Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

ASumisoikeusasunto- mitä se käytännössä tarkoittaa?

Vierailija
26.12.2011 |

miten eroaa vuokra-asunnosta ja omistusasunnosta? Kauanko on jonotusaika?

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asumisoikeusasunto Suomessa on asumismuoto, jossa asukas omistaa asumisoikeuden rakennuttajayhtiön omistamaan asuntoon. Kiinteistö voi olla myös asukasyhdistyksen omistama, joskin Suomessa näitä on vain muutamia. Asukas maksaa sisäänmuuttaessaan yhtiölle kertaalleen asumisoikeusmaksun, ja kuukausittain käyttövastiketta. Poismuuttaessa asukkaalle palautetaan asumisoikeusmaksu rakennuskustannusindeksin muutoksen mukaisesti korjattuna. Asukas ei voi lunastaa asuntoa omakseen. Asumisoikeus perustuu lakiin, toisin kuin samantyyppinen asunnon osaomistusjärjestelmä.



Asumisen oikeus



Talon omistaja ei voi irtisanoa asukasta kuin poikkeustapauksissa, asumisoikeussopimus on periaatteessa elinikäinen. Lisäksi asumisoikeuden voi luovuttaa perintönä eteenpäin. Asukas voi halutessaan vaihtaa asuntoa toiseen asumisoikeusasuntoon, tai myydä asumisoikeuden takaisin yhtiölle ja muuttaa pois. Hallinnassa olevan huoneiston voi asumisoikeuden haltija vuokrata määräajaksi ulkopuoliselle henkilölle. Asumisoikeutta ei voi myydä vapaasti, vaan hinta on aina sama: ostohinta rakennuskustannusindeksin muutoksella korjattuna.

[muokkaa] Asumisoikeusmaksu



Asumisoikeusmaksu on yleensä 15 % asunnon hankintahinnasta. Ensimmäisissä, 90-luvun alussa rakennetuissa asunnoissa maksu on 10 %. Hankintahinta on rakentamisen kokonaiskustannushinta, joka ei saa ylittää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen(ARA) määrittämää enimmäisrajaa.



Pieni osa asumisoikeusasunnoista on niin sanotusti vapaarahoitteisia. Niiden hankintahinnan määräytyminen ei ole rajoitettu edellä mainitulla tavalla, eikä toisaalta asukkaille ole määritelty varallisuusrajoja.

[muokkaa] Kuukausittainen käyttövastike



Käyttövastike jakautuu kahteen osaan; hoitovastikkeeseen ja perusvastikkeeseen. Hoitovastikkeella katetaan kohteen hoitomenot. Asumisoikeuslain mukaan käyttövastike ei saa olla paikkakunnalla käyttöarvoltaan samanveroisista huoneistoista yleensä perittäviä vuokria korkeampi.

[muokkaa] Asumisoikeustalojen hoito

[muokkaa] Rakennusten ylläpito ja rahoitus



Asuntojen kunnossapidosta vastaa asunnon omistaja.[6] Asumisoikeustalojen omistajat rahoittavat kiinteistöjen rakentamisen pääasiassa lainarahalla. Asukkaiden asumisoikeusmaksuilla rahoitetaan 15 prosenttia rakennuskustannuksista, muu osa lainoitetaan yleensä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen eli ARA:n myöntämällä yhtenäislaina- tai korkotukilainoituksella. Asuntoja voidaan rakentaa myös täysin vapaarahoitteisesti.

[muokkaa] Asukkaan päätösvalta



Asumisoikeusasukkailla ei ole vastaavaa oikeutta päättää kiinteistön asioista kuin asunto-osakeyhtiöissä osakkailla. Lailla on turvattu asukkaille päätöksenteossa samat oikeudet kuin vuokratalojen vuokralaisille. Suurimmat omistajayhtiöt ovat kuitenkin luoneet asukasdemokratiajärjestelmiä, ja sallineet asukkaille päätösvaltaa hallitsemansa kiinteistön ylläpitokustannuksista päätettäessä. Jotkut yhtiöt ovat luoneet myös erityyppisiä asukasedustajistoja, joissa asukkaat saattavat valita edustajansa jopa yhtiön hallitukseen asti. Vaikuttamisen mahdollisuudet vaihtelevat yhtiöittäin, mutta missään yhtiössä asukkailla ei ole määräysvaltaa tärkeimpiin asioihin samoin kuin on yhdistysten omistamissa kohteissa.



