Niinistön yo-arvosana oli approbatur

ja mikäpä siinä. Aika harvassa ovat ne poliitikot, jotka eivät olisi itsekeskeisiä pyrkyreitä. Vanha viisaus sanoo silti, että johtajiksi pitäisi aina valita ne, jotka eivät siihen hommaan pyri.

vai miten muuten voi saada noin surkeat paperit?

Itse sain Laudaturin paperit, viisi ällää. Luin ulkoa. En ole erityisen älykäs.



Muutamat luokkatoverini saivat A:n paperit (ja pääsivät niillä yliopistoon niin kuin pääsee nykyäänkin. Yliopisto sitten on toista maata. Erityisesti oikeustieteellinen. Älkää vähätelkä sellaista, mitä ette tiedä.

varsin paljon.

Mutta oikisessa tosiaan pärjää lukemisella, valinta ei siis ole yllättävä.

eivätkä ne korreloi älykkyyden kanssa.

Yo-todistuksen arvosanoilla ei ole merkitystä yliopistoon pyrittäessä, niinistön aikaan on ihan yhtä lailla ollut pääsykokeet oikikseen (useampi kirja luettavana ja sisään oli vaikea päästä).



Merkitystä sille kunkin tietotaidolle on sillä, miten on kouluttautunut sen lukion jälkeen + minkälainen työkokemus on kertynyt.

kai olit tietoinen, että alykkyyttä on montaa lajia, matemaattinen älykkyys on vain yksi osa-alue?



t. FT (humanistinen), jonka lukion matematiikan arvosana oli 6 - ei vain ko. aine kiinnostanut

Nykyisin sellaisella pohjalla ei olisi asiaa yliopistoon. Niistön lyhyen matematiikan numero oli muuten 6, kuten Kataisellakin. Eli hyvissä käsissä on Suomen talous ollut ja on edelleen... (Voi apua!)

oli suhteellisen tavallinen arvosana ja sillä pääse heittämällä yliopistoon. Ne laudaturylioppilaat menivät lääkikseen tai jäivät yliopistoon töihin, muut opiskelivat aikansa ja menivät töihin.

Kannattaa muistaa, että nykyjärjestelmä peruskouluineen on erilainen kuin entinen oppikoulusysteemi, jossa jyvät akanoista erotettiin jo 11v iässä ja lukioon meni vain valiojoukko. Harva meistä nykyisistä laudaturylioppilaista selviäisi 60-luvun ylioppilaskirjoituksista.

Nykyisin sellaisella pohjalla ei olisi asiaa yliopistoon. Niistön lyhyen matematiikan numero oli muuten 6, kuten Kataisellakin. Eli hyvissä käsissä on Suomen talous ollut ja on edelleen... (Voi apua!)

oli suhteellisen tavallinen arvosana ja sillä pääse heittämällä yliopistoon. Ne laudaturylioppilaat menivät lääkikseen tai jäivät yliopistoon töihin, muut opiskelivat aikansa ja menivät töihin.

Kannattaa muistaa, että nykyjärjestelmä peruskouluineen on erilainen kuin entinen oppikoulusysteemi, jossa jyvät akanoista erotettiin jo 11v iässä ja lukioon meni vain valiojoukko. Harva meistä nykyisistä laudaturylioppilaista selviäisi 60-luvun ylioppilaskirjoituksista.

Puhut jostain lukioarvosanoista :D

Ymmärrätkö minkä koulutuksen Niinistö on saanut?! :D

Ai ei olisi nykyään asiaa yliopistoon? Otapa selvää. 95% yliopistoista pääsee sisään yo-arvosanoja kiertämällä, onneksi kun ne eivät ihmisestä pahemmin kerro.



t. matikka 6 ja yo-arvosana B

yliopistossa juuri opiskeleva ja 5 keskiarvo (täysi) ;)

Mun yläasteen matikan arvosana oli 9

Lukiossa 6

Yliopistossa sain lähes kaikista täydet.



Kertooko tämä nyt sitten, että olen matemaattisesti täys tollo? :D

Kun hei lukiosta kuitenkin noin huonot sain? :D



Teini-ikä teettää joillain sitä, siitä se ainoastaan kertoo, minua kiinnosti ne vuodet pojat eikä matikka. :D

sitä kaikkien eniten ihailemaa korkeakoulututkintoa, jos nykynuorison kanssa pitäisi kilpailla paikoista.

sitä kaikkien eniten ihailemaa korkeakoulututkintoa, jos nykynuorison kanssa pitäisi kilpailla paikoista.

