Millainen ihminen sopii töihin vanhainkotiin?

ei pelkää fyysistä työtä, ikä hetkahda sanallisesta väkivallasta ja pärjää myös fyysisesti agressiivisten kanssa. Oppii elämään paskanhajun kesjkellä, tekee hommansa niin, ettei vaikuta kiireiseltä vaikka sitä olisikin.

Nainen oli itse sinkku (n. 40-50v.), lapseton ja ylipainoinen...mutta äärimmäisen lämmin ja huolehtiva ihminen.



Hän suhtautui dementoituneisiin vanhuksiin kuin pieniin lapsiin; silitti, paijasi, luki iltasatua, laittoi unilelun kainaloon ja höösäsi muutenkin kovasti.



Aivan mahtava persoona!

anna mun kaikki kestää :(

ei pelkää fyysistä työtä, ikä hetkahda sanallisesta väkivallasta ja pärjää myös fyysisesti agressiivisten kanssa. Oppii elämään paskanhajun kesjkellä, tekee hommansa niin, ettei vaikuta kiireiseltä vaikka sitä olisikin.

tämän edellisen kirjoittaja ei ainakaan sovi.

Vastauksena kysymykseen: Sellainen joka arvostaa vanhuksia ja näkee Ihmisen rapistuneen kuoren takana. Ymmärtää että siellä (mahdollisesti muistamattoman ja avuttomalta vaikuttavan) pinnan alla on mieletön määrä elettyä elämää ja elämänkokemusta, yksilö jolla on omat lähtökohtansa ja tarinansa. Jolle tärkeää on se miten näitä vanhoja ihmisiä kohdellaan ja tekee siinä parhaansa. Muistaa aina ketä varten työtään tekee. Pystyy aina seisomaan tekemistensä takana, vaikka hoidettava vanhus olisi oma äiti. Lisäksi pitää olla kärsivällisyyttä vanhan, hitaan ihmisen kanssa olemiseen. Samojen tarinoiden uudelleen ja uudelleen kuulemiseen, ja samojen asioiden toistamiseen. Pitää olla lämpimät kädet ja lämmin sydän. Sellainen ihminen sopii hyvin työhön vanhainkotiin.

Sitten ammattitehtävästä riippuen tulee tietysti vielä ammatilliset vaatimukset, mitä on osattava. Ala ei ole helppo. Se on erittäin vaativaa mutta myös ihanaa työtä. Ja se ei todellakaan sovi kaikille.

Terveisiä vanhainkodista.

Ensinnäkin ihmisellä täytyy olla sellainen luonne, että saa oikeasti tyydytystä ihmisten auttamisesta, avuksi olemisesta.



Jotta jaksaisi ja tykkäisi olla nimenomaan vanhainkodissa töissä, tarvitaan varmaan myös rutiineista nauttimista, sellaista käytännöllistä tässä-ja-nyt -asennetta. Että tykkää tehdä hyvin sen mitä juuri nyt tekee, vaikka sen tekisi sadannetta tuhannetta kertaa.



Hyvä olisi jos olisi enemmän silmää yksityiskohdille kuin suurille linjoille, koska vanhainkodissa hienosti hoidetut tilanteet ja edistymiset ovat usein pienissä asioissa, dramaattisia muutoksia ja tapahtumia on vähemmän.



Ja tietysti entistä paremmin työssään viihtyy jos tosiaan on kiinnostunut vanhuksista ihmisryhmänä, näkee heissä sen pitkän historian ja tavallaan arvoituksen: nämä ihmiset tulevat ajasta jota en ole itse nähnyt enkä tule koskaan näkemään.



Kyllä tällaisia ihmisiä on.