1,5v sitten lopetin tupakoinnin. Koen että lopetus oli helppoa. En
ole lihonnut tai laihtunut. Makuaistissa en ole huomannut parannusta enkä mitään muutakaan muutosta missään. Mutta onpahan keuhkosyöpään sairastumisriskini pienentynyt huomattavasti. Se varmaan parasta!
Oli muuten elämäni paras päätös tähän mennessä tuo sauhuttelun lopettaminen. Miten muilla lopettaneilla sujuu?
Kommentit (6)
Poltan usein unissani tupakkaa. Aina aamuisin kauhea morkkis asiasta, kunnes tajuan sen olleen vain unta.
Ja "vapaa-aikaa" on paljon enemmän kotona kun ei tartte hypätä röökillä ulkona. Ja taidanpa tuoksuakin paljon paremmalta nykyään. ap
Tsemppiä jatkoon!
Ja plussana sekin, että ei mene rahaa noinkin idioottimaiseen juttuun kuin tupakointi!
ja olo on hyvä. Pitkään ajattelin, että pitäis loperttaa, mutta ei vaan onnistunut, kunnes sitten yks päivä vaan aika ilmeisesrt oli kypsä ja lopetin.
Aski mulla on edelleen lakussa, enkä mitään vieroitusjuttuja ole käyttänyt, mutta ei ole edes tehnyt tiukkaa :) taisi vaan aika olla kypsä.
Hyviä puolia on paljon, en haise enää pahalle hajun tajuaa vasta nyt kun mies edelleen polttaa), terveys varmasti paranee ajan kanssa ja rahat voi sijoittaa paremminkin. Olen röökistä säästämillä rahoilla ostanut ihanat kengät. Ja aion jatkossakin palkita itseni jollain kalliilla ylimääräisellä jutulla muutaman kuukauden välein :)
maku ja haju-aistissa en ole huomannut mitään eroa, eikä esim syödä tee mieli yhtään enempää. Ainoa ikävä puoli on kilojen tulo.
Minulla selkeästi aineenvaihdunta hidastuu, eli lopettaminen tuo sen 3-5 kiloa mutta koitan päästä niistä sitten liikkumalla enemmän ja tarkkailen normaalia enemmän syömisiä.
Kaiken kaikkiaan loistava fiilis ja ehkä eniten siksi, että pystyin todeta että minulla on luonnetta lopettaa, tarvittavaa voimaa ja itsekuria vastustaa röökin himoa. Se on paras palkinto koko lopettamisessa. Tietoisuus siitä että minä pystyin tekemään sen halutessani.
Tsemppiä kaikille muillekin lopettaneille ja sitä yrittäville.
Keuhkosyöpäriski on puolet siitä kuin tupakoitsijoilla vasta kun on ollut 10 vuotta polttamatta.
Keuhkosyöpäriski on puolet siitä kuin tupakoitsijoilla vasta kun on ollut 10 vuotta polttamatta.
Höpö höpö. 10 vuotta lopettamisen jälkeen riski sairastua keuhkosyöpään tupakoinnin takia on 0%. Muuten siihen voi edelleen sairastua samalla riskillä kuin tupakoimatonkin. Suurin riski tupakoitsijalle on keuhkoahtaumatauti ja siihen ei sairastu, kun lopettaa polttamisen. Tsemppiä lopettaneille!
Just tuli puoli vuotta täyteen savuttomuutta. Ehdin jokapäiväisesti sauhuttelemaan kuusi vuotta, sitä ennen pari vuotta n. aski/kk tahdilla. Ainut muutos minkä olen huomannut, että olen rauhallisempi. Ei siis mitenkään apaattinen, vaan tasapainoinen. Ei mee hermot enää pienistä asioista.
Hapenottokyky tuntuu ottaneen takapakkia, en jaksa kävellä reippaasti hengästymättä enää. Polttaessani poltin tupakkaa kävellessä ja puhuin vielä puhelimeen ilman mitään ongelmia.
Poltan usein unissani tupakkaa. Aina aamuisin kauhea morkkis asiasta, kunnes tajuan sen olleen vain unta.