uskotko siihen että jos teet jotain pahaa / ilkeästi niin joskus elämässä

ihmisiä, vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten sinua kohdellaan. Eli niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Ihan arkisessa elämässä. Jos olet ystävällinen ja avulias kanssaihmisiäsi kohtaan, sinusta pidetään ja koska sinusta pidetään, sinuakin kohdellaan ystävällisesti ja avuliaasti.

mutta siihen uskon, että pahan tielle lähtenyt usein saa maistaa omaa lääkettään ihan niiden valintojensa seurauksena, joita elämässä tekee. Eli jos vaikka kohtelee muita huonosti, niin kyllä muut maksavat jossain vaiheessa samalla mitalla. Tai jos lähtee ihan rikoksen polulle, niin siitä seuraa hyvin todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin tuomio, josta taas seuraa maineen menetys, toivon mukaan "herääminen" tunnontuskineen jne.



Tietysti sitten on näitä breivikejä, jotka eivät kykene edes katumaan tekojaan.

lähinnä siihen, että tässä maailmassa tapahtuu ihmisille riittävän paljon pahoja asioita, meidän kenenkään ei tarvitse niitä erikseen työllä ja vaivalla toisillemme (tai itsellemme) järjestää. Voimme siis huoletta keskittää energiamme siihen, että autamme toinen toistamme tällä tiellä pystyyn ja eteenpäin.

ovat enimmäkseen sattumaa. Olen ollut kiltti koko elämäni ajan ja silti mulle on sattunut aivan kauheita, ilman omaa syytäni ja ilman kenenkään syytä. (Ehkäpä sitten ilkeilin edellisessä elämässäni.)

3vuotta myöhemmin kätkytkuolema vei toivotun vauvani.

Pyrin silti tekemään oikein. Ja pahaa tapahtuu hyville ja pahoille.

En ymmärrä mitä niin pahaa olisin voinut tehdä lapsena, että olisin voinut ansaita jotain sellaista. Ja jotkut todelliset pahantekijät näyttävät vuodesta toiseen porskuttavan iloisesti eteenpäin, hyötyen kaikista pahuuksistaan, ilman pienintäkään vastoinkäymistä.

Pätee toisinkin päin. Kun laitan hyvän kiertämään, saan sen aina takaisin moninkertaisena ( :

Joskus halusin uskoa, mutta ei ole todeksi näytetty ainakaan omalla kohdallani. Muistan sen tunteen, kun taas kerran sattui ikäviä, ja mulle tuli oikein uhma että vittuako minä mitään yritän, autan ketään, palauttelen löytötavaroita, huomautan kassan antamasta ylimääräisestä rahasta, kierrätän ajatuksen kanssa, annan hyväntekeväisyyteen rahojani ja aikaani, huolehdin kenestäkään - teen YHTÄ AINUTTA hyvää tekoa elämässäni, kun ei mitään hyvää satu itsellekään. Ajattelin ryhtyä ihan kamalaksi, itsekkääksi paskapääksi, josko sitten saisin esim. samaa hyvää kuin vaikkapa eksäni, varsinainen Hannu Hanhi, vaikka on väkivaltainen pikkurikollinen... No, vaikea siitä nyt olisikaan ollut tapojaan alkaa muuttamaan, joten se ei ollut mikään kauaskantoinen suunnitelma, mutta joo, en ainakaan usko että ketään ikinä ainakaan palkitaan hyvistä teoista. Tuntuu olevan ihan päinvastoin. Kun on kunnollinen ja rehellinen, niin ihmiset ennemmin yrittävät hyötyä, mutta kun on itsekäs, ilkeä ja röyhkeä, kuten vaikka eksäni, niin sillehän sataa vaan kaikkea hyvää. Ihmiset matelee sen edessä, se hyväksikäyttää ja hyötyy sekä materiaalisesti että henkisesti (saa palvontaa).



No, en mä sille mitenkään katkera ole, toimii vaan hyvänä esimerkkinä tästä omassa elämässäni. Kun on paska, niin saa hyvää, ja toisinpäin.



Mutta minä elän elämääni niin, että mulla on hyvä olla itseni kanssa, se riittää mulle palkkioksi.

