***30+ esikot: tapaaminen ja loppuviikon pino***

Uni ei tule...

Kävin viemässä miehen kavereineen baariin, eikä edelleenkään nukuta. Viime viikolla oisin voinut nukkua vaikka kellon ympäri ja nyt viime yöt olen saanut unen parin tunnin pätkissä ja kunnon valvomiset väliin. Mutta eipä se mitään kun päivälläkään ei väsytä ja olo on energinen. Tulee kotihommat tehtyä.



Huomenna olisi joulumyyjäiset joissa on yleensä ollut paljon vauvanvaatteita myynnissä, täytyy katsella jos jotain jo ostaisi. Muutoin on vain itkuhälytin hankittuna, mutta eipä tässä vielä kiirusta ole. Toukokuuhun on vielä aikaa tai sitten se yllättää kuten talvikin joka vuosi.



Puolentoista viikon päästä olisi seuraava neuvola-aika ja näyttää siltä ettei mies pääse sinne kuulemaan ensimmäisiä sydänääniä:( Mietin jo vaihdanko ajan eri päivälle kun mielestäni miehen täytyy päästä kokemaan nämä kaikki neuvola- ja lääkärikäynnit kun ei muutoin varsinaisesti voi kokea raskautta. Ja onhan se kiva kun saa jakaa ensimäisen raskauden jutut yhdessä.



Aamulla jo katselin potkukelkkaa varastosta, mutta ei pääse vielä potkuttelemaan kun tiellä on niin vähän lunta. Ensimmäiset joulutortut on kuitenkin leivottu ja syötykin jo. Mies haaveilee jo nyt kinkun paistosta leivinuunissa: " jos paistettaisi ihan vain sellainen pikkukinkku jo nyt ja jouluksi sitten isompi?" Lupasin että jos ilmat kylmenee niin lämmitetään uuni ja paistetaan hirvenpaisti. Uuni kun lämmittää koko talon ihan reippaasti.



Täytyy mennä muokkaamaan tyynyä yötä varten.

t. Nasu+ masu tasan 14:) (LA 21.5)

...vauvan hoitamista. Itsellä hoitokokemusta ennen tätä tasan 0. Mutta kyllä sitä ihmeen äkkiä oppii. Vaipan vaihdon ja kylvetyksen näyttivät sairaalassa ja nyt meillä mies haluaa aina kylvettää vauvan. Aika harvoin pääsen itse kylvettämään :( Mutta kun mies on töissä, niin saapa aikaa tehdä tytön kanssa jotain kahden kesken.



Itse en stressaa sillä osaanko jotakin vai en, kyllä sen sitten ajan kanssa oppii. Eli älkää turhaa huolehtiko.



nyt kuuluu kutsuhuuto!



j+beibi

Heippa,



Onpa taas kerran viikko hurahtanut aikamoisella vauhdilla. Laskeskelin tässä, että vielä 5 viikkoa töitä ja sitten joulu, jonka jälkeen en enää aio tulla töihin. Virallisestihan äippäloma minulla alkaa 29.12. mutta saan asiat järjesteltyä niin, etten enää tule joulun jälkeen tänne istuksimaan kahdeksi päiväksi. Ja kokemusten mukaan täällä on silloin todella hiljaistakin, suurin osa kun yrittää tehdä välipäivät sisään tms. järjestelyitä.



Ensi viikolla alkavat sitten erilaiset synnytysvalmennuksetkin omalla kohdallani. Aion tulla kuuntelemaan niitä Haikaranpesän omia vapaaehtoisia luentoja. Olikohan SnowApplekin tulossa maanantaina? Aiheena näyttäisi olevan " Seksi raskauden aikana yms." Seuraava luento viikkoa myöhemmin 28.11. ja vielä Äitien rentoutusryhmä 2.12. Ne pakolliset valmennukset meillä on 14. ja 21.12. Muistaakseni ainakin Modesty oli tulossa niihin. Miehellekin olisi ollut ihan oma vaapaaehtoinen ryhmä tässä ennen joulua, mutta on niin kamalan kiireinen töissään, ettei millään ennätä. Pitänee kysellä sitten siellä Haikaranpesässä, josko niitä ryhmiä olisi vielä miehelle joulun jälkeenkin, jos hän ehtisi vielä tammikuussa semmoiseen.



