Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

TalSa: "Kotihoidontuki voi olla naiselle ansa"

Vierailija
02.03.2012 |

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/03/07/varo-nain-kodist…



"Kotiin jääminen lasten kanssa useammaksi vuodeksi voi pilata naisen mahdollisuudet työelämässä pysyvästi. Näin uskovat asiantuntijat. Heidän mukaansa kunnat tekevät väärin kannustaessaan naisia kotiin kotihoidontuen turvin. Kotihoidontuki voi olla ansa, johon nainen jää vankilan lailla loukkuun ja putoaa pahimmillaan köyhyyteen.



Outi Pippuri

7.3.2011 06:01

Kommentit 317



Suomalaisten äitien asema työmarkkinoilla ei näytä järin kukkealta. Tukijärjestelmä kotihoidontukineen kannustaa äitejä jäämään pitkillekin hoitovapaille. Yhä useammat äidit hyödyntävät tarjottua tukijärjestelmää ja viettävät lastensa ensimmäiset elinvuodet kotona.



Työelämän näkökulmasta katsottuna tämä ei välttämättä ole järkevää. Onko kotihoidontuesta muodostumassa ansa, joka voi pudottaa äidit työelämästä ja pahimmillaan suistaa heidät jopa köyhyyteen?



– Kotihoidontuki nykymuodossaan on ehdottomasti ansa naisille. Se on pahempi ansa kuin vanhempainvapaat, sanoo Naisasialiitto Unionin vs. pääsihteeri Johanna Pakkanen.



Valtiotieteilijä Tuomas Kososen tuoreesta väitöstutkimuksesta ilmeni, että kotihoidontuki vähentää suomalaisten äitien työssäkäyntiä.



Suomalainen palkkarakenne -tutkimus puolestaan osoittaa, että perhevapaisiin liittyvät urakatkot heikentävät naisten palkka-asemaa.



Tämän lisäksi toimitilaratkaisuja tuottavan Reguksen suorittama kansainvälinen tutkimus paljastaa karun totuuden. Nimittäin tutkimuksen mukaan Pohjoismaissa 51 prosenttia yrityksistä suunnittelee rekrytoivansa lisää henkilöstöä vuonna 2011, mutta vain 17 prosenttia yrityksistä aikoo palkata lisää työssäkäyviä äitejä.



Kotihoidontuen ja naisten

köyhyyden välillä on yhteys



Luvut puhuvat kylmää kieltä. Erityisen hankalalta kuulostaa niiden naisten tilanne, joilla ei ole työpaikkaa, johon palata hoitovapaan jälkeen. Heitä on Johanna Pakkasen mukaan kotihoidontuella olevista naisista noin 40 prosenttia ja luku on todennäköisesti nousussa.



– Minua huolestuttaa erityisesti tämä kotihoidontuen ja naisten köyhyyden välinen yhteys. Kunnat eivät ehkä tee järkeviä ratkaisuja kannustaessaan naisia pitkiin hoitovapaisiin, Johanna Pakkanen sanoo.



Tuomas Kosonen on samaa mieltä.



– Laskelmien mukaan esimerkiksi kuntalisien vaikutukset osoittautuivat kuntien taloudelle negatiivisiksi, Kosonen sanoo.



– Ihmiset eivät pidä kuntalisiä kovin oikeudenmukaisina siitäkään syystä, että toisissa kunnissa maksetaan kuntalisiä ja toisissa ei. Kuntalisät asettavat suomalaiset eriarvoiseen asemaan.



Äitiys on

arvostettu rooli



Tuomas Kososen laskelmat osoittavat myös sen, että mikäli kotihoidontuen määrää lisättäisiin sadalla eurolla kuukaudessa, kotihoidontukeen oikeutettujen äitien työllisyysaste pienenisi entisestään peräti 3–4 prosenttia.



– Meillä on hoitojärjestelmä, jossa on selkeä yhteys syrjäytymisriskiin. Jos on esimerkiksi ollut seitsemän vuotta poissa työelämästä, ovat verkostot sinne haurastuneet tai katkenneet, Pakkanen sanoo.



Erityisesti vaarassa näyttäisivät olevan huonosti koulutetut äidit, joilla on jo ennen hoitovapaalle jäämistä ollut huono työtilanne. Myös avioeron sattuessa köyhyyskuiluun putoaa todennäköisimmin juuri äiti.



