Sarasvuo väärässä sairaslomista ja lorvimisesta.

Hän kirjoituksessaan toivoo, että Ruotsin malliin ei tarvitsisi mennä. Vaikka toki kirjoittaakin vähän provosoivasti.

Mieheni oli aikoinaan Ruotsissa töissä, ja meno oli ihan villiä. Kovan bileillan jälkeen oli masu pipi, niin saikulle vaan. Kovat keinot oli pakko ottaa käyttöön.

Samaan voidaan joutua täälläkin, koska työmoraali on löystynyt. Tätä olen seurannut esim erään yrityksen call centerissä. Toisaalta omassa toimipisteessäni ongelma on melkein vastakkainen, sairauslomia on ihan tilastollisesti mitattuna liian vähän, eli väki tulee sairaana tai puolikuntoisena töihin.

Mutta luepa Sarasvuon juttu uudelleen ajatuksen kanssa. Siitä löytyy tietty pointti.

Kauppias kertoi näistä telkkarissa, ja totesi, että onneksi heillä ei enää ole henkilökuntaa, joka tällaista harrastaa.

Siis tyyppejä, joiden mielestä on lakisääteinen oikeus ottaa aika ajoin omaa "sairaslomaa". Mieheni työpaikalla oli tällainen tyyppi, joka siis oli julkisesti (ei sentään esimiehen kuullen) kehuskellut näin. Oli jopa tietoinen kuinka monta päivää voi olla pois tietyn ajanjakson sisällä, ennen kuin siihen puututaan. Kun esimies vaihtui, muuttui ääni kellossa. Esimies otti runsaat poissaolot puheeksi ja turhat lorvailut jäivät pois.



Suurin osa ihmisistä osaa kyllä toimia oikein.

Hän kirjoituksessaan toivoo, että Ruotsin malliin ei tarvitsisi mennä. Vaikka toki kirjoittaakin vähän provosoivasti.

Mieheni oli aikoinaan Ruotsissa töissä, ja meno oli ihan villiä. Kovan bileillan jälkeen oli masu pipi, niin saikulle vaan. Kovat keinot oli pakko ottaa käyttöön.

Samaan voidaan joutua täälläkin, koska työmoraali on löystynyt. Tätä olen seurannut esim erään yrityksen call centerissä. Toisaalta omassa toimipisteessäni ongelma on melkein vastakkainen, sairauslomia on ihan tilastollisesti mitattuna liian vähän, eli väki tulee sairaana tai puolikuntoisena töihin.

Mutta luepa Sarasvuon juttu uudelleen ajatuksen kanssa. Siitä löytyy tietty pointti.

asiassa on paljon. Olin itse myös 70-luvun alussa ruotsissa töissä, ja ihmisillä oli joillakin aloilla määritellyt sairaspäivät ja jos niitä ei oikeasti sairastanut, niin ihmiset vaan ilmoiti, että mä pidän nyt niitä pitämättömiä sairaspäiviä?

Samoin meilläkin lintsataan aika paljon, jopa mies pitää sairaspäivän, kun vaimolla on menkat?

Samoin työkaveri piti 2 vk, lomaa, kun isänsä oli kuollut ihan odotetusti pitkän sairauden jälkeen. Olivat asuneet kaukana toisistaan ja tämän sairasloman ko käytti auttamaan sukulaistaan kaupassa.

Väittäisin, että enemmistö ei pidä turhia sairaspäiviä. Olen samaa mieltä, että ihmisen pakottaminen sairaana töihin, koska ei olisi varaa menettää sitä yhdenkään päivän palkkaa on väärin. Mutta kyllä järjestelmän väärinkäyttäjiäkin löytyy.

Olen ollut työpaikassa, jossa tultiin kovassa krapulassakin töihin, ja myös se on väärin. Jos ei ole työkunnossa, pitäisi ottaa reilusti vapaapäivä (ei saikkua). Esimies, joka katsoo läpi sormien näitä työpaikalla kankkusessa heiluvia tekeen hallaa koko paikan työilmapiirille.

sai olla pois kolme päivää omalla ilmoituksella. Lisäksi meillä oli työnantajan hommaama lääkekaappi,missä oli buranaa yms.

Jossain vaiheessa toimintoja rationalisoitiin niin, että pieni yksikkömme yhdistettiin isoon vastaavaan. Siellä oli erityisen paljon töissä nuorta sakkia. Aika pian lääkekaapit poistettiin. Ja pian tämän jälkeen meiltä ryhdyttiin vaatimaan lääkärintodistusta heti ekasta sairauspäivästä. Itse jouduin kerran olemaan kotona migreenikohtauksen takia, enkä kyennyt lääkäriin, joten menetin sen päivän palkan (vaikka esimies olin kovin pahoillaan, koska tiesi etten ollut ns sairastelija).

Mutta tähän ollaan kai menossa tähän ruotsin malliin. Eivät työnantajat halua olla sinisilmäisiä maksumiehiä.