu suuresti, kun alkaa ymmärtää että ratkaisut ovatkin omissa käsissä eikä tarvitse aina syytellä muita tai odottaa että ulkopuolinen taho kantaa vastuun itse aiheutetuista pulmista.

Harva vain kykenee siihen, ikävä kyllä. Ne kykenevät, joilla on hyvä itsetunto ja tasapainoinen tunne-elämä.

Ne jolla on hyvä itsetunto ja tasapainoinen tunne-elämä kykenevät säätelemään ratkaisujaan enemmän. Hyvää itsetuntoa ja tunne-elämää taaseen ei peiliin katsomalla rakenneta - siihen tarvitaan toisia ihmisiä. Ole tyytyväinen jos olet saanut ne vanhemmiltasi. Monet joutuvat niitä kovan koulun kautta aikuisena rakentamaan.

Nöyryyden puute ja kiitollisuus taitaa joiltain "hyvän itsetunnon ja tunne-elämän itse itselleen hankkineista" puuttua.