Pakkanen huomauttaa, että joskus työmarkkinoilla olevaa kovaa kilpailua on myös helppo paeta kotiin.



– Äitiys on arvostettu rooli. Aina kun työmarkkinoilla on tiukkaa, puheet siitä, kuinka tärkeää äidin olisi olla kotona, lisääntyvät mystisesti.



Miehestä tasavertainen

riskilisääntyjä



Pakkasen mielestä suurin ongelma nykymallissa on siinä, että vaikka suurin osa suomalaisesta hoitojärjestelmästä olisi sekä äidin että isän käytettävissä, kasautuu tällä hetkellä yli 90 prosenttia kotona tehtävästä pienten lasten hoidosta äitien vastuulle.



– Se on hurja ongelma ja sen vuoksi tämä järjestelmä ei nykymuodossaan toimi. Vapaat pitäisi esimerkiksi korvamerkitä niin, että molemmat vanhemmat joutuisivat käyttämään ne puoliksi.



Myös Yrittäjänaisten Keskusliitto vaatii perhevapaakulujen jakamista oikeudenmukaisesti. Liiton mukaan yksi vauva maksaa nyt äidin työantajalle noin 12 000 euroa. Yrittäjänaiset vaativatkin vanhemmuudenvapaakulujen tasaamista laajalta veropohjalta. Esimerkiksi Ruotsissa tämä ongelma on ratkaistu jo yli 30 vuotta sitten.



– Jos miehet olisivat lasten vuoksi yhtä paljon poissa töistä kuin naiset, silloin työnantajatkin ymmärtäisivät, että sekä mies että nainen ovat molemmat hedelmällisiä olentoja.



– Tällöin jokainen työhaastatteluun tuleva mies olisi työnantajan näkökulmasta tasavertainen riskilisääntyjä naisten kanssa, Pakkanen sanoo.



Hänen mielestään naisen aseman kannalta turvallisinta ja tasapuolisinta olisikin jakaa esimerkiksi kolmen vuoden hoitovapaa puoliksi molempien vanhempien kesken.



Paras aika lasten

hankintaan on....



Mutta milloin sitten olisi paras hetki lapsille?



Kahden lapsen äitinä Johanna Pakkanen on myös itse törmännyt tähän työelämän näkökulmasta katsottuna haasteelliseen kysymykseen.



– Olen itsekin pätkä- ja silpputyöläinen, ja olin yliopistolla jatko-opiskelijana, kun aloin odottaa esikoistani. Tuolloin ohjaajani ensimmäinen kysymys minulle oli: miksi.



– Rumasti sanottuna työelämän näkökulmasta naisten ei ikinä pitäisi hankkia lapsia. Aina on väärä hetki. Tämän vuoksi perhe-elämän ja työn yhteensovittamista pitäisikin helpottaa lainsäädännön avulla, Pakkanen toteaa.



Työssäkäyvien äitien pelätään…



olevan muita työntekijöitä vähemmän sitoutuneita ja joustavia työnsä suhteen (37 %)

jäävän pian uudelle äitiyslomalle (33 %)

omaavan vanhentuneita taitoja (24 %).



Lähde: Reguksen suorittama kysely, jossa tutkittiin yritysten suunnitelmia palkata äitiyslomalta työelämään vuonna 2011 palaavia äitejä. Tutkimukseen osallistui 10 000 yritystä 78 maasta. Pohjoismaissa kyselyyn osallistui 232 yritystä."

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
02.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt olen huomaamattani luisumassa uraäidiksi (= pajon työtä ,pitkät päivät), enkä sitä tahdo. Mietin koko ajan miten pois oravanpyörästä.

Vierailija
2/14 |
02.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tää sama huoli (ja samat tutkijat) nousee mediassa melskaamaan tästä aiheesta. Vähemmästäkin me uskotaan että heillä on huoli seuraavan vuoden apurahoista...



