Muita, jotka eivät aio pitää vauvalleen unikoulua?
Päätimme mieheni kanssa, että meidän lapsi saa nukkua vieressä niin kauan kuin siihen mahdumme. Sänky onkin iso (180cm). Ja aion antaa myös rintaa öisin aina kun lapsi sitä haluaa. Onneksi se on yleensä vain kerran yössä, joskus useammin, mutta silloin yleensä on jokin poikkeustilanne päällä (kuten hammas tulossa tai flunssa). Lapsemme lopetti tutin syönnin 2-viikkoisena ja nyt hän on kohta vuoden ikäinen. Imetyksestä aion kyllä vieroittaa ennen 2 ikävuotta, mutta silläkään ei ole vielä kiirettä.
Kommentit (22)
ellei vauvalle kehity selkeää unihäiriötä. Ajattelin kyllä jättää yöimetyksen jossain vaiheessa pois, tuntuu, että vauva - nyt 6 kk - ei oikeastaan enää tarvitse sitä ravinnon kannalta, vaan se on pelkkä tapa. En siis aio lopettaa vielä, yösyönti ei väsytä mua, ja onhan siitä sellainenkin hyvä puoli, että vauva nukkuu pitempään aamulla.
Vauva nukkuu vielä meidän sängyssä, mutta omaan sänkyyn on jo tilattu patja. Vauva siirtyy sinne jossain vaiheessa, kun alkaa pyöriä yöllä.
Saatte kaikki nukkua. Meilläkin meni noin ekat kolme vuotta, ja sitten lapsi siirtyi itse omaan sänkyyn eikä halunnut enää tulla viereen (se oma sänky siis oli meidän makuuhuoneessa siitä asti kun lapsi täytti 2, mut halusi vielä pitkään nukkua meidän vieressä). Meillä on takana oikein mukava pikkulapsiaika, kun lapsi on nukahtanut, nukkunut ja herännyt ilman itkuja, aina hyväntuulisena koska on saanut olla lähellä meitä.
Oikean hetken tullen lapsi sitten muuttaa omaan sänkyyn ilman unikouluakin, mahdollisesti pienellä kannusteella. Näin ainakin meillä.
Unikoulu on kyllä tarkoitettu ihan erilaiseen tilanteeseen...että mikä oli ton jutun idea?
Heräilivät vauvoina tosi usein ja nukutettiin vieressä, sitten siirrettiin pinnikseen joka oli ilman laitaa sängyssä kiinni. Reilun vuoden iässä kaikki lapset ovat lopettaneet yösyönnin ihan itse..kolmevuotias kuopus hilpaisee edelleen liki joka yö viereen, muut nukkuvat omissa sängyissään jo.
te yleensä tarvitsisitte unikoulua? Meillä lapsi alkoi syödä tuttia kaksiviikkoisena, söi öisin puolivuotiaaksi ja alkoi nukkua omassa sängyssään kokonaan reilun vuoden vanhasta.
Samalla logiikalla mentiin kuin tekin. Eikö unikoulu ole niille, joilla on uniongelmia?
Onko vanhemmilla yleisesti joku käsitys, että vauvan kuuluu suorittaa unikoulu kyetäkseen nukkumaan normaalit yöunet? Vai mistä on kysymys??
ap:n tapa on täysin normaali. Eiköhän iso osa ihmisistä toimi suunnilleen noin.
Miksi aiot vieroittaa lapsesi??? Kyllä hän vieroittaa itse itsensä kun on valmis. Joillekin se on ennemmin ja joillekin myöhemmin.
että lapsemme ei osaa nukahtaa ilman rintaa, eikä osaa nukkua omassa sängyssä. Olen kuunnellut kaikenlaisia neuvoja ihmetyksiä, kun kerron että meillä mennään näin. Neuvolalääkärikin piti huonona, sanoi, että ne lapsethan nukkuu siinä vanhempien sängyssä niin kauan kun niitten antaa siinä nukkua.
