Mitäs tekisit tässä tilanteessa?

Meillä on sukutila, jolle on vuosia haikailtu jatkajaa. Ei enää maatalouden toki, mutta asujaa, ettei tila jäisi tyhjilleen tai joutuisi myytäväksi. Nyt sitten oma perheeni olisi elämäntilanteen muututtua valmis muuttamaan kotiseudulle takaisin, mutta vanhempani ovatkin yhtäkkiä tooodella vastahakoisia ja nihkeitä miettimään ratkaisuja. Ja toki sen ymmärränkin, eihän tällaiset päätökset helppoja ikinä ole. Meille sopisi hyvin monenlaiset ratkaisut, asuinrakennuksen remontointi kahdelle porukalle sopivaksi, mummonmökin rakentamista vanhuksille on ollut puhetta (raha ei ole ongelma), tai siitä että muuttaisivat keskustaan pienempään asuntoon alta pois. Jos muuttaisimme takaisin kotiseudulleni, olisin myös vanhemmilleni tukena myöhemmin, nyt ovat kohtalaisen hyväkuntoisia vielä.



Tuntuu että tää kuivuu nyt kokoon, jollen painosta ja rupea päällepäsmäriksi. Mutta eipä sekään kivalta tunnu. Painostaisitko itse? Tyyliin kun eivät omaa etuaan ymmärrä... Äitini valittaa vähän väliä miten raskasta on ylläpitää isoa taloa ja kartanoa. Harmittaa tosi paljon.