Miksi nainen haluaa erota vaikka nuorin lapsi 2-3v?
Haluaisin tietää syitä erohaluihin. Eikö tuossa elämäntilanteessa ole kädet täynnä lastenhoitoa ja työssä selviämistä?
Kommentit (12)
lisäksi hankitaan uusi kulta kainaloon välittömästi. Mietin miten joku jaksaa olla narttu vaikka lapset pieniä ja yhteinen elämä ihan reilassa?
Haluaisin tietää syitä erohaluihin. Eikö tuossa elämäntilanteessa ole kädet täynnä lastenhoitoa ja työssä selviämistä?
jos siitä kumppanista ei ole kantamaan osuuttaan vaan jos se aiheuttaa vain lisää työtä ja vaivaa ja huolta?
Mun mielestä just noissa työntäyteisissä ja rankimmissa elämänvaiheissa parisuhde punnitaan: silloin nimenomaan pitää ottaa toistakin huomioon, olla tukena ja muistaa hoitaa parisuhdetta. Jos ei haluja suhteen hoitamiseen ole, mitä sillä suhteella tekee?
On ihan paskapuhetta, että "parisuhteen aika on sitten myöhemmin". Sitä ehtii muutamassa vuodessakin kasvaa niin erilleen, että tuskin enää tuntee toista sen jälkeen. Hyvästä suhteesta saa huonon helpostikin, mutta huonosta on aika vaikea saada enää hyvää.
Miksi nainen haluaa erota vaikka nuorin lapsi 2-3v? Haluaisin tietää syitä erohaluihin. Eikö tuossa elämäntilanteessa ole kädet täynnä lastenhoitoa ja työssä selviämistä?
Ihan tarpeeksi hoitamista 2 lapsessa! En halunnut sitä kolmatta hoidokkia (=mies) enää!
Siinä on lapsiparoilla ihmettelemistä.
Mun mielestä just noissa työntäyteisissä ja rankimmissa elämänvaiheissa parisuhde punnitaan: silloin nimenomaan pitää ottaa toistakin huomioon, olla tukena ja muistaa hoitaa parisuhdetta. Jos ei haluja suhteen hoitamiseen ole, mitä sillä suhteella tekee?
On ihan paskapuhetta, että "parisuhteen aika on sitten myöhemmin". Sitä ehtii muutamassa vuodessakin kasvaa niin erilleen, että tuskin enää tuntee toista sen jälkeen. Hyvästä suhteesta saa huonon helpostikin, mutta huonosta on aika vaikea saada enää hyvää.
ei osallistu vaan vaatii naista tekemään kaiken, tai jospa se kumppani on se joka haluaa erota?
Niin ja ennen kuin kukaan ehtii haukkua minua miesvalinnastani, niin kukaan kumppaneistani ei ole ollut tuollainen ja olen elänyt onnellisessa parisuhteessa jo 15 v. Mutta ymmärrän että tilanteita voi olla erilaisia, ja että joskus ongelmat eivät nouse pinnalle heti vaan paljastuvat (ja ehkä pahenevat) vasta myöhemmin.
Olemme sopineet, että emme eroa, kun lapset ovat pieniä, mutta silti mietin asiaa joka päivä.
Syitä eroon:
- teen kaikki kotityöt, mies tekee ns. miesten työt eli omakotitalossa korjaustyöt, puiden sahaamiset ja pilkkomiset, ruohonleikkuun, lumityöt yms. Pitää minua laiskana ja saamattomana, kun en töiden jälkeen jaksa muuta kuin käydä kaupassa, tehdä ruokaa ja laittaa sen pesukoneen ja tiskikoneen päälle. Jos pyydän apua, saan aina selonteon näistä miesten töistä ja vaatimuksen, että teen niitä, jos hänen pitää auttaa minua näissä naisten töissä. Miehen mielestä ei ole väliä, kauanko aikaa menee kotitöihin (teen niitä joka päivä 1-2 tuntia päivässä, mies ei tee välttämättä viikkoon tai edes kahteen näitä miesten töitä), koska miesten työ on raskasta, on se aina rankempaa.
