Onko viisilapsinen maalla asuva perhe ekologisesti ajatellen painajainen??

Viisilapsinen perhe missä tahansa on ekologisesti kestämätön. Mikään ei syö niin paljon resursseja kuin uusi ihminen kerrannaisvaikutuksineen. Oikea antiekoteko tuo lisääntyminen!



Sitähän sä kysyit?

Yritäpä etsiä pikkukylän S-marketista ei-tehotuotettua ruokaa, lähes mahdoton tehtävä. Kaupunkien ruokakaupoissa on paljon enemmän ekologisia vaihtoehtoja. Ja yleensäkin tuntuu, että kaupunkilaiset kiinnittää huomiota enemmän ruoan laatuun kuin maalaiset, aika hullunkurista.

on esim. omat perunamaat,eivätkä he kiinnitä läheskään niin paljon einesruokaan kaupassa sitä huomiota kuin kaupunkilaiset.

kaikki kaupasta. Paitsi marjat, joita saa kesällä.

Niin vastausta on mahdoton antaa näillä tiedoilla.



Tutkitusti kaupunkilaiset kuluttavat enemmän, mutta eihän tämä sinänsä ole mikään "pakko" - kaupunkilaiset ovat keskimäärin parempituloisia, joten rahaa kulutettavaksi on enemmän.



Kaupunkilaisten ongelma ei ole niinkään heräteostokset vaan se, että kaupunkilaista kohden on helposti enemmän rakennettua tilaa kuin mitä nopeasti laskien tulee ajateltua - syödään ulkona usein, käydään kuntosalilla, matkustellaan enemmän jne.



Maalalla elämäntapa on erilainen. Mutta jos maalainen esim. kalastaa (yleinen harrastus, ei tietänkään kaikki) tämän voi tehdä soutuveneellä/ hiihtäen pilkille lähirannasta - tai sitten käytössä voi olla kesät iso moottorivene ja talvella järvenrantaan hintaan isolla maasturilla moottorikelkka, jolla huristellaan onkimaan lähiruokaa.



Eli ekologisesti voi elää kaupungissa ja maalla. Oleellista on, kuinka paljon neliöitä on perh henkilö, miten nämä lämmitetään, miten paljon omalla autolla liikutaan, miten lomat vietetään, mitä harrastetaan jne.

josta lähimpään kaupunkiin 30km ja pieneen kauppaan 3km.

esim. minä asuin ennen Vantaalla ja muutin pois muutama vuosi sitten, asun nykyään maalla, 8 km keskustaan ja kaupalle. Talo oli ennen mulla mökkikäytössä.



Menen autolla rautatieasemalle ja jatkan siitä junalla töihin, samalla hoidan kauppareissut tullessa. Eli käytän enemmän autoa, kuin toimivan julkisen liikenteen aikaan. (Töihin Hesan keskustaan ei ole loogista mennä autolla, kun ei löydy kunnon parkkipaikkaa. Junan kanssa ei ole pysäköintiongelmia )



Mutta sitten taas: kasvatan ruokani itse ja pärjään melko pitkälle kevääseen (maalis-huhtikuuhun) juureksista, vihanneksista ja hedelmistä omillani. Teen paljon itse asioita, joita moni ostaa kaupasta. Kaatopaikkajätettäkin tulee pussi/2 päivää, kun kaupungissa tuli 2 päivässä. Jäte on lähinnä elintarvikemuovia. Biojätteelle on lämpökompostorit, nekin on itse tehty. Metallit, lasit, patterit kierrätän.



Heräteostojakin tulee aika vähän, kun sitä miettii kaks kertaa, viittiikö lähteä. Töistä tullessa ei jää kylille asumaan, ottaa muutaman päivän murkinat ja painelee kotiin koiraa pissattamaan.



