Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ei varmaan pahin anoppiongelma, mutta pakko purkautua...

Vierailija
16.12.2011 |

Ymmärrän toisaalta, että moni asia johtuu hänen omista ongelmistaan, mutta silti lasten puolesta harmittaa.



Tilanne on sellainen, että miehen vanhemmat erosivat muutama vuosi sitten ja ovat n. viiskymppisiä nyt. Molemmilla on uudet kumppanit. Heidän vielä yhdessä ollessa kävimme usein heillä.. välillä ihan viikottain ja esikoisemme oppi hyvin tuntemaan isovanhempansa ja heillä oli läheiset välit. Nyt kun he ovat eronneet kutsuja tulee todella harvoin. Appiukko on yllättänyt melkeinpä isommalla aktiivisuudella. Anopin yhteydenototovat vain vähentyneet. Pahimmalta tuntuu, kun kuulin, että pitää harvakseltaan yhteyttä myös miehen sisareen, jolla on pieni vauva. Harmittaa niin lasten puolesta, kun mummo ei syystä tai toisesta halua olla aiempaan tapaan lastenlasten kanssa.



Sitten kun joskus harvoin on lastemme kanssa, hän tuntuu raportoivan vain negatiivista asioista, ennen hän jaksoi mainita kuinka ihana esikoisemme on, kun hän vietti paljon aikaa hänen kanssaan.



Epäilen, että hän on jotenkin hukassa elämässään. En vain olen hänen kanssaan niin läheinen (ainakaan enää), että voisin ottaa asiaa jotenkin puheeksi. Miehenikin on sitä mieltä, ettei ole meidän velvollisuus kannatella häntä.



Meidän arki on todella hektistä esikoisen harrastuksen (jossa isä on vahvasti mukana), miehen reissutyön vuoksi. Itsekin käyn töissä ja nuorimmainen (2v.) on aika vaativainen. Ajattelisin, että anopilla olisi paljon enemmän mahdollisuuksia olla aktiivinen tässä asiassa.



Olen ollut ihan kärsivällinen asian suhteen, että ehkä se ajan kanssa tasottuu ja uuden suhteen alkuhuuma laantuu jne.. Mutta nyt joulun alla, kun olisin toivonut hiukan lastenhoitoapua, jotta saisimme viikonloppuna kunnolla

siivottua, niin vain isompi oli tervetullut piparileipojaisiin mummon luokse :(



Harmittaa :(

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hänellä voi olla sairauksia, omia murheita, vaihdevuodet.

Vierailija
2/14 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ettet sinä saa lapsen hoitoapua...



Mutta ihan miten vaan. Luulen, että se ei ollut se sinunkaan pointti :D



Mites sinun äiti? missä hän on ja miksei hän hoida lapsenlapsiaan...?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

laihaa lohtua sinulle tuonee se että mummo on edes tasapuolisesti etäinen ja tyly sekä teidän että miehen sisaren suhteen. Tasapuolinen tylyys on oikeudenmukaista (tämä on vanha sananlasku).



Oma anoppi on tyly minua kohtaan (hän on lasteni ainoa mummo, toista ei ole) ja hän on sanonut suoraan että ei halua olla mummo miniän lapsille, vain omien tyttäriensä lapsille. Miniän äidin kuuluisi auttaa miniää ja jos miniällä ei ole äitiä, niin sehän ei ole hänen syynsä.



Olen itse yrittänyt kaikkeni saadakseni anoppini kiinnostumaan lapsistani, mutta ei ole onnistunut. Suru ja tuska häviävät vain sillä kun antaa periksi ja luovuttaa. Suosittelen samaa sinullekin, sillä muuten rikot itsesi ja murehdit asiaa tuomiopäivään saakka. Anna mummon olla, sillä yhteydenpitoa ei voi pakottaa. Jos toista ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Surullista se on tottakai, mutta ilman mummoakin voi elää. Omat lapseni eivät suuremmin näytä kärsivän totaalisesta mummottomuudestaan.