Jaa-ah, me ollaan menossa vielä kertaalleen yksityiselle ultraankin maanantaina. Tai saattaa olla, ettei mies ehdi ja minä menen yksin. Pitäisi ottaa CD mukaan, jotta saadaan tapahtuma tallennettua. Jos vaavi on sopivassa asennossa, niin sukupuolikin saattaa selvitä. Minulla on vähän samanlainen tilanne kuin Kirsillä, että on ollut koko ajan semmoinen tyttö-tunne. Jotenkin olen aina toivonut itselleni tytärtä.

Ehkäpä olen saanut trauman lapsuudessa, kun aina toivoin itselleni pikkusiskoa ja sain kolme pikkuveljeä. Noh, ensimmäisen kohdalla en ehtinyt pahemmin toivoskelemaan mitään, kun olin itsekin vielä niin pieni, mutta kahden nuoremman kohdalla oikein rukoilin taivaanisältä pikkusiskoa. Nuorimman veljen syntyessä aloin itkeä kun kuulin, että oli tullut veli... taas!!!

Ehkäpä siksi olisikin hyvä saada tietää jos on poika tulossa, että näin on asian laita, niin osaisin sitten asennoitua rauhassa tilanteeseen. Vaikka olen kyllä varma, että sitten kun se toukka nostetaan rintani päälle, on aivan yksi ja sama mitä sen haarojen välissä killuu, hehe!

tiedän kyllä myös koko perheeni odottavan tyttöä - noilla kaikilla kolmella veljellä kun on jo pojat, eli vahvat ovat Y-kromosomit tässä suvussa. Nyt kun siittäjä onkin toisesta suvusta olisi vihdoinkin mahdollisuuksia saada niitä rinsessoja. ;)



Joo, mutta semmoisia mietteitä tässä näin työviikon päätteeksi. Joskohan sitä ensi viikolla jo saisi tehtyä koko viikon töitä. Nyt tuntuu, että on ollut jotain pienempää ja suurempaa vaivaa viimeiset 3-4 viikkoa. ei onneksi kuitenkaan mitään sen vakavempaa.



Oikein ihanaa viikonloppua kaikille esikonodottajille, ja heille, joilla se esikko jo on!



terv.

RouvaSukkula & Astronautti (tasan 29)

linjoilla... ;-))



joten lisään tähän myös tuon kirjoitukseni...

Ajattelin aloittaa uuden pinon kun ei tälle päivälle näkynyt kukaan muu vielä kirjoittaneen... mutta Lene tosiaan oli ihan samoilla ajatuksilla...



Olen keskittynyt enemmän lueskelemaan teidän kuulumisia ... :-)



GLÖGITAPAAMINEN olis tosi kiva vielä ennen joulua... periaatteessa mulle käy (pystyn järjestämään) varmaan mikä tahansa päivä.



JAIPUR; satuin katsomaan myös tuon jakson Elämäni eläimistä, tutun kuuloista oli... Olen yhden kesän (pari kuukautta) viettänyt Luzernissa opiskeluaikana. Niin ja Innsbruck on myös tuttu kaupunki , 90-luvun alussa olin puoli vuotta au-pairina. Se tirolin murre on myös ihan oma lukunsa ;-) . Omien kokemusten pohjalta pidän enemmän itävaltalaisten rennosta tyylistä /suhtautumisesta muihin.



Skype;stä on myös ollut juttua... Pitää varmaan myös hankkia. Yks kaveri on jo aiemminkin puhunut tuosta ja yllyttänyt hankkimaan. Jokin aika sitten oli myös hesarissa juttu mm. skypestä ja eri kuulokemalleista ja hinnoista... ei vaan ole enää tallessa...



Alkuviikosta oli mulla neuvola/lääkäritarkastus. Hb oli noussut tosi hyvin, nyt 120 (oli humahtanut 92:een kuukausi sitten) eli kräuter toimii hyvin. Ei sokeria, eikä valkuaista, verenpaine hintsun noussut. Sitä pitää nyt tarkkailla ja lisäks sen sokerirasitustestin tuloksen perusteella mun pitää kerran kuukaudessa käydä labrassa paastoarvotestissä. Kun kerroin lääkärille noista selkä- /käsivaivoista, niin se kirjoitti kerta heitolla mun sairasloman jatkumaan äityisloman alkuun asti... eli nyt todella on aikaa ottaa rennosti ja huolehtia omasta jaksamisesta. Toisaalta alkuun tuntu hullulta (omantunnon kolkutuksia..) kun olen nyt niin pitkään pois töistä jo ennen virallista mammaloman alkua, mutta toisaalta olen myös helpottunut kun ei tarvii stressata jaksamisen kanssa juuri kun on suurin jouluajan härdellikin alkamassa...



