Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Looginen ajattelu: mikähän mun kehityksessä on mennyt vikaan, kun

Vierailija
25.01.2012 |

ajatteluni on niin tolkuttoman epäloogista? Mä ajattelen usein esimerkiksi tavarat jotenkin eläviksi olennoiksi. Ärryn siitä kun lastenrattaat on keskellä eteisen käytävää, että noikin on tuossa tiellä - vaikka olen itse ne siihen tuupannut. Hermostun heppoiseen voirasian kanteen joka lipsuu paikoiltaan, että mene nyt siihen rasian päälle, prkl! Ja autoista en viitsi edes mainita, että joskus haluaisin puhua niille kun käynnistän niitä, että käynnistys nyt, jookos, hyvä auto.



Eihän tässä ajattelumallissa ole mitään järkeä. Varmaan multa puuttuu joku palikka päästä. Koska av:lla tiedetään kaikki, niin joku vois mulle kertoa, että miksi näin. :)

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
25.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toi on ihan normaalia. Mun ex sanoi että jos autoa voisi vetää turpaan, hän vetäisi.

Vierailija
2/6 |
25.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä puhun koko ajan esineille, toisille autoilijoille, jalan kulkijoille jne. Tyttäreni kysyi usein: "äiti, kuuleeko se toinen autoilija mitä sä sille sanot?". Nykyään tietää jo ja osaa esim. Varoittaa kaveriaan; kerran kävi nimittäin niin, että mä sanoin "no, menkääs nyt jo" niin kaveri oli jo hyppäämässä autosta kun tyttöni kertoi kaverille, etten tarkoittanut heitä vaan jalankulkijaa, joka hidasteli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
25.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko toi ajattelutapa teistä normaali? Mun mielestä ootte kyllä tekin vähän omituisia, anteeksi vaan.



Mä en kyllä ajattele noin. No, joskus yritän olla kopiokoneen kanssa tosi iloisen ja lempeän näköinen, että se kopiokone ymmärtää olla reistaamatta ja antaa mulle hyvät kopiot ihan vaan koska tykkää musta eikä halua pahoittaa mun mieltä.



Mutta se on _täysin_eri asia kuin se, mitä te teette. Koska kopiokoneilla ON sielu. Toisin kuin muilla tavaroilla.

Vierailija
4/6 |
25.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

On ihan kehitykseen kuuluvaa, että tietyssä iässä lapsi olettaa kaiken ympärillään olevan elävää. Hän elää tiettyä animismin kautta, uskoo kaikella olevan jonkinlaisen sielun. Normaalisti tästä kasvetaan ajan myötä pois, ja lapsi ymmärtää elävän ja elottoman eron. Onkohan aloittajalla ollut tuossa ikävaiheessa jotain ongelmia, niin ettei normaali kehitys ole ollut mahdollinen?

Vierailija
5/6 |
25.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

noilla esimerkeillä ei kyllä ole mitään tekemistä loogisen päättelykyvyn kanssa.

Vierailija
6/6 |
25.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja mielestäni se on ihan normaalia, kaikki kuitenkin ymmärtää itse, ettei oikeasti pidä esineitä elollisina, toisin kuin lapset. Juu eikä se ole merkki loogisen päättelykyvyn ongelmista.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kuusi kahdeksan