Vierailija
4/14 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että anoppi tajuaisi palvella ilmaiseksi.



Mikset ole hankkinut siivoojaa tai maksullista hoitajaa?



Toihan on hienoa että isompi lapsi saa laatuaikaa!



Vierailija
5/14 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

.. Sairauksista ei ole puhunut. Poikansa kanssa on ihan hyvät välit, soittelevat jonkun verran. Ja meillä miehen kanssa myös avoimet välit ja puhumme asiasta, joten uskoisin tietäväni sairauksista. Hän on vielä työelämässäkin. Vaikeuksia tässä on ollut itse kullakin ja joskus välimme on olleet paljon läheisemmätkin. Nyt epäilykseni kohdistuu siihen, että entä jos tämä uusi suhdekin jotenkin prakaa, eikä uskalla sitä itselleenkään myöntää. Lisäksi mietityttää, että onko jotenkin minulle vihainen tai kateellinen, koska tulen hyvin jutuuun appiukon uuden naisystävän kanssa jne. Itse en mielestäni ole sanonut tai tehnyt mitään, mistä olisi pitänyt loukkaantua.



Ei tässä nyt mistään ilmaisesta piikomisesta kyllä ole kyse..



Ap

Vierailija
6/14 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruikutat että joudut siivoamaan niin että anoppi hoitaa vain toista lasta.



Eikä kaikki naiset valita sairauksiaan tai vaihdevuosikremppojaan pojilleen. Tai halua miniöidensä niitä tietävän!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ettet sinä saa lapsen hoitoapua...

Mutta ihan miten vaan. Luulen, että se ei ollut se sinunkaan pointti :D

Mites sinun äiti? missä hän on ja miksei hän hoida lapsenlapsiaan...?

Oma 10 vuotta vanhempi äitini hoitaa osa-aikaisesti nuorempaa lastamme ihan sovitusti palkalla, ei siis ole päivähoidossa. Minulla osa-aikainen työ. Lisäksi äitini ( tai isäni) on se, jonka saan hälytettyä satunnaisiin tarpeisiin (vanhemman kuljetus harrastukseen, jos isä on reissussa tms. Ihan ilman korvausta. He tekevät sen ihan mielellään.

En mielelläni vertailisi heitä keskenään, elämäntilanteet ovat niin erilaiset. Mutta siis lasten kannalta harmittaa.

Vierailija
8/14 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

vanhenevaa äitiään kohtaan ovat hävinneet?? Vai onko edes ymmärtänyt asiaa ollenkaan??

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että et saa LISÄÄ passaajia!



Osa-aikatyö ja päivystävät passurit ei riitä.

Vierailija
10/14 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

sinähän saat todella paljon apuja, joten en kyllä ymmärrä nyt harmitustasi ja valitustasi.



Terv. se kolmen lapsen äiti jolla ei ole yhtään mummoa ja joka ei ole saanut koskaan ulkopuolista apua, ei edes sekuntiakaan, lasten hoitoon. Kun niitä auttajia ei kertakaikkiaan ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

laihaa lohtua sinulle tuonee se että mummo on edes tasapuolisesti etäinen ja tyly sekä teidän että miehen sisaren suhteen. Tasapuolinen tylyys on oikeudenmukaista (tämä on vanha sananlasku).

Oma anoppi on tyly minua kohtaan (hän on lasteni ainoa mummo, toista ei ole) ja hän on sanonut suoraan että ei halua olla mummo miniän lapsille, vain omien tyttäriensä lapsille. Miniän äidin kuuluisi auttaa miniää ja jos miniällä ei ole äitiä, niin sehän ei ole hänen syynsä.

Olen itse yrittänyt kaikkeni saadakseni anoppini kiinnostumaan lapsistani, mutta ei ole onnistunut.

