Apua, otanko epiduraalin vai en? rv 40+4

mulla tosin kaksi imukuppisynnytystä (1. epiduraalilla, 2. ilman)

mutta oli paljon "selvempi" olo synnytyksen jälkeen ilman epiduraalia, eikä ne supistuskivut nyt niin kamalia ole, ettei niitä kestäisi. Kokeile liikkumista ja yritä rentouttaa alaleuka koko ajan.

Lähtökohtaisesti perussynnytys menee hyvin. Imukuppia ei todellakaan usein tarvita.



Itse selvisin toisesta synnytyksestä pelkällä ilokaasulla, mutta sitten tilanne kirjaimellisesti repesi kun vauva jäi jumiin ja piti imukupilla saada ulos. Silloin toivoin että olisi ollut kipulääktiys kohdallaan.



Mutta jos ei olisi tullut hätätilannetta, olisin selvinnyt ilokaasulla. (Ja siis selvisinkin, mutta oli todella hirveää)

Et voi tietää etukäteen kipukokemustasi. Itse olen synnyttänyt 4 kertaa epiduraali- ja minispinaalipuudutuksessa ja hyvin kaikki mennyt. Pahin oli viides synnytys jossa en ehtinyt saada mitään kivunlievitystä. Olin tosi maassa ja uupunut enkä heti jaksanut innostua edes vauvasta. Kaikissa kivunlievityksissä on riskinsä, mutta niin on luomusynnytyksessäkin. Liian kova kipu voi hidastaa synnytystä ja jättää synnytyspelon.



Kerro pelostasi kätilölle. Heillä on asiantuntemusta toisin kuin palstamammoilla.

Sen laitto oli karmea kokemus. Toisessa synnytyksessä laitettiin spinaali ja se olikin positiivinen kokemus, suosittelen sitä lämpimästi.

Varsinkaan jos et ole aiemmin synnyttänyt. Jos et enää pärjää etkä hallitse tilannetta kivun takia niin ota ihmeessä, jos pärjäät niin ole ilman. Koskaan ei voi tietää mitä synnytys tuo tullessaan. Ei epiduraali automaattisesti tarkoita että imukuppia käytetään. Itse olen ottanut epiduraalin molemmissa synnytyksissä siinä vaiheessa, kun en ole enää tajuissani pysynyt kivun takia (juu, tosi alhainen kivunsietokyky) eikä ole tarvittu imukuppia, oksitosiinia eikä muitakaan toimenpiteitä.

että sitä ei voi enää lisätä myöhemmin. Siksi se on parempi uudelleensynnyttäjille joilla hommat etenee yleensä nopeammin. Sen vaikutus alkaa lähes heti ja se voidaan ajoittaa tarkemmin. Epiduraalipuudutetta voi kätilö lisätä tarpeen mukaan.

Sen laitto oli karmea kokemus. Toisessa synnytyksessä laitettiin spinaali ja se olikin positiivinen kokemus, suosittelen sitä lämpimästi.

Menetelmähän on käsittääkseni suht samanlainen, joten on vaan sattunut menemään huonosti epiduraalin kanssa jostain syystä.

Mulla epiduraali eikä paljon paremmin olis voinut onnistua...

Vaan vasta kun tilanne on kohdallasi. Ja jos silloin tunnet tarvitsevasi epiduraalin, niin tietysti otat sen.

Kun pyytää epiduraalia jo varmuuden vuoksi ennen kuin synnytys on käynnissä. Sä et voi mitenkään tietää, miten juuri sinä reagoit synnytyskipuihin. Epiduuraalin ehtii kyllä ensisynnyttäjä saada, kun siltä tuntuu, ei sitä tarvitse etukäteen pyytää. Ja joskus harvoin syöksysynnytyksessä ei ehditä antamaan, niin silloin kipu on rajua, mutta nopeasti ohi, eikä se puuduttaminen siinä tilanteessa olis edes järkevää. Pelko lisää huomattavasti kipukokemusta, yritä mennä luottavaisena synnyttämään ja kysy myös kätilöltä, missä vaiheessa epiduraali onjärkevä. Liian aikaisin annettu epiduraali lisää erityisesti riskejä, oikeaan aikaan annettu toimii yleensä hyvin. Ja ennen kaikkea unohda toi imukuppi ketju täysin, se on täynnä asiavirheitä ja kirjoittajat hysteerisiä av-mammoja. Peloista voi avoimesti keskustella ammattilaisten kanssa, mutta EI kysyä täältä mielipidettä!

Toiset (ja useammat) synnytykset yleensä helpompia ja ne voi hoitaa luomuna.

Joo, niin ajattelinkin että katson tilanteen mukaan kestänkö kipua vai en. Mietin vaan, että pitäisikö epiduraali osata ottaa tarpeeksi ajoissa, kun eikö se sitten jossain vaiheessa ole liian myöhäistä? Olen ensisynnyttäjä.

ap

mitä kivunlievitystä ottaa tai on ottamatta.



Älä etukäteen päätä mitään vaan ole hetkessä kiinni ja menet sen mukaan.



Minulla kolme synnytystä takana, kaksi ilokaasulla ja kolams täysluomu. etukäteen en ollut näin päättänyt, mutta kun siedettävää oli niin en halunnut mitään rajuja lääkityksiä vain mukavuuttani.



Voimia viimeisiin päiviin ja synnytykseen.

kai se oli ihan ok, ainakin avautumisvaiheessa vei kivut pois, kuitenkin pyysin imukupin avuksi koska en jaksanut ponnistaa kun synnytyksen alettua minulle nousi kova kuume. En ole lukenut imukuppisynnytyksen vaaroista, eikä lapsessani (nyt 7v) ole mitään vikaa. Synnytys kesti n.8,5h.



