Saimme omakotitalon, mutta mies on niin äksy ja tiukkapipo että pilaa koko arkemme

niin se vain on.



Otapa puheeksi, mikä pohjimmiltaan tökkii ja kaihertaa miestäsi.

Mies rätti kädessä? Tajusinkohan nyt. Siis haittaks sitä miestä sotku? Taitaa olla jou luonnonoikku. Soita jonnekkin eläintieteelliseen. Päivä paras tai törkee provo.

ja sitä ei välttämättä tule näinä aikoina. Joten sitä ei kannata pitää päätöksentekokriteerinä.

Mitä mun pitäisi tehdä? Mies on todella siisti luonteeltaan, pikkutarkka näpertelijä, ja tuntuu ettei siedä ollenkaan lapsiperhearkea. Että kaikki se melu, hälinä, lasten kasvatusvastuu yms. ahdistaa. Sopisi piintyneeksi poikamieheksi oikein hyvin, kirjat olisi värijärjestyksessä lajiteltuja ja paperit millilleen suorassa. Mies ei näe isoja kokonaisuuksia kun piipertää jotain pikkujuttua, ja raivostuu kun lapset ovat sotkeneet jotain isän tuijotellessa kauppakuitteja. Äsken viisivuotias alkoi huutamaan isälle takaisin kun isä marmatti jostain, mies sanoi vihaisesti "minulle et huuda tai kohta alat itkemään kun minä alan huutamaan". Jotenkin niin onnetonta sen kasvatusyritykset.. Tuntuu, että lapsista tulee vaan levottomampia isänsä kanssa. Paljon iisimpi meno jos minä olen lasten kanssa keskenään. Vaikka mies muka pitää itseään rauhallisena, mutta saa tyylillään (hidas ja lyhytpinnainen) muut rauhattomiksi.

Huolettaa raha-asiat? Muita stressiaiheita? Aika ehkä auttaa, ei jaksa nipottaa enää..

mikä ihme tää ikuinen "verojen takia ei kannata myydä..." on??? En tajua. Sitten ymmärrän, jos talo on itse rakennettu ja kuitteja vähän rakennuskustannuksista, mutta mikäs ongelma se on muuten myydä. Olen niin monelle sanonut, että selittäiskö mulle, mitkä ne hirveät verot on, joiden takia asuntoa ei voi kahteen vuoteen myydä. Verohan maksetaan myyntivoitosta. Ensin otetaan myyntihinnasta ostohinta, sitten mahdolliset remppakustannukset (tai kerää tutuilta kuitteja) ja välityspalkkio. Siitä jäljelle jäävästä voitosta menee prosentit. Käytännössä juuri ostetun talon joutuu myymään tappiolla välityspalkkion takia.

asumusero. Ette kuitenkaan eroaisi, mutta miettisitte tahollanne ja etenkin yhdessä tuota kuviota. Että onko miehelle tärkeämpää se järjestys vai perhe.

Milloin mies on parhaimmillaan lasten kanssa ? Ulkona leikkimässä ? Yhden lapsen kanssa liikenteessä ? Legoilla leikkiessä ? Satukirjoja lukiessa ? Mieti missä mies on parhaillaan ja pyydä miestä hoitamaan kyseisiä asioita jotka sopii hänelle parhaiten.



Auttaisiko jos miehellä on oma pieni huone tai paikka johon muut ei mene ja siellä mies voi pitää tavaroitaan turvassa ja ylläpitää sellaista siivoa kuin haluaa.



Auttaisiko miestä selkeät listat mitä töitä /asioita odotat häneltä kyseiselle päivälle ?



Minä en pyydä miestäni lukemaan lapsille kuin tosi harvoin koska hän inhoaa sitä. Minä huolehdin lasten lääkitykset, reseptien uusinnat jne.



Toisaalta mies voi hyvinkin hakea lääkkeet apteekista kunhan laitan valmiit reseptit ja listat mitä tarvitaan. Ja mies voi ottaa kaikki lapset mukaansa tällaiseen reissuun. Mies käy mielellään lasten kanssa pyöräilemässä jne.



Ymmärrän että mieheni on paljon suurpiirteisempi kuin minä ja haluaa saada nopeasti näkyvää aikaiseksi. Meillä minä olen se pikkuisten asioiden nysvääjä. Mutta pyrimme jakamaan hommat niin että kumpikin tekee sitä missä on parhaimmillaan ja loput jaetaan voimien ja tilanteen mukaan.