Asukas saa tehdä asuntoonsa muutostöitä. Kunnossapito- ja korjaustöitä voi tehdä ilmoittamalla niistä asunnon omistajalle, mutta suurempiin muutostöihin tarvitaan omistajan lupa.[6] Yksityiskohtaiset säännökset ja poismuuttaessa maksettavat korvaukset tehdyistä parannuksista eroavat kiinteistön omistajatahosta riippuen.

[muokkaa] Asumisoikeuden hakeminen



Asumisoikeusasuntoja voivat hakea kaikki 18 vuotta täyttäneet. Hakemiseen tarvitaan kiinteistön sijaintikunnan jonotusnumero. Numeron voi hakea valmiiksi kunnalta, tai asunnon haun yhteydessä omistajayhtiöltä. Numero on kuntakohtainen, pysyvä, ja se pätee kaikille yhtiöille. Asumisoikeusasuntoja haetaan suoraan omistajayhtiöiltä. Vapautuvia asuntoja tarjotaan asukkaille jonotusnumeron mukaisessa järjestyksessä.[6]



Aikaisemmin asumisoikeusasuntojen hakijoille määritetyt tulo- ja omaisuusrajat on poistettu. Hakijalta edellytetään kuitenkin ettei hänellä ole hakualueella kohtuullisen tasoista omistusasuntoa, tai varoja sellaisen hankkimiseen. Ehto ei kuitenkaan koske yli 55-vuotiaita hakijoita tai asumisoikeusasunnosta toiseen vaihtavaa.[7]



Asuntoa tulee käyttää omana vakituisena asuntona, eikä sitä ilman erilllistä lupaa saa vuokrata toiselle kuin korkeintaan kahdeksi vuodeksi.[6]

[muokkaa] Asumisoikeuden lainoittaminen



Asumisoikeussopimusta voi käyttää lainavakuutena. Asumisoikeusasuntoa vastaan otetun asuntolainan korot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuten muutkin asuntolainakorot. Asumisoikeusmaksusta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa. Osuus on myös ulosottokelpoinen joissakin tapauksissa, kuten vastikkeiden maksamattomuuden (häätö) tai jos asukas on käyttänyt hallinassaan olevaa huoneistoaan niin huonosti että asunnossa on tehtävä ylimääräisiä korjauksia.

[muokkaa] Asumisoikeusjärjestelmän kritiikkiä



Asumisoikesasuntojen käyttövastikkeet 2000-luvulla ovat nousseet inflaatiota nopeammin. Verrattaessa vastikkeita muiden asumismuotojen kustannusten nousuun, ero on vähäisempi. Joidenkin asukkaiden mukaan pääkaupunkiseudulla eräillä alueilla asumisoikeusasuminen on kalliimpaa kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa.[8].



Suomen asumisoikeusasukkaat ry:n mukaan kymmenet tuhannet asumisoikeusasukkaat ovat joutuneet jättämään kotinsa vasten tahtoaan. Syynä muuttoon on ollut asumiskustannuksien nousu: yhdistyksen mukaaan todelliset kuukausikustannukset ovat nousseet kolmasosan kalliimmiksi kuin mitä alun perin on luvattu. [9]SASOn hallitus on asettanut tavoitteeksi yhtiöiden hallinnassa olevien kohteiden omistuksen siirron itsenäisille asukkaiden hallinnoimille asumisoikeusyhdistyksille.[10]



SASO ry:llä on noin 200 jäsentä, kun asumisoikeusasuntoja on 36 500. Varsinais-Suomen asumisoikeusyhtiön (VASO) asukaskokous (johon osallistui 41 asukasta) antoi julkilausuman, jonka mukaan asumisoikeus on luotettava järjestelmä johon on turhaan liitetty negatiivista julkisuutta. Julkilausuman mukaan asumisoikeusasuntojen vastikkeet ovat nousseet samassa tahdissa kuin muidenkin asumismuotojen kulut. (liite asumisoikeusjärjestelmä on luotettava)Allekirjoittajien mielestä "se, että kiinteistöjä hallitsee yritys, jonka omistus on hajautunut useisiin kohteisiin, palvelee asukasta paremmin".[11]



