Kumpi on suurempi muutos perheen elämään - toinen vai kolmas lapsi?

Eka on paha ja toka ihan kauhea, kun oma aika häviää tyystin. Ekasta ehtii edes joskus yksinkin jonnekin. Kolmas on helppo, koska et voi enää menettää lisää mitään, koska olet jo sopeutunut siihen, että omaa aikaa ei ole. Tyhjästä ei voi enää ottaa lisää pois.



Kolmen lapsen äiti, jolla ikäerot ekassa välissä 1v 7kk ja tokassa 2v 6 kk.

oli toka vaikeampi. Just sen takia, että tokan jälkeen omaa aikaa ei enää ole. Kolmannen kanssa sitä ei muista enää edes kaivata.



Kämppä piti kyllä vaihtaa isompaan kolmannen myötä, muuten tämä kolmas on ollut ihan älyttömän helppo lapsi. Kulkenut sujuvasti ekan vuotensa muiden mukana.

melkein kaikki tuttavaperheet ottivat hatkat. Kaksi lasta on normiperhe, kolme lasta on hallitsematon apinalauma ja liian paljon monelle.

ja samat syyt kuin aiemmilla. Meilläkin kolme lasta ja kolmas sujahti helposti tuohon jo valmiiseen perhekuvioon. Toisen kanssa oli isompi muutos oppia pois "omista tarpeista" (no joo, totta kai omiakin juttuja on, yhä, kolmenkin lapsen kanssa, mutta siltä se silloin tuntui...)

Meidän lapsilla ikäerot on 1v8kk ja 3v



Niin, ja suurimalla osalla ystäväperheitä on nykyisin 3 lasta.. Hauskaa.

Eka on paha ja toka ihan kauhea, kun oma aika häviää tyystin. Ekasta ehtii edes joskus yksinkin jonnekin.

Miten niin toisen jälkeen ei voisi lähteä yksin jonnekin tai kolmannen jälkeen?

Minusta ensimmäinen on jopa pienempi, koska siihen osaa varautua, ja esikoinen nukkuu välillä, esim päiväunet, jolloin voi käydä lenkillä ja elää rentoa vauva-arkea. Toisen kanssa sitä ei enää tulekaan, vaan jos ikäerot ovat pienehköt, on jatkuva pikkulapsitohina edessä. Kolmannen kanssa voi olla jo vähän helpompaa, kun isommat leikkivät jo keskenään, ja vauvakin viihtyyn heidän touhujaan katsellen.

Eka on paha ja toka ihan kauhea, kun oma aika häviää tyystin. Ekasta ehtii edes joskus yksinkin jonnekin.

Miten niin toisen jälkeen ei voisi lähteä yksin jonnekin tai kolmannen jälkeen?

Mulla oli toinen lapsi äärimmäisen helppo tapaus, että ei meidän arki hänestä juurikaan muuttunut muuta kuin parempaan suuntaan. Ei kolmaskaan työläs ollut, mutta ihan konkreettinen kaupassa käynti ja paikasta toiseen liikkuminen vaati pikkusen enemmän aikatauluttamista (päiväunet kahdella lapsella) ja kun pyörällä liikutaan pisti tietenkin joskus sää vastaan kun esikoinenkin oli vasta 5v. Tosin en olisi kolmea lasta syrjäkylillä yksikseni viitsinyt tehdä. Kaupungissa välimatkat inhimilliset.