Mieheni ei tyydytä minua

mutta itselleni on ainakin tässä 9 yhdessäolovuoden aikana tullut sellaisia kausia ettei todellakaan jaksaisi katsella sitä toista ihmistä, jossa varsinaisesti ei ole mitään vikaa, mutta vain kyllästyttää, ja kosketus tosiaankin tuntuu lähinnä etovalta. Mutta ne on menneet kyllä aikanaan ohi. Meillä ei tuo seksitilanne ole ihan noin paha kuin teillä, vaan rakastellaan muutaman kerran viikossa, vähän vaihdellen. Ehkä voisit yrittää yllättää miehesi illalla ennen nukkumaanmenoa, tai suihkussa tms., kun eihän seksin paikka ole pelkästään sängyssä? Ja koettaa itse yrittää itseään psyykata ajattelemaan siitä omasta miehestä hyvää, jossakin joskus neuvottiin just tällasessa tilanteessa että jos itseä kyllästyttää niin pitäis koittaa väkisin vaan hymyillä ja puhua kivasti sille toiselle osapuolelle niin yhtäkkiä huomaa kuinka se alkaakin sujua luontevasti. Tiedä häntä sitten, aika vaikeeta se voi olla, mutta tsemppiä yrittämiseen!

tulee jossain vaiheessa jonkinlaista kyllästymistä. Seksiä kannattaa harrastaa monipuolisesti ja keksiä aina välillä joitain uusia variaatioita, niin pysyy sekin osasto mielenkiintoisena. Yleensä paha juttu jos ei toinen muuta käyttäytymistään edes kun siitä on puhuttu. Jotkut ihmiset ei osaa/halua muuttua ja se on vaan kestettävä tai erottava.



Eihän se ihan hyvä merkki ole jos kumppanin kosketus etoo.

Täällä vähän samanlaista. Itse haluasin seksiä useasti, mutta mieheni haluaa korkeintaan kännissä tai krapulassa. Syö aika pahasti itsetuntoa kyllä, kun en ymmärrä missä on vika. Ehkä hän sitten kokee inhoa koskea minua, josta puhuitte tuossa edellä? Hän kyllä sanoo, ettei minussa ole mitään vikaa, mutta väkisinhän sitä miettii...En vain jaksa olla aina vonkaamassa, kun saan aina pettyä. Miestäni väsyttää aikaisin ja jos tulen surulliseksi, kun taas kerran saan pakit, niin hän syyttää minua siitä, että hän joutuu tuntemaan syyllisyyttä siitä, että häntä väsyttää ja joutuu menemään aikaisin töihin. Olen kyllästynyt ja väsynyt yrittämään enää yhtään mitään ja surullinen olen tietysti myöskin, koska tunteitani ei oteta missään muotoa huomioon. Tuntuu oikeen luissa ja ytimissä se suru ja huonommuus omassa itsessäni mitä tässä asiassa tällä hetkellä tunnen. Tuntuu kuin minussa ei enää olisi mitään viehättävää tai haluttavaa enää, itsetunto on aika nollissa. Kun ei niin sitten ei.

Meillä oli varmaan syynä se että oltiin rutinoituneita siihen yhteen ja samaan, kumpikin oli kyllästynyt.



Puhuttiin ja riideltiin asiasta ja sitten suostuttiin vasta itsekin se asia hyväksymään, meidän seksi ei ollut enää intohimoista ja se meni aina saman kaavan mukaan:(



Nyt aika on viroomaan päin, ollaan molemmat suostuttu tekemääna asian eteen työtä eikä vaan jäädä ihmettelemään. Kuitenkin minä olen edelleen se joka haluaa enemmän seksiä ja paljon useammin.



Minusta aina tuntu että haluan seksiä, mutta sitten kun harvoilla kerroilla sitä sain, se ei tuntunu yhtään sille mitä olin odottanut:(



Siksi ollaan ruvettu herättelemään sitä liekkiä uudelleen, tehdään kaikkea uutta tai harvoin kokeiltua, ollaan mahdollisimman paljon hankittu omaa aikaa, sen minkä lapsilta on mahdollista..



Uskon että teilläkin menee tuo vaihe ohi, kun meiltäkin meni..

Meillä auttoi se että halusin tehdä miehelleni hyvää mieltä, se ei enää riittänyt että olin vain tarjolla. Nyt olen posliini, olen ostanut seksikaupasta seksiasun, värjännyt hiukseni, ottanut itselleni kannan että vain minä olen kaunein ja ihanin nainen miehelleni..

On mieskin syttynyt=)