No nyt on aikaa nauttia myös näistä aurinkoisista aamuista ulkoilun merkeissä. Kävin jo aiemmin pienen aamulenkin, virkistävää!

Alkuviikosta olikin sellainen myräkkä, että välillä tuntui `seinätkin tulevan sisään´ kun tuuli ravisteli oikein kunnolla... Mutta nyt on mitä parhain säätila.



terkuin, Suiza 29+6

Heippa,



Hienoa että te innostuitte Glögitapaamiselle! Kyllä se ensi torstai 24.11. on saanut eniten kannatusta, joten silloin sitten! Olisiko tapaamisaika se perinteinen klo 18:00?



Mielestäni Lenen ehdotus tapaamispaikaksi, eli Kappeli, sopii mitä mainioimmin. Olisipa mukavaa, jos ehtisi tiputella vähän uutta luntakin maahan siihen mennessä, niin olisi oikein jouluinen tunnelma!



Annamille oikein lämpöiset onnittelut vauveliuutisista! Mukavaa, että synnytys oli sujunut noin ripeästi.



Katselimme miehen kanssa myöskin sitä dokumenttia " Odotuksen aika" , jossa lopussa isukki opetteli vaavinsa käsittelyä, vaipanvaihtoa ja kylvetystä, yms. Miehelle tuli ihan tippa linssiin ja kun häntä siinä katselin, kävi myös itselleni samoin. Taidetaan olla kummatkin aika lailla näitten raskaushormonien herkistämiä. ;)



Jaipur, tein muutama vuosi sitten yhteistyöprojektia yhden pienen sveitsiläisen firman kanssa. Sijaitsi juuri tuolla saksankielisellä alueella Sveitsissä, alppien juurella. Siellä tuli reissattua useampaan otteeseen projektin kuluessa. Sveitsin saksa on kyllä aika hankalan kuuloista, mutta aina sitä ymmärsi juuri sen verran että tiesi mistä he keskenään keskustelivat, mutta mitään tarkempaa en kielestä irti saanut. Kuitenkin tehtaan puolella oli mukavaa kun kykeni muutaman sanan vaihtamaan tavallisten duunareitten kanssa, jotka ymmärsivät kyllä yksinkertaistaa kieltä kun minulle puhuivat. Viimeisellä työreissulla minulla oli mahdollisuus yhdistää reissuun pitkä viikonloppu, jolloin pääsin alpeille laskettelemaan. Oli hienoa!



terv.

RouvaSukkula & Astronautti (28+6)

Annamille onnea vauvan syntymän johdosta! Ihana kuulla, että 30+ esikot jakautuvat :)



Tulin itse juuri neuvolalääkäristä ja olen pian menossa keskustaan. Kirjoittelen neuvolalääkäristä myöhemmin lisää, mutta käynnistä ei ollut mitään erikoista hyötyä (tai onhan toki aina hyödyllistä käydä tutkimuksissa, mutta uutta infoa ei tullut). Kohdunsuu on edelleen kiinni ja kiinteä enkä saanut vauvan painoarviota. En ole saanut minkäänlaista painoarviota sitten Brunon ultran raskausviikolla 25. Höh! Olisi ollut kiva kuulla edes jotain suuntaa antavaa, onhan laskettuun aikaan enää alle neljä viikkoa.



Kappeli olisi ihana paikka glögitapaamiselle. Hyvä valinta, Lene!



Nyt keskustaan. Palaillaan!



Katja rv 36+1

Liimaan tämän aikaisemman viestini tähän, en ollutkaan huomannut tätä toista pinoa :).

---------------------------



Sepä kiinnostavaa Suiza, että olet ollut Innsbruckissa - mitä pidit?? - ja Luzernissa. Mä olen ollut kolme kuukautta Zürichissä työharjoittelussa ja 90-luvun puolivälissä Salzburgissa vähän aikaa au pairina. Meillä on paljon samantapaisia kokemuksia. Mä taas pidin enemmän Sveitsin kansainvälisyydestä, ja Zürich on mun lempikaupunkeja, niin elävä ja sopivan rosoinen, löytyy sellaista vaihtoehtomeininkiä myös eikä vaan söpöä vanhaa kaupunkia ja turisteja.



Tässä välissä luin eilen tulleet jutut, ja oikein kovasti onnea Annamille!! Hyvin tuntui kaikki menneen, tosi mukavaa!



