Ihanaa kun huomaa olevansa tyytyväinen!

Taidan olevani luonteeltani perustyytyväinen. Lisäksi olen sanoutunut irti kulutuskeskeisyydestä, joka tietyllä tavalla pohjautuu perustyytymättömyyteen, ihminen, joka ei ole tyytyväinen, haluaa aina lisää ja uutta, kunnes on taas siihenkin tyytymätön. En "kilpaile" kotini sisustuksella, lastenvaatteilla, autolla. Meillä on kiva koti, muttei erityisen trendikäs, enkä ole kiinnostunut vaatteista enkä merkeistä. Pyrin siihen, että ostan laadukasta, mutta sekin on nykyään vaikeaa, kun tuntuu ettei ole niin helppoa tunnistaa mitä se laatu on. Usein päädyn siihen, etten halua ostaa mitään! Tämä on vapauttavaa!