Meiltä kuoli liki kouluikäinen lapsi, kuka teki silloin pahaa? Lapsi itse vai minä, mieheni, mummo kenties?



Ei kostoa ole. Joku kateellinen tai katkera saattaa ajatella että toinen saa takaisin mutta kyllä elämä koostuu ihan kaikenlaisista asioista, harvassa on ne Hannu Hanhet jotka ei mitään virhettä tai vääryyttä tee. Asioilla on muutenkin puolensa; kun kumartaa yhteen suuntaan niin pyllistää toiseen, joten "kostoa" tulee aina.

porskuttavat vain tyytyväisinä eteenpäin. Minä olen auttanut muita ja antanut vähästäni mutta lopetin sen kun muut vain hyväksikäyttivät eivätkä koskaan auttaneet vastavuoroisesti. Aion opettaa lapsenikin pitämään huolta vain itsestään koska kaikki muutkin on niin itsekkäitä. Enkä auta enää, en hoida toisten lapsia tai ole käytettävissä aina kun tarvitaan likasanko, en auta töissä tai opinnoissa...

Elämän järjestämille yllätyksille tosin emme mitään voi, mutta ihan näille jokapäiväisille arkijutuille kyllä, eli omalla käytöksellään voi hyvinkin paljon vaikuttaa siihen, miten muut käyttäytyvät itseä kohtaan.

Minusta on selvää ettei "paha saa palkkaansa". Tämän ovat ihmiset jo ajat sitten muutenkin huomaneet kautta maailman ja siksi on kehitetty ajatumalleja jossa oikeus toteutuisi sitten tavalla tai toieslla kuoleman jälkeen, joko taivas/helvettityylisesti tai uusissa jälleensyntymissä. Itse en usko "oikeudemukaisuuteen" näissä asioissa, asiat menee niin kuin menee, eikä teoilla ole muita seurauksia kuin niiden luonnolliest seuraukset, ja jos vaikka pahan teon luonnolliset seuraukset välttää niin ei siitä koskaan myöhemmin mitään mystistä karmista rangaistusta tule.

Jos ei tässä elämässä, niin sitten seuraavassa. Se ei ole kosto, vaan väistämätön seuraus, universaali laki.

jotka ovat kaikkein vähiten syyllisiä mihinkään. Ilkeät sen kun porskuttaa. Mitekäs sen selitätte?

Mistä tuollaiset kosto tulee, kuka niitä jakelee? Vahtii mitä me tehdään ja jakaa tuomioita? Ylimmäinen Tuomari? Joo ihan varmaan.

En eläissäni ole tehnyt pahaa pienimmällekään hyönteiselle tai ihmiselle tahallani. Silti olen saanut kokea jo lapsesta saakka niin rankkoja juttuja, ettei moni uskoisi. Rankin oli kuitenkin se, mitä oma lapsi joutui kokemaan.



Eli en usko karman lakiin, tai ainakin itse olen jostain käsittämättömästä syystä joutunut monen pahan asian uhriksi. Ja mistä se taas kertoo? En tiedä.

saat tästä ns kostoa. Eli jossain vaiheessa saat maistaa omaa lääkettäsi, ? Minä uskon kyllä tähän, että jos olet joskus tehnyt jotain oikein väärin / rumaa jollekin niin elämässäsi joskus eteen tilanne missä itse olet "uhrina".

on samaa soopaa kuin uskonnot sun muut...

Että jos tekee hyvää, saa takaisin hyvää ja jos tekee pahaa niin saa itsekin negatiivista.En enää tiedä uskoako. Kun olen itsekin yrittänyt nähdä kaikessa positiivisia puolia, olen auttanut pyyteettömästi apua tarvitsevia ihmisiä ja eläimiäkin. Silti tulee jatkuvasti vaan p**kaa niskaan, vuodesta toiseen. Työttömyyttä, köyhyyttä, sairautta, loputonta masennusta.

pahaa nälkäänäkevät lapset on sun logiikalla tehneet? Mistä niille kostetaan? Eikö se hyvä jumala sääli niitä ollenkaan?