- mies vähättelee minua ja nolaa julkisesti aina tilaisuuden tullen
- hänen mielestään suhteesta puhuminen tai tyytymättömyyden ilmaiseminen on nalkuttamista
- meillä ei ole läheisyyttä, ei edes seksiä kuin satunnaisesti parin kuukauden välein
-mies puhuttelee minua äkäisesti huutaen ja ivailee lasten kuullen
- vaikka mies hoitaa lapsia ja leikkii heidän kanssaan ihan päivittäin, kaikki rutiinit ovat minun kontollani. MIkään lappu, lääkäriaika, neuvola-aika tms. ei huoleta häntä. Lasten ruokkiminen tai päiväunet tai nukkumaanlaitto ei koske häntä. Mies ei siis auta arjen rullaamisessa ja noukkii mielestäni vain rusinat pullasta.
Syitä erohaluille olisi myös miehellä, vaikka mies ei haluakaan erota.
- olen masentunut ja saamaton. En vain jaksa.
- nalkutan ja haluan puhua. Miestä se raivostuttaa.
- suutun nykyään helposti ja tällöin myös mies suuttuu. Ei kiva kenellekään, ja lapset pelästyvät.
- Olen ylipainoinen ja saanut painoa nopeasti kuluneen vuoden aikana.
Mietin usein, miksi lasten tarvitsisi elää tällaisessa perhehelvetissä vain, koska vanhemmat eivät kykene myöntämään, että tämä ei toimi. :(
kun erota kun ne ovat teini-ikäisiä. jos pystyy pitämään välinsä asiallisina ja sopimaan yhteishuoltajuudesta ym. lapset sopeutuvat. vähemmän haittaa heitä kun se että kyrötätte siinä muutaman vuoden, kyllä lapset aistii ja ottaa siinä sitte mallia "perhe-elämsätä". sun elämäsi on nyt!
kun mies ei tuntunut kantavan perheestä osuuttaan oikein ollenkaan. Paljon töissä ja loput ajat jossain kavereiden kanssa. Usein sai ihmetellä missähän ryyppyreissulla on ja milloin tulee ja missä kunnossa. Ja pettikin noilla reissuillaan.
Enemmän ihmettelen kuinka kaveri jaksoi katsella miestä niinkin pitkään.
Jos siinä parisuhteessa alettaisiin kunnioittamaan toista ja lopetetaan toi mikä on kenenkin hommaa, selvästi ei toimi niin miksi jatkaa noin?
Minusta te voisitte rajoittaa noitten kotitöitten nalkutukset ja harrastaa seksiä, pussailla ja suunnitella tulevaa. Ottakaa joku kiva yhteinen harrastus.
Ai niin, mutta tehän olette jo sopineet erosta niin väliäkö sillä miten paskassa suhteessa elätte muutamia vuosia.
Kaikista hassuinta olisi jos vaikka sinulla todettaisiin syöpä: ajattele millaista elämää olet elänyt! :)
Yritetään epätoivoisesti laastaroida liittoa?
kun mies ei tuntunut kantavan perheestä osuuttaan oikein ollenkaan. Paljon töissä ja loput ajat jossain kavereiden kanssa. Usein sai ihmetellä missähän ryyppyreissulla on ja milloin tulee ja missä kunnossa. Ja pettikin noilla reissuillaan.
Enemmän ihmettelen kuinka kaveri jaksoi katsella miestä niinkin pitkään.
Yritetään epätoivoisesti laastaroida liittoa?
kun mies ei tuntunut kantavan perheestä osuuttaan oikein ollenkaan. Paljon töissä ja loput ajat jossain kavereiden kanssa. Usein sai ihmetellä missähän ryyppyreissulla on ja milloin tulee ja missä kunnossa. Ja pettikin noilla reissuillaan.
Enemmän ihmettelen kuinka kaveri jaksoi katsella miestä niinkin pitkään.
ennen lasten hankintaa, mutta ymmärtääkseni mieskin toivoi kovasti lasta ja naiselle tuli lopulta aika yllätyksenä, ettei miestä sitten loppujen lopuksi kiinnostanutkaan tehdä asioiden eteen mitään oikeasti.
t. 12
jos siitä kumppanista ei ole kantamaan osuuttaan vaan jos se aiheuttaa vain lisää työtä ja vaivaa ja huolta?