Kertokaa mulle mikä logiikka siinä on, että kituruokavaliolla keho syö lihasta?

epätoivoisesti siitä rasvavarastosta

En ymmärrä. Eikö se rasva juuri ole vararavintoa pahan päivän varalle. Miksi helvetissä keho rupeaa lihaksia syömään kitukuurilla?

mutta olen lukenut joskus ihan tutkimustietoa jossa rasvattoman massan menetyksen osuus painonlaskusta tosiaan näytti aika suoraviivaisesti kasvavan mitä nopeammin paino laski. Eikä siihen vaikuttanut edes se söikö paljon proteiinia vai ei, hyvin nopea painonpudotus vei aina paljon rasvatonta kudosta.

kuluttaa keholta myöhemmin vähemmän kaloreita, kuin jos keho ensin polttaisi ne läskit ja sitten (kituoloissa) sen jälkeen suuren lihasmassan kanssa ottaisi viimeiset energiat lihaksista.



Ihmisen keho on ihmeellinen ja hyvin sopeutunut myös nälkävuosiin. Evoluutio :)

Sehän on vaan haitta! Mulla esim. painoindeksi on normaalin ja ylipainon rajalla ja suurin osa läskistä sisäelinrasvaa. Ja siitä sitten pidetään kynsin ja hampain kiinni ja syödään lihakset, ettei edes karkuun kohta pääse. Kai tuossa jokin logiikka on, en vain ymmärrä että mikä se voisi olla.

En ymmärrä. Eikö se rasva juuri ole vararavintoa pahan päivän varalle. Miksi helvetissä keho rupeaa lihaksia syömään kitukuurilla?

mutta olen lukenut joskus ihan tutkimustietoa jossa rasvattoman massan menetyksen osuus painonlaskusta tosiaan näytti aika suoraviivaisesti kasvavan mitä nopeammin paino laski. Eikä siihen vaikuttanut edes se söikö paljon proteiinia vai ei, hyvin nopea painonpudotus vei aina paljon rasvatonta kudosta.

Sen täytyy valmistua äärimmäisiin olosuhteisiin joissa se luulee joutuvansa selviämään.

Päähän ottaa silti :D. ap

Vai ikuisiksi ajoiksiko ne menettää?

kuluttaa enemmän energiaa kuin rasva. Joten jos nälänhätä uhkaa, kannattaa käyttää ensin pois se osa, joka vie energiaa eniten. Selviää hengissä vähemmällä ravinnolla, kun elimistön energiantarve laskee. Ja jos ei liiku, ei elimistö näe edes mitään hyötyä niille lihaksille, ihan turha uhrata energiaa sellaisen mukana kantamiseen ja ylläpitämiseen, jota ei käytä.

lihaksista jotain, mitä ei koskaan saa takaisin? Jos esim. päästää itsensä hirveän lihavaksi, sen jälkeen on käsittääkseni ikuisesti riesana tavallista enemmän rasvasoluja tms. Käykö tässä lihasjutussa samoin paitsi toisin päin? Eli menettää jotain lihassoluja jotka ei koskaan palaa?

lihaksista jotain, mitä ei koskaan saa takaisin? Jos esim. päästää itsensä hirveän lihavaksi, sen jälkeen on käsittääkseni ikuisesti riesana tavallista enemmän rasvasoluja tms. Käykö tässä lihasjutussa samoin paitsi toisin päin? Eli menettää jotain lihassoluja jotka ei koskaan palaa?

Mitä hyötyä keholle on edes rasvavarastosta? Sehän on vaan haitta! Mulla esim. painoindeksi on normaalin ja ylipainon rajalla ja suurin osa läskistä sisäelinrasvaa. Ja siitä sitten pidetään kynsin ja hampain kiinni ja syödään lihakset, ettei edes karkuun kohta pääse. Kai tuossa jokin logiikka on, en vain ymmärrä että mikä se voisi olla.

jos tulee nälänhätä. Sellaisia on ihmisen evolutiivisen historian kautta ollut säännöllisetsi ja niistä kausista ovat selvinneet sukuaan jatkamaan vain energiapiheimmät, eli ne nykyisissä runsauden oloissa liikapainon kanssa taistelevat.

Monilla seuduilla myös ihan normaali vuosittainen satovaihtelu on ennen elintarviketuontia ja säilöntämenetelmiä tehnyt sen että vuosittain lihotaa ja laihdutaan merkittävästi. Eism. Afrikan savannin heimoilta on havaittu tällaista että kuivana kautena paino laskee keskimäärin 15 kg ja nousee sen taas sadekautena. Heillä ei ole havaittu tästä muuten mitään terveyshaittoja, mikä havainto laittoikin aikoinaan kyseenalaistamaan sen onko "jojolaihdutus" sittenkään kovin haitallista. Nykyäänhän ollaan sitä mieltä pääosin että ei se ole.

lihaksista jotain, mitä ei koskaan saa takaisin? Jos esim. päästää itsensä hirveän lihavaksi, sen jälkeen on käsittääkseni ikuisesti riesana tavallista enemmän rasvasoluja tms. Käykö tässä lihasjutussa samoin paitsi toisin päin? Eli menettää jotain lihassoluja jotka ei koskaan palaa?