Mutta, se kotihoidontukihan ei naista syrjäytyä yhtään mihinkään, jos naisella on vakituinen työ johon palata. Se, mikä naisia syrjäyttää, on pätkätöiden teettäminen nuorilla naisilla. He eivät koskaan pääse siihen turvattuun asemaan,etteivät perhevapaat, edes äitiysloma, uhkaa työn saamista. Tässä on menneet syyt ja seuraukset iloisesti sekaisin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
02.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsen etu on eri asia. 2 vuotiaan paikka ei ole vielä päiväkodissa, kysykääpä kasvatusalan asiantuntijoilta. 3 vuotias on jo kehittyneempi monessa suhteessa. Kotihoidon tulihan ei ole vain naiseen sidottu 3 vuotta, isä voi olla hoitovapaalla ja silloin työstä poissaoloaika onkin puolet!

Vierailija
4/14 |
02.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt olen huomaamattani luisumassa uraäidiksi (= pajon työtä ,pitkät päivät), enkä sitä tahdo. Mietin koko ajan miten pois oravanpyörästä.

itse jäin yllättäen ilman työtä hoitovapaan jälkeen (vastuullisia asiantuntijatehtäviä viimeiset 10v.), halusin äkkiä kuitenkin johonkin töihin ja menin/pääsin assaritasolle.

TÄSSÄ vasta PITKÄT päivät ja paljon työtä onkin ja palkka 2000eur vähemmän kuin ennen (KYLLÄ, työttömyyskorvauskin nettona ois ollut parempi).

Eli ei se ole herkkua assarinakaan. Ainakaan jos on sitoutunut ja haluaa tehdä työnsä kunnolla.

(Joo, ehkä kaikki muut ei tee, mikä voi toki vaikuttaa.... mutta itse haluaa tehdä kuitenkin.)

Vierailija
5/14 |
02.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tää sama huoli (ja samat tutkijat) nousee mediassa melskaamaan tästä aiheesta. Vähemmästäkin me uskotaan että heillä on huoli seuraavan vuoden apurahoista... Mutta, se kotihoidontukihan ei naista syrjäytyä yhtään mihinkään, jos naisella on vakituinen työ johon palata. Se, mikä naisia syrjäyttää, on pätkätöiden teettäminen nuorilla naisilla. He eivät koskaan pääse siihen turvattuun asemaan,etteivät perhevapaat, edes äitiysloma, uhkaa työn saamista. Tässä on menneet syyt ja seuraukset iloisesti sekaisin.

itsellä ei kenenkään lapsen kohdalla ole palannut vakitöihin.

ON ollut siis vakipaikka ja ajatellut että NYT on oikea hetki tehdä lapsi.

No, jotain muuutoksia firmassa ja niinpä onkin ilman työtä hoitovapaan aikana / heti palatessa, ja ihan laillisin perustein.... näin sattunut useamman kerran.

Vierailija
6/14 |
02.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja järjestelmää puolustavat kiivaimmin ne, jotka ovat sen uhreja.



Mä en muuten erityisen vasemmistolainen ole, mutta hatunnosto tosiaan vasemmistolle kun ovat ajaneet naisen oikeutta ja mahdollisuutta ansaita perheensä elanto. Subjektiivinen päivähoito siis on vasemmiston saavutus.



Nyt kun lisätään vanhempainvapaan pituutta ja korvamerkitään siitä se 6 kk isälle, niin järjestelmä on tosi toimiva.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
02.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

On ihan selvää, että 3 vuoden poissaolo syrjäyttää naisen ura-ja palkkakehityksestä. 3 vuotta on niin pitkä aika, että ainakin asiantuntijatyössä putoaa kehityksestä pahasti ja palatessaan noin pitkältä vapaalta kyseinen työntekijä joutuu aloittamaan alusta, on siis vastaavassa asemassa kuin kuka tahansa keltanokka. Itse olen seurannut tälläistä tapausta sivusta, työpaikallani on eräs äiti ollut 3 vuotta poissa lasta hoitamassa ja kun hän palasi, oli ihan hukassa.

Vierailija
8/14 |
02.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

asiantuntijatöitä tai ei näy ainakaan palkassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
02.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta, se kotihoidontukihan ei naista syrjäytyä yhtään mihinkään, jos naisella on vakituinen työ johon palata. Se, mikä naisia syrjäyttää, on pätkätöiden teettäminen nuorilla naisilla.

Ja aika monen naisen pätkätyö on...

... äitiyslomasijaisuus. Eräskin ystäväni oli kymmenen vuotta saman ihmisen äitiyslomasijaisena, ja kahdesti paloivat lomat, kun arvon mamma palasi muutamaksi kuukaudeksi maha jo tukevasti pystyssä töihin. Näiden kymmenen vuoden jälkeen hän kypsyi ja hakeutui toiselle alalle, taas pätkätöihin.