Käyttövastikkeiden nousu on herättänyt julkisuudessa keskustelua vastikkeiden määräämisperusteista. Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n puheenjohtaja Eric Hällström katsoo, että yleishyödylliset asumisoikeusyhtiöt ovat rikkoneet aravalakia nostaessaan asumisoikeusvastikkeita perustein, jotka eivät kuulu omakustannusperiaatteen piiriin[12]. Yhdistys syyttää yhtiöitä myös salailusta, koska nämä liikesalaisuuteen vedoten eivät anna asukkaiden nähdä kiinteistökohtaisia tietoja lainoitustaseista, jotka ovat suurin kiiinteistön menoerä.[13] Järjestö on verkkosivullaan tuonut esiin tietoja, joiden mukaan yhtiöiden kohteissa vastikkeesta olisi jopa kolmannes vailla hyväksyttäviä perusteita, lainojen kuoleentumisen jälkeen jopa kaksi kolmannesta.[14]lähde tarkemmin?.



Vastikkeissa asukkailta on peritty etukäteen tulevien korjauksien kustannuksia ns asuintalovarausten perusteella. Näiden varojen valvonta on heikkoa, ja väärinkäytöksiä niiden käytössä ja sijoittamisessa on tullut ilmi.[15]



Syksyllä 2008 käynnistyi vilkas keskustelu YLE:n MOT-ohjelmasta, joka käsitteli asumisoikeusasumista, sen hallintoa ja kustannuksia[16]. Ohjelman vaikutuksesta heräsi monilla paikkakunnilla hankkeita asumisoikeusyhdistysten perustamiseksi tarkoituksella rakennuttaa yhdistysomisteinen asumisoikeustalo. Seitsemän kansanedustajaa teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen asumisoikeustalojen omistuksen siirtämisestä nykyisiltä omistajayhtiöiltä asumisoikeusyhdistyksille. Vastauksessaan 7. tammikuuta 2009 ministeri Jan Vapaavuori viittasi järjestelmän lainsäädännön aikanaan syntyneen asianmukaisesti ja perustuslain antaman omaisuuden suojan koskevan myös asumisoikeustaloja omistavia yhtiöitä.[17]



Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n piiristä on käynnistetty Asumisen Hinta Alas -adressin keräys, jolla on tarkoitus auttaa asukkaita tuomaan julki kantansa ja ehdotuksensa järjestelmän kehittämiseksi.



Suomen asumisoikeusasunnoista noin 40 prosenttia omistava Asokodit -yhtiö on tuonut esiin asukkaille sekä vuosittaisissa asukashallintoon kuuluvissa kokouksissa että asiakaslehdessä että nettisivuillaan, kuinka yhtiö on pyrkinyt vaikuttamaan valtiovaltaan talojen lainoitusjärjestelmän kehittämiseksi. Yhtiön mukaan samoilla foorumeilla on tuotu esiin myös seikkaperäisesti se, mitä kulueriä vastikkeet sisältävät. Suurin osa vastikkeista kuluu pääomakulujen hoitamiseen. Vuosimaksulainajärjestelmä on todettu myös asumisoikeusjärjestelmää valvovan viranomaisen (ARA) taholta puutteelliseksi sikäli, että lainoja ei ole pystytty lyhentämään riittävän nopeasti, jotta vastikekehitys voisi olla maltillisempaa. Vastikkeissa suurin kuluerä on nimenomaan pääomakulut, joiden muodostumiseen eivät asumisoikeusasuntoja omistavat yhtiöt voi vaikuttaa. Niiden määräytymisestä päättää valtiokonttori asumisoikeusasuntojen lainoitusehtojen mukaisesti.

Vierailija
2/14 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

...pitää ihan ensimmäiseksi hakea asumisoikeusjononumero. Se kannattaa hakea vaikkei ehkä koskaan käyttäisi sitä!



Aina kun asumisoikeusasunto vapautuu, sen saa se jolla on pienin jononumero (eli on kauiten sitten hakenut sen numeron) niistä jotka ovat halukkaita. Niinpä mitä vanhempi numero sinulla on sitä suurempi valinnanvara!



Ei-halutuilta alueilta tai vähemmän suositun kokoisia asuntoja voi saada vaikka samantienkin kun olet hakenut jonotusnumerosi.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

itse 3 vuotta sitten maksoin 12000 euroa asumisoikeusmaksua,ja vastike rivitalokaksiossa oli 450 euroa,hyvin kohtuullinen alueen hintatasoon nähden.Ja rauhallisempi asuinpaikka kuin saman kaupunginosan vuokrataloyhtiöt.