Uniongelmista kärsin toisinaan, silloin kun tulee näitä kausia, jolloin lapsi herää 10 kertaa yössä. Näitä kausia on vähintään pari kertaa kuukaudessa, joskus menee viikko huonoilla unilla. Siinä vaiheessa yleensä monet alkavat unikouluttamaan. Me päätimme, ettemme enää kuluta energiaa siihen tai stressaa sitä, ettei meidän vauvamme osaa nukkua omassa sängyssä (kuten niin monien tuttujen vauvat kuulemma osaavat). Päätimme ettei se ole ongelma. Koskaan huonon unen jaksot eivät kestä viikkoa pidempää.
ap
ja siis tuonne 2-3 vuoden ikään asti. Helpolla päässy, kun on itekin saanu nukkua täydet yöunet. Imettäny olen 7 kk. Eipä ole tarvinnu yöllä pomppia ees taas.
Mut en kyllä tiedä et miks jotain unikoulua pitäis alkaa pitämään? tai missä vaiheessa sellaselle on tarvetta?
jotka tuollaisessa ap:n kuvaamassa tilanteessa ovat alkaneet pitää n. puolen vuoden ikäiselle lapselle unikoulua siksi, että lapsen "kuuluisi" jo nukkua läpi yön ilman rintaa, ei niinkään siksi, että valvominen väsyttäisi tms. Yksi mieheni ystävä, jolla on n. vuotta nuorempi lapsi, kuin meillä, kysyi kerran, että "milloin te piditte unikoulun" ja oli hämmästynyt, kun meillä ei oltu sellaista pidetty. Oli vielä kommentoinut jotain, että kyllä heidän muut tuttavansa ovat pitäneet.
Meillä lapsi saa tulla viereen niin kauan, kuin on tullakseen ja yölläkin sai rintaa (kerran yössä) lähes siihen asti, kun koko imetys loppui hieman alle kahden vuoden iässä. Nyt kolmevuotias menee illalla omaan sänkyyn nukkumaan hyvillä mielin, mutta tepsuttaa mun ja miehen väliin lähes joka yö jossain vaiheessa. Meille tämä on hyvä järjestely, kaikki nukkuvat yönsä hyvin ja ovat tyytyväisiä. Jossakin toisessa perheessa sitten joku muu tapa on parempi.
kanssa vauvan ehdoilla, kuten tein ekan kanssakin. Yöimetys loppui ilman ongelmia, pari kertaa hyssyteltiin ja annettiin vettä. Omassa sängyssä lapsi on nukkunut aina, toki nyt 3-vuotiaana pelottavien unien jälkeen haluaa tulla väliin ja saa tulla. Uskon, että kun alusta asti imetykset ja nukkumiset sanelee vauvan oma rytmi, ne sujuvat myöhemminkin helpommin ilman mitään kouluja. Toki poikkeustapauksiakin on, jos vauva on kovin vaativa ja temperamenttinen.
jos haluat imettää ja pitää lapsen vieressäni, tee niin.
Joo, hui, olen kamala äiti...
Mutta tunnen itseni, minusta ei ole valvomaan vuosikausia lapsen kanssa. Itselläni kun on uniongelmia, ts. jos herään yöllä, voi mennä tuntikin ennen kuin nukahdan uudelleen. Ymmärtäähän sen, ettei siitä mitään tule pidemmän päälle, jos vauva herättäisi minut esim. 2-3 tunnin välein.
Joten meillä aletaan iltatankkaus siinä 2-kuisena, ja joka kitinään ei todellakaan vastata, otan vauvan syliin tai rinnalle vasta kun se oikeasti itkee.
Meillä on 4 lasta, ja kaikki ovat nukkuneet täydet yöt heräämättä n. 2-3 kuisesta.
En oikein usko siihen, että alle puolivuotiaat TARVITSEVAT yösyöttöjä.
Terveitä ovat lapsemme olleet ja hyvin kasvaneet.
Jokainen toki tyylillään.
Joo, hui, olen kamala äiti...
Mutta tunnen itseni, minusta ei ole valvomaan vuosikausia lapsen kanssa. Itselläni kun on uniongelmia, ts. jos herään yöllä, voi mennä tuntikin ennen kuin nukahdan uudelleen. Ymmärtäähän sen, ettei siitä mitään tule pidemmän päälle, jos vauva herättäisi minut esim. 2-3 tunnin välein.
