Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi minulla on aivan omituisia pelkoja vauvaan liittyen?
22.03.2012 |
Vauva on 6kk ja olen nyt kuukauden aikana alkanut pelkäämään ihan järjettömiä asioita.
Esim. illalla kun vauva on nukkumassa ja vien parvekkeelle pyykkejä kuivumaan, pelkään että tuuli pamauttaa oven kiinni ja jään ulos enkä pääse vauvan luo takaisin. Tämä ei edes ole mahdollista, sillä ovessa ei ole edes lukkoa, pääsisin kyllä takaisin sisälle vaikka näin kävisi.
pelkään että joku aamu vauvani on vain kadonnut kun herään.
Pelkään että unohdan vauvan yksin kotiin ja lähden jonnekin ja huomaan vasta matkalla että vauva jäi kotiin. Ei todellakaan ole ikinä tapahtunut ja ei varmasti voisi tapahtua.
Näitä on vaikka kuinka paljon, lähinnä kaikki liittyvät juuri siihen että vauvani tarvitsee minua ja en pääse paikalle.
Mistä nämä voivat johtua, tiedostan että ne ovat järjettömiä, mutta aina kun ne tulevat mieleen en pysty hillitsemään niitä ajatuksia!
Kommentit (8)
...aamusta saakka, kuinka teillä menee kaikki hyvin ja kuinka mielettömän onnellinen olet vauvasta. Ihastele vauvaa aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi kiitä onneasi, kun sinulla on niin ihana vauva ja kaikki hyvin.
Ala kirjoittaa ylös kaikkia hyviä ajatuksia ja sitä, mistä olet kiitollinen vauvakirjaan tai johonkin vihkoon. Voit antaa ne sitten kun vauva on isompi lapsi.
Tämä auttaa, iloa elämääsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta toki jossain kulkee sen raja, mikä on normaalia. Jos pelot alkavat rajoittaa elämääsi, niille pitää tehdä jotain. Onko sinulla ystäviä tai muita läheisiä, joille voisit puhua tästä? Jo asioiden esiin nostaminen auttaisi varmasti paljon.
Itse näin lasteni ollessa vauvoja usein painajaista, että olin kylvettämässä lasta enkä yhtäkkiä huomannutkaan hänen päänsä olleen jo vaikka kuinka pitkään veden alla. Aivan hirveä uni..
etten osaa pukea vauvaani enkä ottaa sitä syliin. Kun ajattelenkin jotain pyllynpesua ja kylvetystä, ihan puistattaa koska en usko selviäväni siitä. Varmaan tiputan vauvan lavuaariin tai otan syliin väärin niin, etten tue niskaa ja vauva vammautuu. En vain usko, että kykenen käsittelemään vauvaa ilman, että tiputan sen tai aiheutan jotain muuta vahinkoa.
[i
Itse näin lasteni ollessa vauvoja usein painajaista, että olin kylvettämässä lasta enkä yhtäkkiä huomannutkaan hänen päänsä olleen jo vaikka kuinka pitkään veden alla. Aivan hirveä uni..
[/quote]
Aivan juuri samanlaista.. lisäksi unia joissa annan vauvan juhlissa jollekin tutulle syliin ja kun tulen takaisin vauvaa ei enää löydy.
Pelkään ehkä juurikin sitä että koska nämä menevät niin yli että alan oikeasti rajoittaa tekemisiäni pelkojeni takia, esimerkiksi vaikka juuri tuota pyykkien ripustamista ulos..
-ap
... siis raskausaikana näkemässäni unessa.
Ja sit mä siinä samassa unessa yritin liimata sitä takaisin paikalleen itkua tuhertaen, ettei mun mies huomaisi asiaa. Siis onko järkee??? ;)
Samaisen raskauden tuotos viettää kohta 4-vuotispäiväänsä. Ja pääkin on vielä paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja lapsi onkin joko auton takana tai harhailee yksin parkkihallissa tms.. Täytyy aina tarkistaa taustapeilistä, että onhan lapsi varmasti istuimessaan, vaikka olen juuri hänet siihen laittanut. Lapsi on jo 2 v js edelleen näitä tulee mieleen...
Alue: Aihe vapaa
olet ÄITI! tietenkin äitinä ajattelee kaikkia mahdollisia tapaturmia ja tapahtumia maan ja taivaan väliltä.:) ei mitään erikoista kuhan vaan ei rupea ylisuojelevaksi. pyydä vaikka apua neuvolasta:)