Mikä mua vaivaa? Paniikkihäiriön oireitako??
Minulla on eläessäni tasan kerran ollut paniikkikohtaus n. 2 v sitten. Ja se oli pitkän unettomuuden tulos, keho ei vaan enää kestänyt ja sain hirveän paniikkikohtauksen. Luulin, että kuolen ja saan sydänkohtauksen. Tuntui, kuin sydän olisi hetkenä minä hyvänsä tullut rintakehästä ulos. Onneksi pääsin heti ensiapuun ja sain lääkkeen. Kohtaus loppui 10 minuutissa. Sen koommin ei ole oireita ollut, sain lääkityksen uniongelmaan ja uniongelma korjaantui, nykyään en enää syö unilääkettäkään, en ole syönyt 1,5 vuoteen.
Nyt olen raskaana, odotan toista lasta viikolla 24. Olen töissä ja minulla on alkanut olla kummallisia oireita. Eli välillä minulla on todella vaikeaa keskittyä työtehtäviini, en saa mistään ikään kuin kiinni, ajatukset pomppi siellä täällä ja tulee sellainen ulkopuolinen olo. Kuuntelen ihmisiä, mutta en pysty sisäistää heidän sanomaansa. Samalla rintakehässä puristaa ja minun pitää keskittyä hengitykseeni ja yritän rauhoitella itseäni. Olen mennyt ajoittain vessaan istumaan pää polvien välissä. "Kohtaus" menee ohi ehkä 10-15 minuutissa. Mikä minua vaivaa?? Voiko nämä olla lieviä paniikkikohtauksia tai alkavia kohtauksia, jotka sitten laantuvatkin, kun saan itseni väkisin kasaan. Pelkään, että saan töissä jonkun kunnon slaagin vielä joku päivä.. Ja voiko tämä olla raskauden kannalta haitallista?
Kommentit (4)
Hyvin olet kuitenkin saanut hallintaan oireet ja muista kohtauksen tullessa: se on täysin vaaraton ja menee itsestään ohi.
Onnea odotukseen! :)
mulla ollut samanlaisia oireita. Ja mullakin ihan sama, että pari vuotta sitten tuli kunnon kohtaus mutta sitten kun sain sille nimen, niin olen just noin pystynyt hallitsemaan alkavat kohtaukset kuin sinäkin, vakuuttamalla itselleni että tämä on vain paniikkikohtaus, en ole oikeasti fyysissesti sairas! Raskauteen en osaa ottaa kantaa, kysäise vaikka neuvolassa. Mulla on ollut varalla kaapissa oxamin-pillereitä, joilla olen pahimmat sydämentykytyksen ja käsien tärinän saanut kuriin kun kohtauksia on satunnaisesti tullut. Ei varmaan voi raskausaikana käyttää, mutta kannattaa ehkä selvittää? Tsemppiä ja onnea vauvasta!
Itse olen kärsinyt ikävuodet 15-25 paniikkihäiriöstä ja silloin usein minulla kuvaamasi kaltainen oli perusolo, eli ei kohtaus mutta sellainen lievästi ahdistava ulkopuolisuuden tunne ja ehkä lievä sekoamisen pelko. Kohtauksia sitten tuli ajoittain.
Mutta ei, vaikka saisitkin paniikkikohtauksen ei se ole sikiölle vaaraksi, eikä tuo olosi. Hormonimuutokset ja psyykkiset asiat yhdessä ovat voineet saada aikaan sen että sinulla nyt on tuollainen olo mutta ei sitä tarvitse pelätä. Toki jos oireet käy sietämättömiksi hae apua lääkäriltä, mutta minusta noin yleisesti ottaen ei ole mitenkään vaarallista (kuten ei paniikkihäiriö yleensäkään, se on vain epämiellyttävää ei vaarallista).
Itse opin saamaan kohtauksen hallintaan rauhallisella hengitysharjoituksella. Sitten kohtauksetkin alkoivat vähentyä. Oireina oli epätodellinen olo + rinnan puristaminen.