Kuinka mones vaavi tulossa suurperheelliset?
Itselläni rv10 tänään ja 7.s toivottavasti syntyy tammikuun alussa. Miten tätä intoa vieläkin on uuteen? Muutenkin uskomatonta, kun vielä n.8v sitten luulin, ettei onnistu. Oli keskenmeno ja sen jälkeen ei kuulunut, eikä näkynnyt raskautta vaikka kuinka yritti. Sitten alkoi tapahtua ja nyt vauvoja saa ottaa lennosta kiinni. Koska on teidän seuraavan laskettuaika?
Kommentit (9)
Mun on tehnyt jo kauan mieli kysyä, että kuinka monta lasta "pitää" olla, että "kuuluu" suurperheellisiin? Ja pitääkö lasten olla biologisia? :)
Tämmöisiä miettii
-AJ-
Eikö kolme lasta ole jo jonkun laskentaperiaatteen mukaan suurperhe ;)
No juuh viides on tulossa ja LA ehkä 2.2.09 mahdollisesti siirtyy vielä.
En todellakaan tiedä, koska en tunne oikeasti, että olisimme vieläkään suuriperhe, vaikka 7s tulossa. Mutta toisten mielestä olemme jo suurperhe. Eiköhän jokainen määrittele sen itse. Mielestäni jokainen saakin itse miettiä onko suurperhe, pienperhe tai keskikokoinen. Eihän sillä ole väliä, kunhan lapset ovat tervetulleita. Minä ehkä itse huhuilen suurperheiden perään siksi, koska äideillä on samanlaisia kokemuksia. Yhden lapsen kanssa eläminen on kuitenkin erilaista kuin kuuden tai useamman kanssa. Kun toiset tosta vaan lähtevät käymään jossakin, niin suurperheellinen joutuu hieman suunnitella lähtöä. Muitakin järjestelyitäkin enemmän. Ja on ilo huomata, että on toisiakin, jotka eivät jätä lasten tekoa yhteen tai kahteen. Koska monesti suurperheellinen saa kuulla kommentteja, "eikö jo riitä? Onkohan toi aivan fiksua"jne. Suurperheessä voi olla minun, sinun ja yhteiset lapset. Tai sitten adoptoituja. En katsoisi niin, että ne olisi kaikki itse synnytettyjä. Minulla tosin on. Selvensikö tämä...?
Meillä siis on neljäs muksu tulossa tossa reilun parin kk:n päästä ja meillä uusioperhe elikkäs tää tuleva lapsonen on mulle 3. ja lisää lapsia haluaisin vielä sekä niitä oonkin jo miettinyt ;) Onneksi mies ei laita vastaan, hän itekkin lähtöisin 6-lapsisesta perheestä ja itellä *vain* yksi sisarus. Haluan lapsillani olevan monta sisarusta, joista on tukea ja turvaa myös aikuisenakin.
Meillä tulee ikäeroa näillä kahelle nuorimmaiselle reilu vuosi ja pari kuukautta ja naureskelinkin jo sukulaisille, että oonkohan raskaana myös kesällä -09, ko -07 ja -08 oon ollut/olen ;)
Ei olla määritelty montako tehdään tai ollaan tekemättä. Minun lapseni ovat syntyneet- 91, 02, 04, 05, 06, 07 ja tämä varmasti menee 09 puolelle. Eli mekin ollaan uusioperhe. Eli 91 on minun ensimmäisestä avioliitosta. Loput ovat mieheni kanssa ns. yhteisiä.
lapsi tulossa. Ensimmäinen on jo 17 vuotias, sitten 15v, 13v, 5v, ja 2v. Nyt joulukuussa tulossa kuudes jos kaikki hyvin menee. Minullakaan ei ole ollut koskaa km:a., ONNEKSI! Nyt ikää on 37 v, joten olen menossa lapsivesipunktioon parin viikon päästä
...että miten teillä on sujunut lasten kanssa, jotka ovat pienellä ikäerolla? Ja miten te olette miehenne kanssa jaksaneet? Itellä hieman "pelottaa", että miten jaksan ja miten kerkeän ja miten kaikki sujuu, kun vauva syntyy?!? Ja se varsinkin mietityttää, ko tää nuorimmainen on minussa todella paljon kiinni. Ja meillä menee silleen, että oma esikkoni on -96, miehen esikko -99 ja meän eka yhteinen tosiaan 07/07 ja nyt tulokas 08/08, että onhan noista isommista lapsista apua tietenkin :)
Kaikki tehdään omalla painollaan. Siivotaan, kun jaksetaan. Ehkä se on yksi asia, jonka takia ei stressata.Lapset sotkee sitä mukaan, kun siivotaan.:) Mies ei juuri kotona kyllä ole kuin joskus käy kääntymässä. Silloin tulee, kun minä lähden. Eli yhdessä ei lapsia hoideta. Itse opiskelen ja silloin tällöin käyn tenttejä tekemässä tai luennolla. Nyt on kyllä paljon semmoista opiskelua, että teen 90%sti kotona. Opiskelen pitkin päivää pienissä erissä. Ja muun touhuumisen ohessa muistelen lukemaani. Tehtävien teot ym sitten jätettävä öihin. Meillä ei kyllä ole vanhemmasta lapsesta lainkaan apua. Haluaisin kyllä liikkua lasten kanssa enemmän, mutta se joskus ongelmallista. Kun ei liikaa stressaa vähäpätöisistä asioista, niin menee. Meillä hommat menee kuin tehdastyönä.:) Tietysti sitä iltaisin kaipaa unta, kun kämppä hiljenee. Sittenkin vaan opiskelu hommat kutsuu. Aamulla sitä herää silmät ristissä. Ja taas menoksi. Onko sen arvoista...? hmm... Opiskelua en kuitenkaan lopettaisi ja lapsia ei voi mihinkään paluupostissa palauttaa.HEH; HEH. Ja vielä tulee aika, ettei lapsia enää tule.
La 6.12.08 viikkoja nyt 14+
Mulla ei oo km:ja takana ja kaikki vauvat saaneet alkunsa "tuosta vaan".
Alussa hiukan pelotti,nyt jo onnella odotan vaikka tiedosta kaiken mitä matkan varrella voi sattua!!!