exät, nyksät, tulevat exät..ja lapset painolastina

parempi, että lapsi asuu yhdellä vanhemmalla jossa on kunnon koti, eikä häntä heitellä jatkuvasti eri paikkoihin.

Olisin kyllä toivonut, että lapsena olisin saanut olla mieluummin erolapsi kuin elää perhehelvetissä. Vanhemmat kun halusivat olla yhdessä meidän lasten takia. Ja sen kyllä huomasi.



Mutta kiva kuulla, että mielestäsi minua ei saisi olla olemassa. Tuletko tappamaan minut?

Ydinperhe on tuore keksintö. Kautta tuhannet vuodet on perheet olleet aika mielenkiintoisia: on omia lapsia, orpoja sukulaislapsia, jomman kumman edellisestä liitosta, entisen vaimon siskoa asumassa nurkissa jne. Nykyään perhemallit on todella yksinkertaisia menneisiin aikoihin verrattuna.

Olen kuullut työkaverini tarinoita. Hänen sukulaisellaan on 4 tenavaa kolmen eri äijän kanssa. Kahvikeskusteluissa ei voi olla naurmatta, kun sekoiluista kuulee, vaikka asiassa ei tietty ole mitään nauramista lasten kannalta. Jos vanhemmat ovat tyhjäpäitä, ei se ole lasten vika. Ikävä kyllä geenit periytyvät.

parempi, että lapsi asuu yhdellä vanhemmalla jossa on kunnon koti, eikä häntä heitellä jatkuvasti eri paikkoihin.

..parempi, että lapsella on yksi äiti ja yksi isä ja vanhemmat asuvat lapsen kanssa yhdessä. Onko maailma mennyt jo näin mallilleen, että JOSKUS on näin parempi, kuten mainitset.

Taidat itse kuulua niihin exiin?



Jos viittaat tekstilläsi uusperhekuvioihin, niin sen vain sanon, että kyllä aikuisilla ihmisillä on oikeus rakastua ja rakastaa uuttakin ihmistä, jos edellinen suhde on kariutunut. Ei aikuisen nyt sentään omasta elämästä ja onnellisuudesta tarvitse luopua. Ja se taas ei tarkoita sitä, etteikö lapsi/lapset voisi myös olla onnellisia.



En ymmärrä, mistä tulee käsitys ydinperheen ainoasta oikeasti paikasta lapselle. Se ei sitä ole. Jos vanhemmat ovat riitaisia, niin lapselle on paljon parempi, että vanhemmat eroaa.



Siitä olen kyllä samaa mieltä, että heittopusseina ei lapsia saa pitää. Mutta se, että on lapsella kaksi perhettä, ei tarkoita heittopussina olemista.



Uusperhe, missä huomioidaan lapsie heidän tarpeidensa mukaan, on ihan hyvä asetelma. Ja sen päätöksen hyvästä (uus)perheestä tekevät aikuiset, jotka toivottavasti ymmärtävät tosiaankin huomioida kaikki lapset.

Et saa ajaa autoakaan ilman, että hallitset liikennesäännöt, mutta mukeloita saa vääntää jokainen, jonka alapää toimii. Yläpäästä viis.

ikävä tapahtuma osunnut kohdallesi. Toki noinkin voi ajatella mutta elämä ei ole niin mustavalkoista vaikka joskus halutaan niin. Jos suhde huono ei todellakaan ole parasta jäädä siihen lasten takia - not!!! Sehän on sama kuin eläisi valheessa ja opettaisi lapsetkin siihen. Jos sitten eroaa, onko tarkoitus sun mielestäsi sitten että elää yksin loppuikänsä? tai mikä sun ihannetilanne ois? Erosin 13v sitten ja näin jälkikäteen sanon että tärkein asia erossa on miten aikuiset käyttäytyy lapsia kohtaan, se on kaiken A ja O. Jos lapsia ei käytetä välikappaleina, jos aina pidetään lupauksista kiinni, jos ei puhuta IKINÄ pa.kaa äidistä / isästä (vaikka kuinka vihainen olisi), jos kunnioitus toista kohtaan on olemassa ja jos yritetään olla sovussa x:n kanssa (ja hänen uuden kanssa) kaikki sujuu hienosti ja lapset eivät kärsi. Itse olen mieheni x:n kaveri, käydään leffassa, ulkona jne ja hän voi käydä meillä vaikka itse olen esim töissä. Myös oman x:n uuden vaimon kanssa tulen hienosti toimeen vaikken usein siellä käy (hän on paljon nuorempi). Kaikki lapsemme voi hienosti eikä saaneet traumoja eron takia ja olen vakuuttunut siitä että asia olisi ihan toinen jos me aikuiset eivät olisi pystyneet olemaan aikuisia. Yritä sinäkin avata silmiäsi niin näet eri sävyjä eri tilanteissa ja huomaat ehkä että ns alkuperäinen perhe ei välttämättä ole aina paras ratkaisu.

Taidat itse kuulua niihin exiin?

