Älkää antako poikiennen jäädä peräkammariin, ettei käy näin :D
Anoppi asuu nuorimman (36v) poikansa kanssa kahdestaan. Tekee luonnollisesti kaikki mahdolliset kotityöt ja hoivaa poikaansa kuin hän olisi vauva. Pesee pojan pyykit, siivoaa hänen huoneensa, laittaa ruokaa. Ja vain pojan lempiruokia! Kerran huokaili, että kyllähän hän itse haluaisi joskus kaalilaatikkoa, mutta kun poika ei sitä syö eikä anna hänen tehdä sitä hajun takia!
Poika juo paljon olutta, anoppi tietysti sitä kaupasta kantaa. Kun ei voi kuulemma kieltäytyäkään, koska sitten poika suuttuu ja murjottaa.
Ainoa kotityö, minkä tämä poika tekee, on nurmikonleikkuu kesäisin, anoppi on ostanut hänelle sellaisen päältäajettavan. Talvella ei kolaa lunta, ei kuulemma olkapäät kestä..
Siis: Kun poikanne tulevat täysi-ikäisiksi, kannustakaa heitä omaan elämään!!
Kommentit (6)
Mun veljeni on äidin ikivauva. Jotenkin karmeita nämä symbioosit :(
Tiedän tapauksen, jossa äiti passasi kahta aikuista poikaansa. Kun äiti sitten kuoli, joutuivat pojat aivan tuuliajolle. Pojat eivät tienneet mistä saa ostaa tyynyliinoja, eivätkä osanneet kuin teevettä keittää. Äiti oli aina huolehtinut poikien kaikki asiat, jopa lääkäriaikojen varaamisen ja kaiken muunkin asioinnin. Pojat olivat äidin kuollessa päälle 40v kumpikin.
Olihan siinä vuosien aikana välillä käynyt muutama miniäehdokaskin, mutta jostain kumman syystä ne suhteet eivät kestäneet.
Kai ny yks neljästä mammalle jäis?
Mutta en todellakaan aijo palvella, vaan haluan sen itseäni palvelemaan. Meillä ainakin pojat tekee aina heti kaiken mitä minä haluan, mies sen sijaan korkeintaan vuoden päästä jos silloinkaan. Semmosen kanssa en halua vanhuuttani viettää, vaan haluan taloon ystävällisen ja auttavaisen miehen, joka laittaa ruuat, siivoaa, hoitaa kaikki tekniset korjauksen, kaivaa viemärit puhtaiksi yms yms.
Jos ei kukaan pojista suostu mulle jäämään niin taidanpa päätyä vaihtamaan ton ukonrähjän johonkin komeempaan, nuorempaan ja kivempaan puolisoon. Mieluummin samaa ikäluokkaa kuin noi mun pojat ;)
Pari vuotta sitten löysi itselleen puolison ja meni ihan naimisiin. Äitinsä iloitsi, että hänen ei enään tarvitse pestä pojan pyykkiä eikä laittaa tälle ruokaa.
Ei se avioliitto montaa kuukautta kuitenkaan kestänyt.
Nyt serkkuni on taas äitinsä hoivissa :(
tilanne palvelee jollainlailla äidin omia tarpeita, en ymmärrä näitä ripustautuja äitejä, itsehän osansa valitsevat. Vallankäyttöä tuokin. Yllättävän paljon löytyy vastaavia esimerkkejä äiti-lapsisuhteista, joissa äidit vammauttavat poikansa ja tekevät tästä impotentin. Vai olisko kyseessä jopa seksuaalinen hyväksikäyttö? Usein nämäovat vain lievemmässä muodossa.