Rasvasolujen ikuisuus on jo tutkimuksissa kumottu, kyllä niiden määrä oikeasti vähenee ja kasvaa tarpeen mukaan. Ja ei siis lihaksenkaan suhteen menetä mitään mikä ei koskaan palaisi.

Yleensä tavallinen ihminen ei muuten edes huomaa tätä lihaksen menetystä millään. Itse olen laihduttanut aikoinani 16 kg äärinopeasti ened:illä, ja sen jälkeen jatkoin liikuntaharrastuksiani kuin ei mitään, ilman havaittavaa huononnusta suorituskyvyssä tai ulkonäössä (paitsi että sitä läskiä oli lihasten päältä lähtenyt). Lihas varmaan oli tosiaan menettänyt silti massaa mutta kevyempi keho oli esn verran keveämpi kuljettaa (harrastin kestävyysjuoksua) että tuntui että vahvempi sitä vaan on.

Eikö läski muka palakaan ensin? Käsittääkseni läski palaa ensin, sitten vasta keho alkaa pilkkomaan lihaksia proteiineksi ja edelleen energiaksi. Tietysti jos proteiinien saanti on muutenkin olematonta verrattuna tehdyn lihastyön määrään, niin sitten keho alkaa myös pilkkomaan lihaksia, aika nopeasti vielä. Liikunta aiheuttaa mikroskooppisia repeämiä lihaksissa ja saatu proteiini paikkaa ne vauriot levon aikana, rakentaen lihaksista entistä vahvemman. Jos se proteiini jää saamatta, ei se lihaskaan kasva, päinvastoin. Proteiinit ovat myös kehon energianlähde, lihasten rakennusmateriaalina olemisen lisäksi. Proteiinit (ja sitä myötä lihakset) alkavat palamaan sitten kun hiilihydraatit ja tietty määrä läskiä on käytetty elimistöstä. Ihmiskehon eri energiavarastot käytetään vaiheittain eikä yhtään varastoa käytetä koskaan kokonaan loppuun, eli rasvanpolttokin kestää vain rajatun ajan. Proteiineja poltetaan eniten sitten kun kaikki muu on oikeastaan jo käytetty.

Eikö läski muka palakaan ensin? Käsittääkseni läski palaa ensin, sitten vasta keho alkaa pilkkomaan lihaksia proteiineksi ja edelleen energiaksi. Tietysti jos proteiinien saanti on muutenkin olematonta verrattuna tehdyn lihastyön määrään, niin sitten keho alkaa myös pilkkomaan lihaksia, aika nopeasti vielä.

Näinhän se tosiaan ei mene, tämän on monet tutkimukset jo ajat sitten havainneet. Olisihan se mukavaa jos kroppa ensin käyttäisi vararasvat ja vasta sitte lihasta mutta kun ei. Tai jos sitä lihaksen menetystä nopeassa painonpudotuksessa voisi välttää proteiinia syömällä, mutta ei ole sekään auttanut. Ja sehän on oikeastaan järkevääkin kun ajatellaan nälänhätätilannetta, että energiaa paljon kuluttavasta lihaskudoksesta "uhrataan" niin paljon kuin mahdollista jotta kulutus pienenee myös, eikä vain käytetä rasvaa pois.

Evoluutio on kehittänyt ihmisen sopeutumaan kaikin keinoin myös pitkiin vähän ravinnon aikoihin.

harrastaa esimerkiksi _matala_sykkeistä liikuntaa (hölkkää jne) ja syö hyvin ja tarpeeksi. Kitudieetillä palaa lihas.

harrastaa esimerkiksi _matala_sykkeistä liikuntaa (hölkkää jne) ja syö hyvin ja tarpeeksi. Kitudieetillä palaa lihas.

..ja painoa pudottaa hitaasti, ei nopeaa.

Mutta kerrataan kuitenkin:) Lihaksien ylläpitäminen vie energiaa, joten kun ravinnon saanti vähenee, menee rasvan ohessa myös lihasta. Lihasten menettämisen pystyy kuitenkin minimoimaan melko vähäiseksi syömällä proteiinipitoista ja nostelemalla puntteja painonpudotuksen aikana.



Ihmisellä on myös nk. lihasmuisti, että jos lihakset surkastuukin painoa pudottaessa tai laihduttamisen myöstä, tulee ne treenillä melko nopeasti takaisin verrattuna sellaiseen ihmiseen jolla lihaksia ei koskaan ollutkaan

että lihas on helpompi ja nopeampi muuttaa polttoaineeksi kuin se varastorasva.

150 g per vuorokausi.



Puheet rasvanpolttosykkeestä on muuten täyttä paskaa! Kun ei se keho edeleenkään mene sinne rasvavarastoihin energia hakemaan vaikka kuinka alhaisella sykkeellä liikkuu. Ihan perus fysiologiaa.

Puheet rasvanpolttosykkeestä on muuten täyttä paskaa! Kun ei se keho edeleenkään mene sinne rasvavarastoihin energia hakemaan vaikka kuinka alhaisella sykkeellä liikkuu. Ihan perus fysiologiaa.

rasvaa noin tunnin jälkeen, kun hiilihydraattivarastot on käytetty?