Tiedättekö, saako raskaana ollessa kantaa mitään? Meillä on tänään tavaroiden roudaus -päivä, ja asutaan neljännessä kerroksessa. Yksi kaveri tuossa varoitti, ettei saa kantaa yhtään mitään, itse luulin, että pitää kantaa vain kevyitä. Soita tuosta kohta neuvolaankin, mutta sinne ei aina pääse läpi sen tunnin soittoajan aikana. Kertokaahan, mitä teille on sanottu.



Minulle sopii glögittelyksi sittenkin kaikki päivät, aluksi luulin että vain ne kaksi jälkimmäistä käyvät.



Mukavaa ja aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

Ensin kovasti kovasti onnea ANNAMILLE ja perheelle! :) Päivittäkäähän Esikoiden vauva-aikataulua (mihin lie se on hautautunut) kun jaksatte ja ehditte pikkuisen hoidolta. :)



Jaipur mietit sitä tavaroiden kantamista. Pysy vaan niissä kevyissä tavaroissa (kyllä niitä saa käsittääkseni kantaa) - taisin silloin joskus kertoakin kun muutettiin tuossa puolitoista kuukautta sitten ja innostuin vähän liikaa kantelemaan. En kylläkään mitään älyttömän raskaita tavaroita mutta kuitenkin. Meidän muutto kesti kolme päivää siivoamisineen kaikkineen, ja vikan päivän illalla & yöllä vauva riehui niin ettei mitään rajaa, ja sain itsekin vatsakivun. Seuraavalla viikolla minulla oli lääkärineuvola, ja ihmettelin vauvan riehumista lääkärille, johon lääkäri sanoi, että saattoi olla että vauva rasittui myös jonkun verran muutosta. :( Mutta rauhallisesti vaan, eiköhän kaikki mene hyvin.



Tapaamisesta, minulla on silloin 24.11 sovittuna jo menoa, mutta jos se peruuntuu niin tulen varmasti sitten Kappeliin. Olisi kiva nähdä ennen joulua.



Mitäpäs muuta... " Kehuskelin" silloin yksi päivä että en ole ollut yhtään päivää raskausaikana saikulla - no tämän viikon olen sitten ollut, supistelujen takia. Pitää yrittää ottaa rauhallisesti ja käydä vaikka hitaalla kävelyllä. Yritän ensi viikon alusta mennä vielä töihin, ja th sanoikin että voi kokeilla töihinmenoa, mutta pitää tosi herkästi sitten soittaa jos supistelut lisääntyy taas töissä. Selkeästi tämä kotonaolo kyllä auttaa. Ja vauva tietysti on nyt tärkeintä eikä mikään työpaikka.



susumi

rv 31+4

Kiva, että 24.11. sopi treffipäiväksi. Kappeli on erinomainen treffipaikka.



Jaipur kyseli tavaroiden kantelusta. Meillähän oli muutto muutama vko sitten. Mä kannoin kamoja liikaa, koska mulla aukesi kohdunsuu muuttotouhuissa. Omasta mielestäni en kanniskellut juuri mitään. Mutta jopa ylös alas jumppaaminen, kun laatikoita otti lattialta, oli mun supisteluherkälle kohdulle liikaa. Jos sulla ei ole supistellut, voit varmaan jonkin verran kantaa kevyitä laatikoita. Mutta olisi parempi, jos sun ei tarvitsisi nostaa niitä lattialta, vaan voisit kaapata kevyitä laatikoita syliisi tuolinpäältä tai pöytätasolta. Mun vanha neuvolantätihän ennen muuttoa vaan sanoi mulle, kun kyselin kantamisesta, ettei raskaus ole sairaus ja että voi kantaa mitä vaan, kunhan ei tunnu pahalta. Joopa joo, ei se sit ihan niin ollutkaan, kun jo muutaman kevyen laatikon kantamisesta kävi näin. Mutta tosiaan, summa summarum, ole ennemmin liian varovainen niiden laatikoiden kanssa.



Voi ei, kello on jo noin paljon. Mun pitää nyt rientää Kelaan. Mukavaa päivänjatkoa kaikille!

t.,Kanika rv 33+5

ONNEA pikkuisen johdosta, olipa ollut ripeä synnytys!!



Torstain 24. pvä klo 18 sopii glögitapaamiselle oikein hyvin, toivottavasti taas mahdollisimman moni pääsee mukaan.