Valitettavasti vastike nousi niin,että tällä hetkellä se olisi jo lähempänä 600 euroa,joten päädyin ostamaan oman asunnon,mikä näillä nykyisillä koroilla tuli kannattavammaksi.Asumismuoto tosin vaihtui rivitalosta kerrostaloon.Eli kannatan periaatteessa tuota,mutta vain silloin kun vastike on kohtuullisesti matalampi kuin vuokra-asunnon vuokramenot.

Vierailija
4/14 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vastikkeet on nousseet viime vuosina ihan älyttömästi. Meilläkin viidessä vuodessa melkein 300 euroa. Omistusyhtiöissä ainakin omistajilla on intressi pitää paikat kunnossa. Asoissa asukkailla ei oikeastaan ole valtaa (vaikka omistavat osan asunnostaan...) ja aso-yhtiöt taas vain hallinnoivat. Paikat on rempallaan kun ketään ei kiinnosta.

Vierailija
5/14 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja saahan niihin toiset asumistukea. Täällä meilläpäin ei kyllä työssäkäyvän perheellisen sellaiseen mennä, sen verran kovat on käyttövastikkeet että kannattavampaa ostaa oma.

Vierailija
6/14 |
27.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olemme myös miettineet asoasunnon hankkimista ja meille on sellaista jo tarjottukin. Nyt sitten mietimme tuota rahoitusta. Eli lainan joutuu pankista ottamaan. Tuohon liittyen haluankin kysyä, että myöntääkö pankit lainaa myös asoasunnon indeksikorotukseen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
27.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuttumme asuvat pk-seudulla asoasunnossa. Noin 80 m2, asomaksu noin 17 000 €, jonka ottivat lainana. Asumisesta maksavat 850 €/kk lisäksi, eli aika kallista.



Meillä vastike noin 340 € ja lainaa maksetaan lisäksi 700 €.



Eli kumpikampi, toisessa isompi laina, toisessa kalliimpi "vastike". (asunnot ei ihan täysin verrattavissa).

Vierailija
8/14 |
27.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

On järkevää säästää se etukäteen, jos vaan mahdollista, silloin ainoa kulu on se kk-maksu.



Aso sopii ihmisille jotka eivät halua ottaa lainkaan lainaa tai vain pienen lainan. On eri asia säästää/maksaa esim. 20´000€ summa/laina vert. 200´000€ laina.



Nykyään monella on pätkätöitä, joten iso laina ei houkuta koska sen kanssa on pitkään "naimissa". JOS käy niin että jää työttömäksi tmv. Asoon saa asumistukea vert. vuokra-asuntoon, omistusasunnossa ei saa kun yhtiövastikkeeseen.



Koska asossa asuminen on edullisempaa kun vuokralla vastaavassa asuminen, on järkevää taloudellisesti jos tekee näin:



-säästää aso-maksun



-muuttaa sitten meiluisaan aso-asuntoon



-säästää joka kuukausi vähän rahaa, esim. erotuksen (tai osan summasta) mitä menisi vuokraan.



Sitten esim. 5 vuoden kuluttua on se aso-maksu indeksillä korotettuna +esim. joka kuukausi säästetty summa (sanotaan nyt vaikka 150€/kk) säästössä pesämunaksi jos haluaa ostaa oman asunnon. Esim. asomaksu 20´000 +indeksikorotus ja 150€ X 12 X 5= 9´000€ eli VÄHINTÄÄN 30´000€ on pesämunaa.



Asosta saa aina omansa akaisin, on turvallinen vaihtoehto vert. oma jota ei ehkä saa myytyä.



Hyvä puoli myös se että pahimmat ongelmatapaukset ovat poissa koska aso-maksu karsii pahimmat tapaukset ulos.



Ja asuminen on turvallista, ei tarvitse pelätä että asunto menee alta pois vert. vuokra-asunto, ja myös edullisempaa vert. vastaavassa vuokra-asunnossa asuminen. Me esim. maksamme aso-kolmiosta vähemmän kk, mitä samalta asuinalueelta maksoimme vuokraa kaksiossa asuessamme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
27.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vastike on pienempi kuin vuokralla, korkeampi kuin omistuksessa. Investoidaan vain 10% omistusasunnon hinnasta. Parasta on että naapureissa ei ole nekruja eikä rupusakkia, kuten vuokrataloissa. Jonotusaika vaihtelee päivästä kymmeniin vuosiin.

väite ettei nekruja olis. Kuule täällä jossain pk-seudun suunnalla jossa mekin asutaan on koko yhtiö ihan omistusasuntoja (ei asoa jne..) ja meidän naapurissa asuu moniakin ulkomaalaisia me mukaan lukien. Että älä kuvittele kaikki tummemmat kuin jauhosäkissä uineet omistaa nykyään oman asunnon.