Jos viittaat tekstilläsi uusperhekuvioihin, niin sen vain sanon, että kyllä aikuisilla ihmisillä on oikeus rakastua ja rakastaa uuttakin ihmistä, jos edellinen suhde on kariutunut. Ei aikuisen nyt sentään omasta elämästä ja onnellisuudesta tarvitse luopua. Ja se taas ei tarkoita sitä, etteikö lapsi/lapset voisi myös olla onnellisia.

En ymmärrä, mistä tulee käsitys ydinperheen ainoasta oikeasti paikasta lapselle. Se ei sitä ole. Jos vanhemmat ovat riitaisia, niin lapselle on paljon parempi, että vanhemmat eroaa.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että heittopusseina ei lapsia saa pitää. Mutta se, että on lapsella kaksi perhettä, ei tarkoita heittopussina olemista.

Uusperhe, missä huomioidaan lapsie heidän tarpeidensa mukaan, on ihan hyvä asetelma. Ja sen päätöksen hyvästä (uus)perheestä tekevät aikuiset, jotka toivottavasti ymmärtävät tosiaankin huomioida kaikki lapset.

Usein, ainakin omassa lähipiirissä nähtynä, erotaan kun lapset ovat pieniä. Eli juuri silloin kuin avioliitto on vaikeimmassa paikassa, vanhemmat uupuneita ja parisuhde kateissa. Sitten rakastutaan johonkin kivaan tyyppiin työpaikalla ja kuvitellaan, että ollaan nuoria taas ja rakkauden huumassa tahtoo ne lapsetkin unohtua.

Sitten on katkeraa exää, kaikki-mulle-heti-nyxää ja lapset siinä välissä.

Itse uusperhehelvetissä kasvaneena väittäisin, että harvat uusperheet oikeasti toimii. Aina joku häviää.

että mielestäni yksi virhe mitä tänän pvnä tapahtuu liian usein uusperheissä on se että ei anneta aikaa lapsille sopeutua, ero vaatii aikaa ja paljonkin että soputuu uuteen tilanteeseen. Tässä ei ole paras asia jos heti ruvetaan odottamaan vauvaa, ennen kuin siinä pisteessä ollaan menee vuosia ja moni ei anna tätä aikaa lapsille vaan ollaan heti (vuoden-kahden sisällä) raskaana. Silloin ei ole paras mahdollinen lähtökohta LAPSIA ajatellen ja silloin lopputulos ei hyvä monesti.

ja olla miten hyvältä tuntuu, mutta niin että omat 'perus'kodit säilyy?

Mulle on pienten tyttöjen äitinä kovin vieras ajatus että löytäisin miestä johon luottaisin niin että haluaisin asumaan kanssamme. Onneksi tytöillä on isänsä...

Taidat itse kuulua niihin exiin?

Yksi mies, yksi lapsi, jo 19-vuotias fiksu, tasapainoinen, yliopiston syksyllä aloittanut. Sisarillani myös sama tilanne. Yksi parisuhde. Ja miehen sisarilla. Yksi parisuhde. Taitaa olla katovaa elämäntapaa.

Nykyihmiset ovat todella niitä 'kaikki mulle ja heti'. Kun tulee vastoinkäymisiä, aloitetaan ns. 'uudelta pöydätä' vaikka se ole koskaan mahdollista. Varsinkaan, jos on lapsia. Kaikista ikävimmät tämän sivuston jutut koskevat yleensä uusioperheitä. Todella sääli lapsia.

Taidat itse kuulua niihin exiin? Yksi mies, yksi lapsi, jo 19-vuotias fiksu, tasapainoinen, yliopiston syksyllä aloittanut. Sisarillani myös sama tilanne. Yksi parisuhde. Ja miehen sisarilla. Yksi parisuhde. Taitaa olla katovaa elämäntapaa. Nykyihmiset ovat todella niitä 'kaikki mulle ja heti'. Kun tulee vastoinkäymisiä, aloitetaan ns. 'uudelta pöydätä' vaikka se ole koskaan mahdollista. Varsinkaan, jos on lapsia. Kaikista ikävimmät tämän sivuston jutut koskevat yleensä uusioperheitä. Todella sääli lapsia.

Vastoinkäymisiä on meilläkin ollut. Suurin niistä oli vakava sairastumiseni 10 vuotta sitten.

Ehkä se kaikessa kaameudessaan laittoi meidät sen eteen että 'pienet kivet ei kengässä hierrä'.

Äklää antako siis periksi liian herksäti. Ajatelkaa lapsia!

Peffalleen tipahtaa, kun lukee tätä nykymenoa. Eksät, nyksät, mukeloita siellä ja mukeloita täällä...lapset ovat heittopusseja..olisipa luoja tehnyt teistä lisääntymiskyvytttömiä!

Sun tekstisi tunnistaa...

Eikö sun elämässä ole muuta murhetta? vai nimenomaan purat oman pahanolosi uusperheisiin? Ole onnellinen jos itselläsi kerran on onnellinen YDINperhe :) Tosin siltä se ei vaikuta, kun päivästä toiseen jaksat exän, nyxistä ja tulevista existä murehtia.