JAIPUR; pidin kyllä Innsbruckista tosi paljon siellä ollessani, pyöriihän siellä turistejakin aika paljon mutta ei silloin haitannut. Sveitsin puolella myös Luzern on niin paljon pienempi paikka, ettei siellä ole mitenkään kansainvälistä tunnelmaa. Zürichissä olen käynyt vain pikaisesti, kaunis kaupunki mutten pysty tosiaan mitään syvällisempää mielipidettä antamaan sen pohjalta. Mutta tosiaan omien kokemusten pohjalta on jäänyt mielikuva itävaltalaisten rennommasta asenteesta. Tietysti tosiasiassa kummastakin maasta löytyy porukkaa joka lähtöön.. Itävallassa ollessa tuli kierreltyä Innsbruckin lähialueitakin (tosin Salzburgissa ei tullut koskaan käytyä) ja Italian puolella käytiin myös. Reissusta pois tullessani vietin jokusen päivän Wienissä. Taitaa olla 14 vuotta jo kulunut tuosta ajasta... huh huhh..



Vielä kantamisesta, kannattaa ottaa varovaisesti tosiaan. Kevyet kantamukset ei pitäisi vaikuttaa, kuulostelet vaan omia tuntemuksia, kyllä se kroppa reagoi jos menee liian heviksi. Itselläni kun työn luonteesen kuuluu, että on aika paljon nostelemista / kantamista eli siihen on tottunut, niin ei ole raskaudessakaan aiheuttanut pahemmin mtään lisätuntemuksia tai supistuksia. Kaikkein painavimpien (mitä ennen raskautta pystyi vielä yksin nostamaan) juttujen kanssa kyllä olen pyytänyt apua jo raskauden alkuvaiheesta asti.





terv. Suiza

Kivaa nähdään ensi torstaina 24.11. Kappelissa klo 18. Kivaa. Minä juonkin koko ajan glögiä kotona, lämmittää sekä mieltä että varpaita. Eilen tein jopa joulutorttuja.



Leikkasin eilen toisen koiran turkin ihan lyhyeksi, nyt koira on niin ihana pehmeä, takuton ja raikas, että olen koko ajan kontalleni pussailemassa koiraa. Koirat ovat ihan ihemisessään kun olen koko ajan kotona. Vanhempi koira on yllätetty ' kielletyltä' sohvalta jo kaksi kertaa... se ei muista että minäkin olen kotona päivisin.... se vissiin nukkuu sohvalla päivisin heti kun ulko-ovi sulkeutuu ja kun auto ajaa pihaan niin sitten se onkin jo ovella kuin ei mitään olisi tapahtunut. Koiruudet on ihanan unisia illalla kun ne joutuu valvomaan ja vahtimaan minun touhuja päivän... jos siis menen yläkertaan minua seuraa pieni koira-armeija, sama armeija seuraa minua vessaan, keittiöön, kodinhoitohuoneeseen ja postilaatikolla....jos liikutan jalkojani sohvalla molemmat on vieressä että mine lähdetään... ihana olla suosittu. Luin eilen Hesarista jutun koirien terapeuttisista vaikutuksista. Väitän että koirat toimii minulla kyllä tosi hyvänä terapeutteina. Olen siis ekaa kertaa näin pitkällä sairaslomalla, ennen olen ollut vaan max 3 päivän sairaslomalla ja huomaan jo nyt alle viikossa itsessäni uusia piirteitä.. Minä nimittäin huomaan höpöttäväni koirille ääneen ihan koko ajan... ja nehän kuuntelee...



Eilen oli rakenneultra ja suosittelen Jaipurille hymyilytaktiikkaan sukupuolen selvittämiseen. Minä sanoin heti kättelyn jälkeen ja ennen kuin olin edes pedillä että sukupuoli olisi saatava selville (ja hymyilin), sanoin myös että jos ultraaja ei voi sitä sanoa (oli sama nainen kuin viimeksi ja viimeksi se sanoi että heillä ei kerrota sukupuolta) niin voisiko kuvan pysäyttää haarusväliin. No kun atura oli vatsalla eka kertaa niin ultraaja sanoi että tuossahan tuo vauva jo esittelee sukupuoltaa, että siitä vaan sitten katsomaan. Minä en ymmärtänyt yhtään miten päinkään se vauva siinä oli, saati että mitä se vauva sitten esitteli, kysyin että onko tapaus miehestä selvä ja ei sekään kyllä tiennyt että kumpihan se mahtaa olla. No nyt miellä on kohdasta printti. Ja tiedetään että ei osteta vaaleanpunaisia vaatteita.... mies oli ihan innoissaan... ja niin kyllä minäkin kunhan tutustun uudelleen siskoni antamiin sinisiin vaatteisiin...