Suru ja tuska häviävät vain sillä kun antaa periksi ja luovuttaa. Suosittelen samaa sinullekin, sillä muuten rikot itsesi ja murehdit asiaa tuomiopäivään saakka. Anna mummon olla, sillä yhteydenpitoa ei voi pakottaa. Jos toista ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Surullista se on tottakai, mutta ilman mummoakin voi elää. Omat lapseni eivät suuremmin näytä kärsivän totaalisesta mummottomuudestaan.

Tulinsiitä iloiseksi, toisin kuin näiden muiden tahallaan väärin ymmärtäjien kommenteista... Mutta itku tuli sinun ja lastesi

puolesta... Kaikkea hyvää teille!

En minä voi mitään sille, että teillä muilla on vähän apuja arkeen. Lastenhoitotilanteemme on ihan hyvä, en minä siitä valita. Tuo alkuperäisen viestin loppu oli vain tilanteeseen turhautuneen purkaus, jonka perimmäinen juttu ei ollut se, että en nyt sitten saanutkaan lastenhoitoapua, vaan se, että mummo kysyi viime tipassa vain vanhempaa lastamme luokseen pipareita tekemään, mutta nuorempaa ei edes kysytty. Kyllä siinä oli myös sitä, että jos nuorimmainenkin olisi ollut tervetullut, olisin saanut näppärästi tehtyä sellaiset isommat siivousjutut, joihin harvemmin on mahdollisuutta.

Myönnän, että olemme enemmän tai vähemmän tietoisesti toimineet niin, että kun anopin suunnalta yhteydenotot ovat vähentyneet, niin olemme sitten kysyneet lastenhoitoapua, kun ei kerran muuten lapset tunnut näkevän mummoa.. Ei välttämättä sillä, että me sitä nyt niin kovasti edes tarvitsisimme... Tämän viikonlopun tilanne nyt vain oli tällainen erityisjuttu.

Ja mitä kolmekymppisen miehen vastuuseen vähän päälle viiskymppisestä reippaasta ja työssä käyvästä ja uudessa parisuhteessa elävästä äidistään tulee,

niin voisiko joku sitä vähän valottaa, niin voisin sitten kertoa

miehellekin..

Ei tämä nyt sitten ollutkaan av-raadin perusteella ollenkaan vakavaa, vain minun itsekkyydestäni tässä pohjimmiltaan olikin kyse... Hienoa kuitenkin, että otitte kantaa.

Ap

Vierailija
12/14 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

etupäässä pitää yhteyttä vanhempiinsa niin myös miehesi!! Aina voi olla kiinnostunut onko äiteellä kaikki hyvin!! Onko sun ukkosi nähnyt vaivaa hyvien suhteiden ylläpitämiseen? Muista miten kohtelee äitiään niin tulee kohtelemaan suakin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

sinä kirjoitit ihan itse näin:



"Olen ollut ihan kärsivällinen asian suhteen, että ehkä se ajan kanssa tasottuu ja uuden suhteen alkuhuuma laantuu jne.. Mutta nyt joulun alla, kun olisin toivonut hiukan lastenhoitoapua, jotta saisimme viikonloppuna kunnolla

siivottua, niin vain isompi oli tervetullut piparileipojaisiin mummon luokse :( Harmittaa :("



Kyllä tuosta paistaa nimenomaan se, että ilmaista piikaa olit vailla. Ja kehtaat vielä ruikuttaa, että "kerran" kaipaat lastenhoitoapua, vaikka itse asiassa saat sitä JOKA HELVETIN PÄIVÄ ja AINA KUN PYYDÄT!



Ja sen lisäksi nyt vielä anoppisikin avustaa! Uskomaton pesunkestävä sikaitsekäs k***pää olet!





Vierailija
14/14 |
16.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuka oikeasti jaksaa, ensin omat lapset ja sitten vielä lasten lapset!

Ei mikään ihme jos isovanhempia välillä kyllästyttää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan neljä