saako harmittaa?
Mies ei tahdo hankkia lahjoja minulle, tämä on toinen joulu kun ei antanut lahjaa. Viime jouluna uhkasi ettei osta ja nauroin vaan. Ostin hänelle lahjan eikä mies ostanut minulle. Kun puhuttiin asiasta niin mies sanoi ettei osta..
Ei ostanut synttäreillenikään sitten.
Äitienpäivänä oli sopivasti työmatkalla.
Nyt jouluna puhuin lahjoista, mies ei tahdo ostaa joten en ostanut hänelle, eikä mies ostanut minulle. Vihjailen kyllä että tollanen olisi kiva tai tuo, ettei olisi edes vaikeaa.
Miten voi aikuista naista näin harmittaa asia?
Yhdessä käytiin ostamassa sisaruksille ja vanhemmille lahjoja.
Miksi ei voisi vaan olla tasavertanen; molemmat tahtoisi ostaa jonkun pienen tai kumpaakaan ei kiinnostaa? Kai se olisi vaan liian helppoa.