Varmaan Jaipurista ihanaa kun mies on maisemissa pitkän poissa olon jälkeen. Minä huomaan että meillä menee kotona paljon paremmin kuin alkuraskaudesta. No ehkä se johtuu ihan niinkin arkisesta jutuista kun ei tarvitse valittaa koko ajan, esim. erilaisista hirveistä hajuista kuten siitä tiskikoneen etovasta hajusta tai niistä mikromakkara lämmittämisistä. Ja nyt kun olen ollut viikon kotona niin täällä on paljon siistimpää (mies on meistä se siistimpi)... jostain syystä olen alkanut siivota täällä... ja eilisin jälkeen mies oli kyllä ihan otettu kun mahassa on poika, en sillä kyllä niin paljoa merkistystä ole, mutta kun meillä oli niin perinteisesti toivottu että minä toivoin tyttöä ja mies toivoi poikaa, niin vaikka mies ei sitä ääneen suostunut sanomaan niin oli siitä EXTRA kiva kun tulija on poika (sanoi vaan että tärkeitä että terve.. mutta kyllä sen silmistä näki että kyllä poikauutinen vaikutti). Mies oli myös ihan myyty kun ultran kuva oli niin selkeä ja se näki selkeästi kun vauva heilutti käsiä ja suoristi jalkoja... mietti ultrassa ääneen että eikö tuo tunnu missään... olen yrittänyt sanoa sille että vauva potkii tosi paljon niin siellä ultrassa se vasta tajusi että se oikea vauva sillä suoristaa käsiä ja jalkoja ja kääntyy ja tuntuu... mutta niin minäkin taas tajusin sen siellä... on tuo ultra kyllä superjuttu. Ultrassa täti sanoi myös että istukka on tuolla takaseinässä, kuten olin arvellytkin, kun vauva on koko ajan liikenteessä ja maha vaan poimuilee. Laskettuaika pysyi saman, mutta vatsan ympärys ja joku jalkaluu olisi mittojen mukaan kolme päivää edellä.





Joo ja tuo skype on ihan ykkös juttu. Illat menee kyllä lärpätellessä ja nyt olen viikon häirinnyt päivisin kaveria joka yrittää saada diplomityönsä valmiiksi.... he hehh Kaikki ostamaan 3,90 kuulokeet mikrofonilla Biltemasta ja sitten vaan netistä lataamaan ilmainen ohjelma... ja sen jälkeen puhe on pelkkää säästöä ja ilmaista.





Kirsi 20+3 ja erkki

Ensimmäiseksi onnittelut Annamille, ihania uutisia! Hauska kuulla että ensisynnyttäjälläkin voi kaikki mennä noin " helposti" .



Ja mukavaa kuulla myös beibistä pikästä aikaa :-) Sinäpä et ole aikaillut opiskelujen kanssa. Niin se onnistuu näköjään vauvankin kanssa vaikka mikä.



Kappeli on oiva paikka glögitapaamiselle. Näemme siellä sitten ensi torstaina :-)



Toivottavasti virkistyisin ensi viikoksi. Olen ollut kuolemanväsynyt viime päivät, mikä johtuu huonoista yöunista. Huomenna saamme uuden sängyn, voi kun se toisi helpotusta öisiin lonkkakipuihin! Toissa yönä nousin ylös 6 kertaa 8 tunnin aikana! Kidutusta. Toivottavasti vauvan kanssa saa nukuttua paremmin :-) Ainakin nyt se tuntuisi nukkuvan yöt ja heräilevän aikaisintaan 5-6 aikoihin. Onpa jännittävää nähdä jatkuuko sama rytmi syntymän jälkeenkin...



Frida75 rv 31+5

...käy kanssa tuo 24.11. ollaan jo valmiiksi kaupungissa, kun on yliopstolla luento + harjotusten tekoa 16 asti. eli saatte sitten nähdä yhden vauvelin ihan livenä.



j+beibi 5 viikkoa

Kotona ollaan! Kiitos kaikille ihanista sanoista ja onnitteluista! Oliko se Rudis ku " naureskeli" että vielä la-yönä kirjoittelin ettei mitään tapahdu? Kun lopetin surffailun ja menin veskiin, huomasin vähän rusehtavaa paperissa ja aattelin, että hah, oispa kohtalon ivaa ku se nyt alkais... heräsin siinä 03 veskihätään, 03.40 aloin laskemaan supistuksia, vähän ennen 06 herätin miehen ja 07:30 oltiin Kättärillä. Show käynnisty täysillä 11 aikaan ku kalvot puhkastiin.

Mutta synnytystarinaa myöhemmin kun on paremmin aikaa... ja persus kestää pitemmän istumisen!