Vierailija
10/14 |
27.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuohon liittyen haluankin kysyä, että myöntääkö pankit lainaa myös asoasunnon indeksikorotukseen?

Joo, kyllä myöntää. Vakuudeksi riittää pankille se asumisoikeus itsessään.

OIKEASTIHAN asumisoikeudesta ei välttämättä saa nykyään omiaan pois. On teoriassa mahdollista, että rakennuskustannusindeksi jonka mukaan asumisoikeuden hinta nousee tai laskee, joskus laskisi. Tähän mennessä se ei ole 90-luvulta lähtien koskaan laskenut.

Aiemmin oli sellainen sääntö, että aina sai vähintään sen sijoittamansa summan takaisin, mutta nykyään on pari vuotta ollut voimassa tämä uusi sääntö, että indeksin mukaan mennään vaikka se laskisi alle alkuperäisen hinnan (jonka sinä olet maksanut).

Mutta siis pankkia tämä pieni riski ei huoleta ja saat kyllä lainaa koko asumisoikeuden hinnan, sen mukaan mikä se tällä hetkellä on. Niin mekin saimme, ilman muita vakuuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
27.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ennen oli niin että omansa olisi voinut menettää JOS rakennusindeksi laskee. Nykyään on niin että sen maksamansa summan saa takaisin ja siihen päälle rakennusideksikorotuksen jos ja kun se on noussut.

Vierailija
12/14 |
27.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ennen oli niin että omansa olisi voinut menettää JOS rakennusindeksi laskee. Nykyään on niin että sen maksamansa summan saa takaisin ja siihen päälle rakennusideksikorotuksen jos ja kun se on noussut.

"Saatuamme luopumisilmoituksenne tarkistamme asunnon ensimmäisen asumisoikeusmaksun maksupäivän indeksin ja vertaamme sitä luopumisilmoituksen jättöpäivän indeksiin. Indeksimuutos lasketaan asunnon ensimmäisen, alkuperäisen asumisoikeusmaksun päälle.

Rakennuskustannusindeksi on ollut viime aikoina nouseva, joten asukkaamme ovat saaneet hieman enemmän rahaan takaisin, kuin mitä aikoinaan maksoivat. Indeksi tarkistetaan kerran kuukaudessa, aina n. kuun 12. päivä. Indeksin kehitystä voi seurata Tilastokeskuksen sivuilla."

Eli käytännössä ellet osta aivan uutta asumisoikeusasuntoa jossa olet se ensimmäinen maksaja, voit saada rahaa takaisin kuin mitä olet maksanut, jos ko. indeksi on laskenut sen jälkeen kun SINÄ maksoit vaikkapa vuoden 2009 alussa maksusi ja nyt 2012 haluat siitä luopua. Ja talo on rakennettu vaikka 2007.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
27.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa ASO asunnon hankintaa suunnitellessa huomioida että asunnon saamiselle on olemassa varallisuusrajat kuten monilla vuokrataloillakin. Meille tämä tuli yllätyksenä ja meinattiin jäädä asunnottomiksi. No onneksi asuntoon ei ollut muita hakijoita ja kaupunki hyväksyi meidät varallisuuksinemme :) Ason "vastike" on jonkin verran edullisempi kuin vastaavanlaisesta asunnosta olisi vuokra.

Vierailija
14/14 |
10.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulle tämä on turvallinen, kohtuuhintainen vuokra-asunto. Voin tehdä remonttia ja parannukset lasketaan hintaan pois lähtiessä. Ei täysimääräisinä, mutta jotain voi saada takaisin.

Ostaisin oman, mutta en saisi tarpeeksi lainaa ja vastike+lyhennykset kävisi liian korkeiksi. Pidän tätä hyvänä vaihtoehtona vuokramarkkinoilla.

Saahan tästä sitten sen asomaksun takaisin poismuuttaessa. Jos rakennusindeksi laskee, niin omistusasujat siinä menettää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kaksi kuusi