Jos Niinistö olisi nyt 21v ikäinen, olisi hän kirjoittanut yleisarvosanan eximia (vähintään) ja opiskelisi oikeustiedettä. Kannattaa miettiä, mikä oli ylioppilaiden taso 60-luvulla ja mikä se on nyt.

ei tarvi kuin olla 10 parhaan joukossa pääsykokeessa, niin koko yo-todistukseen ei vilkaistakaan. Parhaassa kärjessä oleminen ei tietysti ole ihan helppoa, mutta kyllä mahdollista myös sellaiselle, joka on kirjotitanut pakolliset aineet huonosti (matematiikka, kielet), mutta pyrkii sisään reaaliaineessa, joka kiinnostaa. Oikeustiede voi olla juuri sellainen aine.

Se että kykenee saamaan vain kutosen herättää kyllä kovasti ihmetystä.

Ehkä Niinistö ei yksinkertaisesti ole matemaattisesti lahjakas, muita avuja sitten varmaan on.

Kyllä hänkin kovasti ihmetteli noita surkeita arvosanoja, hän kun ei päässyt edes sairaanhoitajaksi kun oli seiska lyhyessä matikassa.



Toisaalta sairaanhoitajan huono laskupää voi maksaa henkiä, lakimiehellä ei ole samanlaista vastuuta.

oikeustieteellisestä.

Ei kai kansakoulu ym aiemmilla todistuksilla haeta mihinkään töihin.



Mistähän Haavisto on valmistunut?

opiskelut pätkän vertaa, niin mistäköhän sille olisi riittänyt draivi siihen eläimelliseen ponnistukseen, joka nykyään vaatisi pääsyyn oikeustieteelliseen tuosta lähtökohdasta. Kun sinne saa hampaat irvessä painaa motivoituneet ja lahjakkaatkin.

Juupa juu.



Oikeustieteelliseen pääsee kuka tahansa joka viitsii lukea pääsykokeisiin ja on sen verran älyä että ymmärtää lukemansa. Ei välttämättä ensimmäisellä kerralla, mutta panostamalla pääsee.



Tänäkin päivänä on erikseen yhteispistekiintiö (jossa yo-arvosanoilla on merkitystä pääsykokeen kanssa yhdessä) ja koepistekiintiö (jossa pelkkä pääsykoe ratkaisee). Jälkimmäisessä siis riittää että on ylioppilas, ihan sama mikä arvosana.



Itse valmistun pian oikiksesta, matematiikassa oli yläasteelle ihan hyvät numerot, lukiossa ei kiinnostanut aihe enää pätkääkään ja jätin pitkän matikan kirjoittamatta vaikka luin koko oppimäärän koko ajan huononevin arvosanoin. Ei siis motivaatiota matikkaan kun tiesin jo tuolloin etten tule sitä tulevaisuudessakaan harrastamaan. Jos olisin kirjoittanut, arvosana olisi ollut huono.



Silloin kun Sauli on päässyt yliopistoon, on sisään saattanut päästä hyvinkin helposti, erään Saulin ikäisen tutun sanoja lainatakseni "riitti kun pääsi Porthanian pyöröovista sisään". Eri asia on sitten valmistua tuosta laitoksesta, kyllä se vaati enemmän jo tuolloin.

pojat on koulua käydessä sellaisessa kehitysvaiheessa, että läksyt ei juuri kiinnosta, mutta innostuvat sitten jatko-opinnoissa. Hankkivat hyvän tutkinnon ja pärjäävät työelämässä loistavasti. Sen sijaan monet tytöt puurtavat koulussa kympin todistuksia, mutta innostus sitten lopahtaa ja hankkivat jonkun huonon koulutuksen ja päätyvät suorittaviin tehtäviin huonolla palkalla vailla etenemismahdollisuuksia. Minulla on näistä kummastakin reitistä monta esimerkkiä kouluajoilta.



Epäillyttävämpää minusta on se, että Haavisto kirjoitti laudaturin paperit, mutta innostus loppui siihen, eikä saanut yliopistolla mitään aikaan. Eikö se jatko-opinto ole huomattavasti tärkeämpi? Kuka kyselee jotain yo-arvosanoja enää työelämässä?

opiskelut pätkän vertaa, niin mistäköhän sille olisi riittänyt draivi siihen eläimelliseen ponnistukseen, joka nykyään vaatisi pääsyyn oikeustieteelliseen tuosta lähtökohdasta. Kun sinne saa hampaat irvessä painaa motivoituneet ja lahjakkaatkin.

ilmiselvästi lukion jälkeinen opiskelu kiinnosti, koskapa hän pääsi oikeustieteelliseen ja valmistui sieltä.

Mielestäni joidenkin 40 vuoden takaisten kouluarvosanojen kiikarointi on täysin yhtä turhanpäiväistä kuin 20 vuotta vanhojen eduskunta-aloitteiden ronkkiminen. Miksei anneta tulosten ja tekojen ratkaista. Niinistön aikaansaannokset ovat harvinaisen hyvin todennettavissa ja kiistattoman hyvät.

Harva ihminen pystyisi laittamaan perustellusti cv:hensä, jos haluaisi, että on pelastanut kokonaisen valtion talouden.