Eilen päästiin kotiin ja aika sähläämistähän tämä on. Mutta kyllä se siitä, miten se rutiinilla meniskään kun ei oo aikasempaa kokemusta. Vauva nukkuu, syö ja paskoo eli kaikki tärkeimmät toiminnot hoituu. Imetys on sitten ihan oma lukunsa. Vähän on vielä otteet aika-ajoin hakusessa, mutta kyllä me joka kerta ollaan onnistuttu sitten saamaan imut päälle - ja kyllä sillä vaan imua onkin, tuntuu että imee selkärangasta saakka. Eli ei tarvi arvailla milloin on oikea ote ;)



Vauva on niin suloinen, että ei meinaa muuta tehdä kuin tuijotella. Ihanaa. Kaikki kipu on ollu tämän väärti! Toivottavasti tekin pääsette pian nyytinhakureissulle!



Onnea myös Annamille nyytistä, onko kukaan kuullu Cindistä? En ole vielä ehtiny lukemaan teidän juttuja sitten la-yön, joten en voi kommentoida mitään, mutta jahka tässä saadaan rutiinit rullaamaan niin tulen piipahtamaan... miehän vissiin kuulun nyt tuonne vauvapuolle?... mutta en mie teistä raaski luopua!



Palaillaan!



Toukkis ja Papu 4vrk

Tänään on ollut jotenkin ihana päivä. Kävin töiden jälkeen ostamassa äitiysfarkut ja paidan, on ihan eri fiilis olla farkuissa kuin collegehousuissa. :) Sitten mentiin miehen kanssa lastentarvikeliikkeeseen vaunuja katselemaan ja ollaankin sitten loppuilta koitettu päättää mitkä ostetaan. Nyt olis tarjouksessa Emmaljungan eri malleja, ja kahden vaihtoehdon välillä vatuloidaan: classic duo combi ja smart duo combi. Onko teillä kellään noista jompaakumpaa? Smartit saisi satasen halvemmalla ja siihen mukaan tulisi lämpöpussi ja hoitolaukku. Classicissa taas on kaikki viimeisen päälle mietitty, helppoa ja vaivatonta niiden kanssa oleminen kun kaikki tulee mukana. Niinpä, vaikea valinta ja kaiken lisäksi päätös pitää tehdä nopeasti koska tarjous on voimassa vain vähän aikaa. Äiti lupasi sponsoroida jonkun verran jälkikäteen, mikä tietysti helpottaa.

Kääks, kummat sitä nyt ostaisi...? Onko mielipiteitä suuntaan taikka toiseen kellään?



Hoitopöydän ajattelin myös käydä nyt ostamassa kun kerrankin on rahaa, eipähän tule törsättyä niitä johonkin muuhun. Sängyn jätän vielä ostamatta, sen ehtii vielä myöhemminkin.



Äiti oli löytänyt kirpparilta harsovaippoja ison pinon halvalla, viikonloppuna pitääkin jatkaa ompeluhommia, tarranauhaa paikoilleen jne.



Nyt painun miehen viereen miettimään vielä tuota vaunuasiaa.



Öitä.









susanna 21+3

... olinkin jo herätessäni tehnyt päätöksen vaunuista. Menenkin jo ennen töihin menoa ostamaan ne " meidän vaunut" , eli sellaiset musta-harmaat Emmaljunga Smartit. Jää vielä rahaa muuhunkin. Eikä siinä mielestäni tarvitse tinkiä laadusta niin paljoa, " puuttuvat" hienoukset voin väsätä itsekin (esim. thermopohjan saa telttapatjasta, pehmusteen pään ja vaununreunan väliin tekee helposti itse, sadesuoja maksaa vain vähän, itikkaverkko samoin ja niihin ompelee hetkessä mukana kulkevan siistin pussukan. Jne. Jne.).



Eli eipä sitten muuta tällä erää kuin mukavaa viikonloppua! :)





sussu ja massu 21+4





ps. kuvasin eilen illalla videolle mahan hytkymistä ja kupruilua vauvan jumpatessa oikein urakalla, saa mieskin sitten koneelta katsoa. ;)

Toukkis: Ihana kuulla teidän kuulumisianne! Ja ihanaa, ettet halua mennä vielä vauvapuolelle ja " luopua" meistä :) Minäkin olen tosin miettinyt, että 30+ esikoille voisi perustaa myös vauvapinon. Ainakin minä aion olla mukana sitten joulukuussa!



