Lue keskustelun säännöt.
Vinkkejä, miten luoda hyvä suhde kohta teini-ikäiseen poikaan?
16.01.2012 |
Olen ollut läheinen kanssaan koko elämänsä ajan. Hän täyttää tänä vuonna 13 ja totta kai repii itseänsä irti äidistä. Välillä hän tarvitsee vielä läheisyyttä, toki ei läheskään niin usein kuin ennen.
Mitä nyt? Olen melko varma, että kun hän on aikuinen, olemme hyvissä väleissä. Välimme ovat aina olleet hyvät, meillä on sisäpiirin vitsejä ja huumorintajumme ovat hyvin lähellä toisiaan.
En kuitenkaan halua tuppautua hänen kasvuprosessiinsa. Siis tukena haluan olla, mutta en vaikuttaa prosessiin. Milloin olen ollut teini-ikäinen poika? Enkä halua tulevia miniäehdokkaita painaa lyttyyn. Miten sitä poikaa tukisi tässä prosessissa noin ylipäätänsä? Äiti on nolo, tekipä tässä mitä tahansa. Kunhan vain kasvaisi kunnon mieheksi ja kohtelisi naistaan hyvin. Jo ajatuskin siitä, ettei tekisi niin, tekee mieli vetää ympäri korvia kuin joku italialainen mamma... Ja ei, meillä ei lyödä. Mutta kunnon miehen haluaisin kasvattaa.
Kertokaas nyt muut niistä haasteista, mitä poikaan liittyy. Ai niin, meillä on pojan kanssa ikäeroa 24 v. Jos sillä nyt mitään merkitystä on.
Kommentit (4)
TÄrkeintä olisi sun itsesi tietää, kuka olet. Jos olet äiti, sun on oltava sitä, vaikka poika repiikin itseään irti. Jos olet joku muu, sun ei pidä tunkea äidin paikalle - et pääse kuitenkaan, vaikka poika repisikin itseään äidistä irti.
TOinen tärkeä asia on olla sinä itse, mielistelemättä ja kielistelemättä. Ole kaikessa rehellinen ja luotettava. Älä koskaan pilkkaa nuorta, älä myöskään huijaa - edes silloin kun luulet että se olisi hänen etunsa. Kuuntele, mitä sanottavaa hänellä on ja ota se huomioon: jos silti olet erimieltä, selitä miksi - jos taas huomaat olleesi väärässä ja pojan olevan oikeassa, myönnä se. Ja yleensähän kyse alkaa olla asioista, joissa on vähän molempia.
Kun sinä kunnioitat poikaa ja käyttäydyt niin, että hän voi kunnioittaa sinua, hän oppii kyllä kunnioittamaan muitakin ihmisiä. EI siis hätää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enää ei mitään uutta juurikaan ole tehtävissä kuin rajojen vetäminen - missä täytyy olla tiukkisäiti, ja missä voi joustaa.
minulla ja vanhimmalla pojallani ikäeroa 28v ja välit on aivan loistavat, on nyt kohta 16v. Eli jos teillä on tähän saakka synkannut niin miksipä se asia siitä muuttuisi. Kuuntele häntä kun haluaa puhuaa mutta älä tuppaa hänen elämäänsä liioilla uteluilla, ja niitä miniäasioita on ihan turha miettiä nyt, tyttöjä tulee ja menee jos niin on ollakseen, aika usein ne jutut on enemmän kaveripohjalla vielä. Ei tässä kuten ei lastenkasvatuksessa muutoinkaan ole teorioilla paljoakaan tekoa, ihmissuhteet, myös vanhempi-lapsi-suhde kehittyvät ja kasvavat elämällä ja hetki ja tilanne kerrallaan.
hyvin mutta et lepsusti. Lepsuilu ja mielistely periaatteissa on varmasti tuhoisaa kelle lapselle tahansa.
Kaameinta on kun monet aikuiset selvästi pelkäävät teinejään!