Lue keskustelun säännöt.
Mikä on tämä kamala lapsiperheen arki, josta aina puhutaan?
29.01.2012 |
Hoitovapaalla lapset olivat kotona ja elämä oli kiireetöntä, hoitovapaan jälkeen elämä sovitettiin niin että molemmat vanhemmat hoitivat osuutensa rutiineista joten elämä oli kiireetöntä, meillä esimerkiksi minä vein lapset ja koululaiset aamulla ja isä haki heidät aikaisin ja teki ruoan valmiiksi kun tulin töistä kaupan kautta. Yksinhuoltajana kaikki hommat hoidin minä mutta lapset auttoivat sen minkä osasivat, kiire ei ollut koska rauhoitin illat joten ei kiristänyt päätä silloinkaan.
Kommentit (6)
Minulla on vain yksi epileptikko ja astmaatikkoja, on tässä ambulanssimiehet tulleet tutuksi.
t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun astmaatikkoni on herännyt kohta kaksi vuotta joka yö yskimään ja itkemään. Nyt ensimmäisiä ehjiä öitä takana kun on aloitettu kokeilu hoitavalla lääkkeellä. Kuule, on ollut raskasta pyörittää arkea työäivän päälle kun on herännyt joka yö 1-3 kertaa.
Minun astmaatikkoni on herännyt kohta kaksi vuotta joka yö yskimään ja itkemään. Nyt ensimmäisiä ehjiä öitä takana kun on aloitettu kokeilu hoitavalla lääkkeellä. Kuule, on ollut raskasta pyörittää arkea työäivän päälle kun on herännyt joka yö 1-3 kertaa.
Kun nukkuu joka toinen yö hyvin, jaksaa loistavasti.
Ei se mitään kamalaa nyt ainakaan ole, saattaa olla joskus aika rankkaa ja työlästä, mutta se nyt vaan kuuluu tähän elämään sekin, ei siinä sen kummempaa. Lapset sairastaa, se on tylsää, mutta sitten kun ovat terveitä, helpottaa taas. Enemmänkin taitaa olla asenteesta kiinni, kellä on kamalaa ja kellä ei...
vanhemmista, niin saat jotain kuvaa, miksi joku voi kokea pikkulapsiperheen elämän rankkana.
onpa hienoa, että sinulle ei ole suotu esim. kovasta refluksista kärsivää lasta. eipä ole illat rauhallisia ei vaikka kuinka "rauhoittaisin" lässyn lää.