Onkin aika jännä ajatella, etä jos vauvani sattuisi syntymään ensi viikolla, ei se olisi enää edes ennen aikainen, koska ensi keskiviikkona alkaa raskausviikko 37. Hui! No, tuskinpa pikkuisemme tulee maailmaan kovinkaan paljon etuajassa. Eilinen neuvolalääkäri totesi kohdunkaulan olevan kiinni ja kiinteä ja pituuttakin oli jäljellä 3 cm. Neuvolakorttiin lääkäri kuitenkin merkitsi 2 cm. Käynti oli sinänsä melkein yhtä tyhjän kanssa: Lääkäri ei tehnyt tai edes vihjannut mitään synnytystavasta, ei tehnyt kokoarviotakaan. Tutanna olet kyllä joensuulaisena sikäli onnellinen, että siellä synnytystapa-arvio ja siihen kuuluva ultra tehdään jokaiselle odottavalle äidille sitten loppuraskaudesta! Onneksi meillä on tänään iltapäivällä se Haikaranpesän synnytyssuunnittelu. Ehkäpä keskustelu siellä auttaa minun " pieneen" jännitykseeni!



Beibi: Mukavaa, jos pääsette glögeille ensi viikolla ja onkin ihana nähdä vauvasi!



Mitähän vielä... Kirsin hymyilytaktiikka ultrassa oli mainio :)



Katja rv 36+2

Ja onnea Annamillekin. En ole ehtinyt käydä lukemassa alkuviikonpinoa, mutta täytyy käydä...



Ikävää että järjestätte taas tapaamisen ja minä en täältä pohjoisesta pääse mukaan:(

Onko Oulun lähistöltä muita jos järjestettäisi tapaaminen? Minulla Ouluun on matkaa mutta joulun alla tulee varmaan käytyä shoppailemassa.



Joku puhui vaunujen ostamisesta. Minä olen miettinyt miten pieniksi vaunut saa taiteltua autoilua varten? Meillä farmari ja peräkontissa matkustaa kaksi koiraa. Onko vinkkejä miten mahdumme kaikki samaan autoon vai onko auton vaihto edessä?



Ja olikos se Jaipur joka puhui tavaroiden kantamisesta? Työkaveri kertoi että hänen tuttavallaan oli istukka revennyt raskauden alkuvaiheessa, lääkäri oli sanonut että se on hyvin yleistä jos joutuu kantamaan raskaita tavaroita. Mieheni laittoi minut lähes liikkumakieltoon kuultuaan tämän;)



Täytyy alkaa leipomaan illalla tulevia vieraita varten, suunnittelin tekeväni tiikerikakun mariannerouheella.



Viikonloppuja kaikille!!



t. Nasu ja Masu 13+5

Tänään ei olekaan luentoja, joten ihan kiva olla välillä kotonakin. Muuten enää kaksi viikkoa jäljellä opintoja tänä vuonna. On kyllä mukavaa että on muutakin tekemistä kuin pelkästään kotona istumista ja kaupoissa kiertelyä. Ei kyllä onnistuisi, jos tytteli ei olisi niin kiltti ja terve. Tosin huutaa välillä luennolla maitoa vaikka rinta on jo suussa. ;) Ei ole kukaan valittanut vauvasta.



SnowApple: meillä oli sama tilanne. Lääkäri kyllä antoi painoarvion ihan käsi tuntumalta. Mitään synnytystapa arviointia ei koskaan mulle ainakaan tehty. Liekö johtunut sairaalasta (NKL) vai kunnasta (säästöä).



Ihmeen monta kertaa te käytte synnytysvalmennuksessa. Meillä kunta järjestää tasan yhden parin tunnin istunnon, mikä musta oli ihan riittävä. NKL:lla oli sitten tuo sairaalaesittely, ja osittain samaa asiaa mitä oli valmennuksessakin.



Taitaa tuolla vauva-puolella olla vielä vähän tähän ryhmään kuuluvia. Itse kuuluun sillä puolella sekä syys- että lokakuisiin ja sinnekin kirjoittaminen on jäänyt minimiin.



Kyllä sitä myydään paljon turhaa ja kallista tarviketta vauvoille. Yksi turha kapistus on ainakin nyrkkiin puristettava niistäjä. Sillä ei kyllä lähde mitään vauvan nenästä, menee vain rahat hukkaan. Sen sijaan kannattaa mennä apteekkiin ja kysyä sieltä niistäjää (imu perustuu letkuun/ välissä filtteri) ja toimii takuulla paremmin. Kokemuksella ;)



j+beibi 5 vkoa+1pvä