Elämäntyyli sen ratkaisee, ei asuinmuoto.

elämäntyyli ratkaisee. Eivät "maalaiset" ja "kaupunkilaiset" ole mitään selviä ryhmiä, kummassakin on ökykuluttajia ja ekoihmisiä. Maalla asuminen ja autoilu ovat keskimäärin varmaan ekologisesti pahemmassa jamassa, kun taas elämäntyyli ei ole niin kulutuskeskeinen - keskimäärin... Toisaalta jossain kaupunkilaisen shoppailussa on se etu, että kirpparilta voi löytää vaatteita, kaikkea ei tarvi ostaa uutena. Eikä kirpparille voi mennä hakemaan just tiettyä tavaraa, vaan ne löytyvät kiertämällä useampana päivänä, mihin ei ole mahdollisuutta, jos matkaa kirpparille on 50 km. Olen miettinyt, kummassa heitetään enemmän ruokaa roskiin, maalla vai kaupungissa. Jos kauppaan on matkaa kymmeniä kilometrejä, ostaako helposti vähän extraa, jotenkin kaiken varalta? Jos kauppa taas on sadan metrin päässä, ei tarvi rohmuta varastoon. Mutta toisaalta mitä useammin käy kaupassa, sitä enemmän tulee heräteostoksia...

Niin kaupungeissa kuin maalla asuu erilailla eläviä perheitä.



Pienissä kylissä ei ole kauppoja, joten ruokaa tuotetaan joko itse tai ostetaan isommista kaupoista.

Jätteitä ei tule välttämättä samaa määrää kuin taajamassa. Ei esimerkiksi lihapakkkauksia pakastepusseja enempää, kun se elukka haetaan omasta navetasta tai metsästetään luonnosta.

Kun laskee vaikka hiilijalanjälkeä. Riippuu vähän miten ne kaupungissa asuvat.

Riippuu elintavoista. Jos tehdään kaukomatkoja ja ostetaan paljon tavaraa, sitten on.



Tutkimusten mukaan maalla asumivat ovat ekologisempia automatkoista huolimatta, koska kuluttavat kuitenkin vähemmän, esim.juuri ostaminen vähenee.

ja ruoka on lähiruokaa eikä tehotuotettua niin kyllä musta se parempi niin ois.

Jos maalla asutaan 300-neliöisessä talossa jota lämmitetään öljyllä ja ajellaan kahdella ökymaasturilla joka päivä työmatkoja sata kilometriä ja harrastusmatkoja kolmekymmentä kilometriä, en näe siinä mitään ekologista. Verrattuna asumiseen kolmiossa, kuljetaan pyörällä tai kävellen tai julkisilla... on siinä hei eroa.

tuttavaperhe (6 hlö) asuu maalla isossa puulämmitteisessä talossa, matkustavat 2 krt vuodessa lentokoneella kauas, kulkevat 2 autolla päivittäin lähes 100km, eivät lajittele jätteitä ollenkaan, aivan kaikki menevät kaatopaikalle...ostelevat paljon mm. uusia vaatteita..



ei hyvä :(



Kun taas moni kaupunkilaisperhe voi olla hyvinkin ekologinen (tai sitten yhtä lailla ei)

pitää ottaa huomioon esim.



-matkustaminen

-energiankulutus kotona

-ruuan hävikki (esim. yhden roskiin heitetyn leikkeleviipaleen ekologinen jalanjälki on samankokoinen kuin sen leikkelerasian)

-kuinka paljon hankitaan turhaan (heräteostoskin voi olla hyödyllinen kunhan se käytetään eikä sen takia mitään jää käyttämättä, esim. uusi shampoo)

-jätteen määrä ja kuinka iso osa siitä kierrätetään



Isoimmat asiat mistä yksittäisen ihmisen ekologinen kulutus syntyy ovat liikkuminen (arkena ja matkustellen), ruoka ja asuminen (lähinnä energian kulutus lämmityksessä, jos liikkuminen on jo huomioitu muualla).

tämä kiinnostaa ihan oikeasti... ketä?

päivittäin työmatkaa n.70km, diesel auto kuitenkin. Kauppareissut samalla, joskus kauppaan 3km päähän autolla tai ostoksille n.30km päähän.



Toinen vaihtoehto ei autoa. Mutta aika paljon julkisia käyttää. Myös usein iltakävelyllä lasten kanssa poikkeaa kahville.

ja heräteostokset ruokaostoksia, kutne vaikkapa pullapussi.

koska meillä on helposti mielikuva että jos asutaan 1920-luvun hatarassa hirsitalossa kaukana kaupungista, niin ollaan luonnonläheisiä ja ekologisia.

Eli ihrapallot ovat ekologisia koska syövät aina kaiken eikä hävikkiä synny vaikka ruokamäärät valtaisia.

ja heräteostokset ruokaostoksia, kutne vaikkapa pullapussi.

vaan joka kerta kaupassa käydessäni on ihan kauppalapussa.