Toinen synnytys käynnistettiin ja kaikki tapahtui niin nopeaa etten ehtinyt saada puudutusta. Ilokaasua yritettiin, mutta se haisi niin pahalle, etten pystynyt henkosia vetämään. Kätilö kokeili reikihoitoa, mikä tehosi loistavasti. Synnytys kesti kaikkineen 1½h. Ainoa negatiivinen puoli tässä oli se, että koska lapsi oli yli 4kg ja tuli vauhdilla maailmaan, niin tosi pitkään sain tehdä töitä lantiopohjalihasten kanssa, aluksi oli vaikeuksia tarpeiden tekemisessä. Mutta jos näistä saisi valita, niin ehdottomasti synnyttäisin ilman epiduraalia.

neljännen lapseni kolme päivää sitten ja epiduraali laitettiin heti kun pääsin synnytyssaliin. Myös toiseksi vanhimman lapseni olen synnyttänyt epiduraalin avulla. Minulla on omasta mielestäni korkea kipukynnys mutta nyt en olisi selvinnyt ilman tehokasta puudutusta. Sen laitto ei todellakaan satu!!! Vaikutus kesti n. 2 tuntia ja sitten kivut palasivat todella nopeasti mutta siitäkin selvittiin laittamalla lisäannos. Vaikutus alkaa ihan riittävän nopeasti. Suosittelen epiduraalia lämpimästi, ei mitään tokkuraa jälkikäteen ja nopea, kivuton ja tehokas keino lievittää kipuaja.

Silloin se on "liian myöhäistä" jos olet jo lähes täysin auennut sairaalaan mennessäsi. Liian aikaisin sitä ei voi/kannata laittaa vaan pitää odottaa että synnytys on kunnolla käynnissä. Ekan kanssa mulla laitettiin se sitten kun synnytyssupistukset oli riittävän tieheässä ja pitkiä ja olin neljä senttiä auki.

Varsinkin jos synnytys venyy. Itselläni kaksi takana ja ekassa ei vaan paikat lähteneet aukeamaan ilman epiduraalia ja sitä lisättiin ainakin kolmesti. Synnytys kesti kaikkiaan 22 tuntia, josta ponnistusvaihe 20 min.



Toisessa sitten menikin pahasti pieleen. Epiduraalin laitto oli kauheaa söhellystä ja heti synnytyksen jälkeen iski hirveä post-spinaali päänsärky. Ei mitään toivoa olla pystyasennossa ja vain kovilla kipulääkkeillä pytyi vähän liikkumaan esim vessaan. Ongelma siis johtui epiduraalin epäonnistumisesta. Päänsärkyä kesti n. Viikon ja aika vaikea oli vauvaa hoitaa...

kahdessa synnytyksessäni epiduraalin ja tulen vastakin ottamaan, jos synnytykseen vielä joskus päädyn! Olo oli selvä epiduraalista huolimatta. Aivan mahtava juttu! (Tosin olen hyvin kipuherkkä).



Mutta suosittelen.

Itselläni ensimmäinen synnytys päätyi imukuppiulosauttoon pitkän ponnistusvaiheen päätteeksi, koska en enää meinannut jaksaa ponnistaa (syy oli kätilönkin yllättänyt yli 4,5-kiloinen vauva :)). Itse en tuon kokemuksen perusteella pelottelisi epiduraalilla. Välilihan leikkaushaava ei tietenkään ollut mukava, mutta itselleni ei tullut sitten muita repeämiä lainkaan ja haavakin parani ihan ok.



Vaikka näin kahden synnytyksen kokemuksella voin sanoa, että toisessa tunsin supistukset paremmin (ja niiden tunnistamisessa auttoi varmasti jo kokemuskin sillä kertaa), en olisi pärjännyt ilman epiduraalia ensimmäisessä synnytyksessä.



Ensimmäisessä synnytyksessä epiduraali oli käytännössä ainoa vaihtoehto, sillä salista ei jostain syystä löytynyt ilokaasua lainkaan. En enää muista oliko se laitteisto rikki vai mikä oli vikana, mutta saliakaan ei voitu vaihtaa, sillä kaikki salit olivat silloin täynnä.



Toisella kertaa epiduraalia ei olisi edes voitu antaa, kun synnytys eteni vauhdilla ja piti pärjätä ilokaasulla. Vaikka kuopus oli saman kokoinen kuin esikoinenkin, niin toinen synnytys meni niin nopeasti, että ilokaasulla pärjäsi silloin hyvin.

Toiset (ja useammat) synnytykset yleensä helpompia ja ne voi hoitaa luomuna.

Ekassa synnytyksessä vain odottelin, että kivut pahenee kun luulin niistä tulevan vielä kauheampia. Lopputuloksena se, että kun tosiaan olisin halunnut kivunlievitystä, sitä ei voitu antaa vaan piti ruveta jo ponnistamaan.

Kaksi seuraavaa synnytystä olivat niin nopeita että hyvä kun sairaalaan ehti joten taas mentiin ilman kivunlievitystä, kun ilokaasukaan ei vaikuttanut minuun mitenkään.

Multa hävisi kaikki ponnistustuntemukset ja epiduraali taisi olla suurin syy juuri siihen, että synnytys meni imukuppisynnytykseksi.

Kyseessä oli esikoiseni eikä mulla muutenkaan ollut mitään hajua koko hommasta enkä edes osannut ponnistaa ja epiduraali vei aivan kaikki tuntemukset alapäästä.



Joten älä ota jos ei ole aivan pakko.