muutaisitko sellaiseen asuntoon jossa on joku murhattu joskus?
Kommentit (9)
jossa oli joku tapettu. Järkytyin ja kysyin siltä asuntotoimiston henkilöltä ettei vaan oo just se asunto jossa tapettiin ihminen. No se mulle kilahti ettei hän voi tietää ketä ja missä on milloinkin tapettu. No en menny siihen asuntoon.
jossa äiti murhasi lapsensa kaasuttamalla. En itse haluaisi asua kyseisessä talossa. Perhe tuskin tietää talonsa ankeaa historiaa ja taitavat viihtyä hyvin.
Omistaja myi itse omaa asuntoaan. Myöhemmin tsekkasin, että siinä oli asunut eräs kuuluisa uhri, jonka murhaajaa ei ole koskaan saatu selville. Myyjä ei maininnut asiasta (luonnollisestikaan), mutta onneksi en muutenkaan sitten päätynyt ostamaan kyseistä asuntoa. Jotenkin liian raskas historia, vaikka verityö ei juuri siinä asunnossa ollut tapahtunutkaan (lähellä kuitenkin).
Joo voisin, eihän se mitenkään vaikuttais mun elämään siinä asunnossa. Kunhan ei näy mitään verijälkiä seinissä tai vastaavaa, mutta nekin olisi yhtä vastenmielisiä, oli sitten murhattu ihminen tai isännällä lipsahtanut hirveä nyljettäessä veret tapetille. (Paitsi kuka nylkee hirveä sisällä mutta anyway, ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan). ;)
Enhän minä, tai kukaan teistäkään tiedä että mitä nykyisessä asunnossanne on aiemmat asukkaat puuhailleet, jos ette ole asunnon ensimmäinen asukas. Vaikka joku olisi raiskattu makuuhuoneessanne, lapsia hakattu keittiössä, kissanpentuja rääkätty kylppärissä. Mitä tahansa!
Ehkä maalikerroksen alla on ihmisverta?
Mulla on vähän liian vilkas mielikuvitus. Ja sen lisäksi uskon, että siellä saattais olla henkiä, jotka eivät oo saaneet rauhaa.
Täällä meillä päin on ollut myynnissä jo pitkään talo, jossa on murhattu ihminen, ja jota kukaan ei osta. Tiedä sitten mikä talossa on vialla, mutta itseäni ainakin puistattaa ajatus murhasta siellä. Miettisin varmaan koko ajan missä se tapahtui ja kuinka. Tunsin uhrin etäisesti, joten sekin saattaa vaikuttaa.
En tosin ajatellut silloin että "tässä asunnossa äiti tappoi kaksi lastansa muutama vuosi sitten".
Miehen äidin alakerrassa tapettiin nainen muutama vuosi sitten. Miehen isoäiti on kuuro, joten ei kuullut mitään. Naapurit oli soittaneet pari kertaa poliisille, kun asunnosta oli kuulunut niin kamala meteli. Poliisi tuli vasta, kun oli jo liian myöhäistä. Mies oli hakannut useita tunteja kestäneen pahoinpitelyn aikana naisystävänsä kuoliaaksi.
Kun miehen isoäiti oli seuraavana aamuna lähtenyt ulos, oli rappukäytävässä verta. Asunnon ovi oli auki ja sielläkin näkyi verta joka puolella.
Minua oksettaa yhä, kun kuljen siitä rappukäytävästä. Yksin minua pelottaa siellä. Asunto vapautui tuon pahoinpitelyn jälkeen. Miehen isoäiti olisi tykännyt, että me oltaisiin haettu sitä, mutta en voinut kuvitellakaan asuvani siinä asunnossa...
mutta toisaalta asun juuri nyt talossa, jossa on kuollut ainakin kolme ihmistä. Että onko siinä lopulta paljonkaan eroa... Ehkä murha on kuitenkin pahempi.