Vierailija
10/14 |
02.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

On ihan selvää, että 3 vuoden poissaolo syrjäyttää naisen ura-ja palkkakehityksestä. 3 vuotta on niin pitkä aika, että ainakin asiantuntijatyössä putoaa kehityksestä pahasti ja palatessaan noin pitkältä vapaalta kyseinen työntekijä joutuu aloittamaan alusta, on siis vastaavassa asemassa kuin kuka tahansa keltanokka. Itse olen seurannut tälläistä tapausta sivusta, työpaikallani on eräs äiti ollut 3 vuotta poissa lasta hoitamassa ja kun hän palasi, oli ihan hukassa.

voi päteä jonkun kohdalla, mutta esim. itse lopulta olin MELKEIN 3v. kotona, ja jouduin vielä yllättäen hakemaan uusia töitä kun lopulta vakipaikkaani asiantuntijatehtäviin ei voinutkaan palata.

Noh, sain uuden paikan, tosin assaritasolta, mutta en ole kyllä ollut yhtään "pihalla", vaan hyvin nopeasti omaksunut juttuja ja kehittänyt tehtävääni ja tuurannut muitakin otona jne.

Käytin kyllä joka päivä tietokonetta, exceliä, wordia jne. perustyökaluja kotona ollessani, ja tein hieman freelance töitä kotoa käsin, että en ihan vaan taputtanut hiekkakakkuja. Ja ennen töihin menoa lueskelin ja kertasin business englantia jne. Toki käytin myös kotona ollessa tuttujen kanssa / matkoilla jne. (Tosin nykytoimessa ei kieliä ihan hirveästi tarvitse

:(. )

Tietty jotkut ehkä ei suunnilleen koske tietokoneeseen ollenkaan kotona olon aikana niin sitten voi vähän pudota kärryiltä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
02.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kotihoidontuki taas on ollut todellinen, pelastava tie uranvaihtoon. Kaikilla meillä on jo korkeakoulututkinto, joka ei työllistä. Kotihoidontuella saa opiskella vapaasti niin paljon kuin ehtii, mitä työttömänä ei saa tehdä. Kolmessa vuodessa ehtii avoimen kautta suorittaa hyvin opintoja. Kotihoidontuen jälkeen on hyvät edellytykset päästä opiskelijaksi, koska pohjatiedot ovat hyvät. Koska opintoja on jäljellä vain sen kahden vuoden edestä, perheen talous kestää sen, varsinkin kun moni saa suorittaa ne työttömyysetuudella. Kaikki hyötyvät.

Vierailija
12/14 |
02.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jotka ensin haahuilevat kotona 10 vuotta, voi olla joku tutkinto ja pari vuotta työkokemusta. Niillä ei mitään enää tee ja on pakko uudelleenkouluttautua. Köyhyys jatkuu äidin toisten opintojen ajan ja palkkataso on 12 vuotta jäljessä kolleegoista, eläke tulee jäämään olemattomaksi, kun työvuosia on vähän ja nekin huonolla palkalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
02.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

assarin hommat on vähän eri juttu kuin oikeasti vaativa asiantuntijatyö. Asiantuntijan ammattitaito ruostuu 3 vuoden kotonalöhöilyn aikana ja hiekkalaaatikon reunalla. Ja en tarkoita nyt tälläisiä perusjuttuja kuin tietokoneen käyttö, vaan ihan sitä asiantuntijan omaa asioihin perehtyneisyyttä ja tietotaidon sekä verkostojen ajantasaisuutta.



Minusta #12 urakehitys on selvästi ottanut takapakkia, jos on pitänyt asiantuntijatehtävistä siirtyä assariksi. Jos 12 olisi ollut töissä eikä kotona, olisi todennäköisesti oman alan asiantuntijahommia löytynyt muualta.

Vierailija
14/14 |
02.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

syrjäytyvät työelämästä tilastojen mukaan selvästi muita useammin. Sanovat kotihoidontuen puolustajat mitä tahansa, tämä on tutkittua tietoa.



Työttömyys on selvästi todennäköisempää, jos on ollut vuosia kotona hoitamassa lapsia kuin jos on palannut pian työelämään tai opiskelemaan.