Kuinka moni teki useamman lapsen siksi että lapsilla olisi sisarruksia?

ei sisarrus kahdella ärrällä

Itse ainoana lapsena kaipasin aina sisaruksia. Omillani niitä ainakin on.

Tein ja en tehnyt...

En olis uskonu, ja mun äikkä oli 9.



Itse sekä lapsen halusta että sisaruksen toivossa :)

Eka lapsemme oli suht pitkään ainokainen. Jossain vaiheessa vaan todettiin mieheni kanssa, että ei jakseta sitä, että lasta joutuu tosiaan aika paljon "viihdyttämään" ja pitää kutsua usein leikkikavereita kotiin jne. Lapsille tuli aika iso ikäero, mutta parempi sekin kuin ei sisarusta ollenkaan.

Niin itsekäs ei voi olla, että jättää yhteen lapseen!!

Äitini taisi tehdä ja siltä se on kyllä koko elämäni tuntunutkin, en halua samaa vähemmyyden tunnetta ja jatkuvaa ruskeakielisyyttä kenellekkään.

Vitun äkeenpainot.

Yksi parhaista ystävistäni on oma siskoni ja en todellakaan voisi kuvitella elämääni ilman sisaruksia! Saman haluan tarjota omalle lapselleni.

Eikä ole tarpeen edes selitellä kellekään "ei kellekään" miksei meillä ole montaa lasta:D

Kovasti on yritetty tehdä sisarrrrrusta, mutta eipä niitä näytä tekemällä saavan.

vaikka ekan lapsen syntymän jälkeen vannoin pyhästi etten tekisi toista lasta (tai lisää lapsia), tässä sitä ollaan, viimeisillään raskaana.



Itselle tuli päällimäiseksi tunne, että lapsella pitäisi olla joku joka ymmärtää sen, mistä hän tulee ja kuka hän on, miksi hän on muokkautunut omanlaisekseen. Myös ajatus hänestä yksin vanhempiensa haudalla, on aika synkkä. Pitää olla sisarus johon tukeutua.



Ja oppia epäitsekkyyttä, jakamista, puoliensa pitämistä ja vastuuntuntoa.



Itselläni on 8v vanhempi isoveli, ja vaikka olimme pienenä tosi läheisiä, nyt olemme pikkuhiljaa ajautuneet kauemmas toisistamme, se surettaa. Usein toivookin, että meitä sisaruksia olisi ollut enemmän.

Osittain siksi että halusimme vaan lisää lapsia, osittain siksi että mulla oli vauvakuume, osittain siksi että saan olla taas kotona... No jokatapauksessa toinen lapsi oli ihana saada perheeseen, se muutti perheen dynamiikkaa positiiviseen suuntaan. Ja on niin ihana seurata kun vauva on innoissaan isoveljensä tekemisistä, toivon niin että heistä tulee leikkikaverit ja isompanakin läheiset.

kun mies ryökäle meni ja kuoli, ja nyt olen jo 31eikä enää kiinnosta alkaa vauvarumbaan, esikoisen ollessa jo melkein teini.

ja niin miehelläkin useampi veli. Todettiin kummatkin, ettei yhteen voi jättää, jo ihan sen takia, että sitten joutuisi koko ajan leikittämään ja viihdyttämään lasta. Nyt on kaksi poikaa, onpahan tappelukaveri.



Oma lapsuus ainakin olisi ollut huomattavasti tylsempi ja jotenkin "köyhempi" jos olisin ollut ainut lapsi.