Lisäksi kannattaisi koettaa järjestää että mies ja lapset saisivat keskenään onnistumisen kokemuksia. Silloin miehen itsetunto paranisi, kiukkuisuus todennäköisesti vähenisi ja lapset nauttisivat enemmän isän seurasta. Lisäksi kannattaa sinun kehua miestä kun hommat onnistuu. Jospa siitä lähtisi parempi kierre eteenpäin.





Jaksamista ap;lle. Toivottavasti saatte parannettua tilannetta.

Entä mitä te sanotte kielenkäytöstä? Mies on vähentänyt kiroilua, mutta vieläkin päivittäin lipastahtaa "voi v-ttu" jos lapsi sotkee jotain tms. liian mitättömästä asiasta. Tänään sitten suutuin, valitin että miten voit opettaa lapselle mitään kun oppivat sinulta kiroilun, mies ärähti "älä mussuta siinä". Tuollaista alkeellista rumaa puhetyyliä. Älä mölise, turpa kiinni tms. saattaa sanoa lapsillekin. Mun on täysin mahdoton hyväksyä moista kieltä. Puhutaanko teillä muilla noin?

Ei meillä ei puhuta noin. Mieheni ei ole ollut koskaan kova kirjoilemaan ja jo ennen lasten hankintaa sanoin että meillä ei kirjoilla lasten kuullen. No ehkä pari kertaa miehellä on lipsahtanut 8 vuoden aikana kun on lyönyt varpaansa kovin tai jotain vastaavaa.



Onko miehesi aina puhunut tuohon tyyliin vai onko se tullut nykyisen "lapsikriisin aikana" ? Jos miehestä on ok puhua noin niin sinun on varmaan aika hankala saada tilannetta muuttumaan. Jos tuo kiroilu ja muu ruma puhetyyli on tullut nyt vasta mukaan saattaisi tuo parantua jos saatte muuten perheen elämän ja hommat kuntoon. Mutta kannattaa puhua tuosta kiroilusta ym. joskus kun teillä on rauhallinen hetki. Siis jos voit jutella syyttämättä ja vaikka ihan vaan kysyä mitä mieltä miehesi on tuosta kiroilusta lasten kuullen. Sillä ethän sinä voi yksin päättää teidän perhee säännöistä vaan kyllä miehelläkin on sananvaltaa (joidenkin mielestä kiroilussa ei ole mitään niin pahaa etteikö sitä voisi harrastaa ihan normaalisti lastenkin läsnäollessa).

Yrittäkää puhua ja pohtia ratkaisuja. Teillä on siihen hyvä lähtökohta, koska mies myöntää ongelman. Kerro miehelle, että haluat pitää hänet ja mitä hyvää hänessä on, mutta että jatkuva känkkäränkkä käy liian raskaaksi. Aikaa tuollaisen tilanteen korjaamiseen on kuukausia muttei vuosia ennen kuin se pilaa välit lopullisesti.



Aina ei kiukkuisuudelle ole helppoa selitystä. Syy voi olla stressi talosta, työstä tai rahasta. Se voi olla täysin selittämätön tunne. Apua voisi saada terapiasta tai harrastuksesta, johon saa purettua harmituksen. Jos mies kaipaa enemmän aikaa yksin, on parempi järjestää se aika kuin vaatia häntä olemaan sinun tai lasten kanssa koko ajan.



Miestä tuntuu kiusaavan, ettei talo ole järjestyksessä. Sopikaa vaikka säännöllinen viikottainen siivousaika, jolloin sinä lähdet lapsien kanssa ulos vähintään muutamaksi tunniksi ja mies saa laittaa paikat kuntoon. Sillä tavalla kaikki hyötyvät. Haluaisiko hän hoitaa myös muita kodin juttuja kuten pyykit ja ruoan, jos saa laittaa niitä itsekseen? Niin meillä tehtiin joskus.

oli joku "Mitä helvettiä sä teet nainen", syy oli joku ihan naurettava vedensäästö tai muu, valutin vettä turhaan tms. No minä repesin välittömästi itkemään ja sain sanottua jotakin että en minä ole tottunut tuollaiseen enkä kestä tuollaista kotona ja olen aika ikävien ihmisten kanssa ollut tekemisissä mutta kukaan ei ole sanonut noin rumasti ja ei sinulla ole mitään oikeutta huutaa minulle tuolla tavalla vaikka olisitkin oikeassa ja jos nytkin oli kyse jostain muutamasta sentistä enintään eikä kenenkään hengestä ja miksi kaikista maailman ihmisistä sinä puhut minulle noin kun... Siitä ei kumpikaan lähtenyt mihinkään ennen kuin asia oli käsitelty, minä tosissani pahoitin siitä mieleni. Eikä ole toistunut sen jälkeen. En kestäisi jos minulle puhuttaisiin sillä tavalla jatkuvasti.