Joten meillä aletaan iltatankkaus siinä 2-kuisena, ja joka kitinään ei todellakaan vastata, otan vauvan syliin tai rinnalle vasta kun se oikeasti itkee.
Meillä on 4 lasta, ja kaikki ovat nukkuneet täydet yöt heräämättä n. 2-3 kuisesta.
En oikein usko siihen, että alle puolivuotiaat TARVITSEVAT yösyöttöjä.
Terveitä ovat lapsemme olleet ja hyvin kasvaneet.
Jokainen toki tyylillään.
Kyllä meillekin viisikuukautisneuvolassa neuvolantäti piti pitkän esitelmän siitä, miten vauvan kuuluisi nukkua omassa sängyssään, ettei vanhempien uni häiriytyisi. Ja kuusikuukautisneuvolassa antoi ymmmärtää, että vanhempien sänkyä olisi hyvä käyttää lähinnä vanhempien nukkumista ja seksielämää varten :).
Kyllä minun untani häiritsee paljon vähemmän se, että vauva nukkuu yön vieressäni (tai että nostan jossain vaiheessa hänet omasta sängystään viereeni lopuksi yöksi) kuin se, että yritän pysyä imettäessä hereillä ja sen jälkeen saada vauvan kenties useamman kerran yössä rauhoittumaan omaan sänkyynsä.
Nyt on neuvolantäti varmaan iloinen, kun sitten kahdeksankuukautisneuvolassa voinkin jo kertoa, että vauva nukkuu yleensä lähes koko yön omassa sängyssään. Vauva on siis nyt 6,5 kk ja on alkanut ihan itsekseen nukkua pitkiä unia. Ehkä tuohon 8 kk ikään mennessä nukkuu jo läpi yönkin omassa sängyssään, kuten isoveljensä teki jo 6-kuukautisena. Jos vauva kuitenkin nukkuu joka yö jo vähintään yhden pitkän pätkä (5-6 tuntia), niin minä en näe mitään syytä alkaa neuvolan mieliksi kouluttaa vauvaa nukkumaan ihan koko yötä omassa sängyssään - menee siihen suuntan ihan omaa tahtiaan.
... ettei vauva tipu teidän sängystä?
Meillä oli monia tarpeita unikoululle, kun vauva oli n. 5 kk - alkoi jatkuvasti heräillä entistä useammin, yleenä n. 5 - 10 kertaa yössä ja heräili aina vasta sen jälkeen kun me tulimme nukkumaan eli vaikutti siltä, että meidän yskähtelymme ym. herättivät vauvaa. Siinä vaiheessa kun hän alkoi pyöriä niin, että aamulla hänet löysi ties mistä päin sänkyä poikittain, tulimme tulokseen, että pinnikseen siirto on välttämätöntä hänen oman turvallisuutensa vuoksi. Nyt 8 kk iässä hän kiipeäisi muutamassa sekunnissa minun tai miehen yli sängystä alas. Samalla kokeilimme siirtoa omaan huoneeseen ja kappas, vauva alkoi heräillä enää 1-2 kertaa yössä...
Kyllä, unikoulun pitäminen vaatii vanhemmilta vaivannäköä ja luonnetta, kaikki siihen eivät pysty. On vaan niin helppoa ottaa se vauva viereen ja tyrkätä tissi suuhun, jotta saa jatkaa omia uniaan. Mutta sitä vanhemmuus mielestäni on, välillä pitää jaksaa hankalalta tuntuvia asiota, koska se on lopulta lapsen itsensä ja koko perheen parhaaksi.
Alussa nukkuivat vieressä ja siitä sitten ovat siirtyneet omaan huoneeseen jossain vaiheessa. Lapsia imetin n. 8kk-1v2kk ikäisiksi.
Ei ole ollut tarvetta unikouluun. Hyvin saimme nukuttua kun vauvat nukkui vieressä ja hyvin saimme nukuttua kun siirtyivät nukkumaan omaan huoneeseen.
Oikean hetken tullen lapsi sitten muuttaa omaan sänkyyn ilman unikouluakin, mahdollisesti pienellä kannusteella. Näin ainakin meillä.