Oikein mukavaa uutta vuotta kumminkin :)

Peffalleen tipahtaa, kun lukee tätä nykymenoa. Eksät, nyksät, mukeloita siellä ja mukeloita täällä...lapset ovat heittopusseja..olisipa luoja tehnyt teistä lisääntymiskyvytttömiä!

Näin vuonna 2012 kuitenkin joissain maissa vanhemmat myy lapsiaan lapsityövoimaksi jotta muu perhe saisi ruokaa ja muita välttämättömyyksiä. Ihmisten oletettu elinikäkin niissä maissa on merkittävästi lyhyempi kuin meillä.

Olen itse ehjästä perheestä kotoisin ja itseäni oksettaa myös se miten helposti vaihdetaan perhettä, puolisoa ja kotia kuin sukkia. Mutta silti on meillä vaan asiat lasten tulevaisuutta ajatelle aika hyvin. En lähtisi ihan tuolle linjalle, vaikka itse olisitkin mielestäsi nuhteeton sekä ylimielisen hurskas.

Se että lapset on vailla sinun perheesi vakiintuneita ja rutinoituneita piirteitä niin tuskin heidän tulevaisuutensa kovin paljon heikommalle näyttää. Voi jopa olla hyväksi lapsellekin saada jonkin verran kouliintumista. Siis toki lasta voi pumpulissa ja pullamössöllä koulia, mutta ei ne tulevaisuuden näkymät ihan niin vahvat ole.

Mikä on se oikea pehmeys ja kovuus sille että minkälaisissa olosuhteissa lapsesta tulee menestyvä ja empaattinen, sitä tuskin kukaan osaa sanoa. Mutta AP toi sun alaspäin katsova asenne tuskin on paras roolimalli lellikeillesi.

Peffalleen tipahtaa, kun lukee tätä nykymenoa. Eksät, nyksät, mukeloita siellä ja mukeloita täällä...lapset ovat heittopusseja..olisipa luoja tehnyt teistä lisääntymiskyvytttömiä!

Sun tekstisi tunnistaa... Eikö sun elämässä ole muuta murhetta? vai nimenomaan purat oman pahanolosi uusperheisiin? Ole onnellinen jos itselläsi kerran on onnellinen YDINperhe :) Tosin siltä se ei vaikuta, kun päivästä toiseen jaksat exän, nyxistä ja tulevista existä murehtia. Oikein mukavaa uutta vuotta kumminkin :)

...luettavaa tällä sivustolla. Tämän lisäksi tämä on suuri sosiaalipolitinen kysymys ja talouskysymys. Sosiaalimenot kasvavat ja kasvavat. Suuri syy siihen ovat uusioperheet. Verorahoja menee tolkuttomasti heidän taloudelliseen avittamiseen ja henkisten vaurioiden korjaamiseen.

..näiden sekasoppa-uusperhe-eksäperhe-kuvioiden pyörittämisien takia, niin kyllä se koskee minuakin joka päivä ja tilipäivänä sen näen konkreettisesti. Ei huvittas tätä teidän karusellia kustantaa.

Suuri osa kun vielä eroaa ihan turhaan. Ei osaa erottaa mikä osuus omaan surkeuteen on puolisolla. No, ei muuta kuin puolison vaihto seuraavaan ja muutaman vuoden päästä voi sitten sitäkin syyttää kun huonosti menee.



Ja pahimpia ovat nämä joita näkee täällä av:llakin: lapsillemme ero oli todella hyvä ratkaisu, ovat onnellisia ja rakastavat uutta miestäni. Myöntäkää nyt jumalauta edes että lapsille ero on todella rankka juttu.



Ja ei tarvii alkaa vinkumaan ettenkö tajua millaista on avioliittohelvetti juopon kanssa. En puhu sellaisesta. On joskus todela syytä erota, mutta suurin osa olisi vältettävissä silkalla realismilla ja peiliin katsomisella.

..näiden sekasoppa-uusperhe-eksäperhe-kuvioiden pyörittämisien takia, niin kyllä se koskee minuakin joka päivä ja tilipäivänä sen näen konkreettisesti. Ei huvittas tätä teidän karusellia kustantaa.

että meidän perheen tulot ovat niin hyvät, ettei edes elareita tarvitse miehen exän maksaa :) Joillakin vaan nämäkin asiat on hoidettu aikanaan niin fiksusti, että tällainen uusperhe elää ja voi hyvin, ei tarvitse nahistella kenenkään kanssa ja hommat hoituu.

..näiden sekasoppa-uusperhe-eksäperhe-kuvioiden pyörittämisien takia, niin kyllä se koskee minuakin joka päivä ja tilipäivänä sen näen konkreettisesti. Ei huvittas tätä teidän karusellia kustantaa.

Miten ihmeessä olen teidän verovarojanne käyttänyt? Kertokaa ihmeessä tarkemmin?

Olet ilmeisesti ap? Kirjoitustyyli sama. Koita nyt hyvä ihminen nousta tuosta katkeruuden suosta...Käytän kyllä mieluusti veroeurojani sun mielenterveyden kohdilleen saamiseen.

Ikävää, kun jollain on noin paljon negatiivisyyttä.