Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tiukassa taloudellisessa tilanteessa elävät kuvittelevat liikaa!
15.12.2011 |
Tiedoksenne, että meidän tulot ovat miehellä 5800/kk brutto ja minulla 4300 brutto/kk ja lapsilisät päälle. Omakotitalo on maksettu, auto on oma jne.
Kallein lelulahja lapsillemme maksaa tänä jouluna 29,90 euroa ja sekin on yhteinen peli. Saavat lisäksi pari-kolme 10-15 euron lahjaa per nenu, isovanhemmilta saadut lahjat (tosilta enintään 50 euron arvoiset per nenu ja toisilta aina jotain itsetehtyä, tänävuonna neulepipot ja kaulaliinat)sekä kavereiden kanssa vaihdetut lahjat. Vaatteita ja urheiluvälineitä tulee sen mukaan mitä on tarpeen ja ne toki maksavat enemmänkin. Monesti ne ostetaan joulun jälkeen alennusmyynneistä, mutta jos jotain tulee vastaan, niin ehkä.
Miksi Joulupuukeräyksen lahjat ovat haitarissa 30-50 euroa? Toivokaa sitten vaikka pientä lelua ja lisäksi jotain vaatetta, jos aiotte meidän perheeltä mitään saada! Tai mieluiten vaikka vain vaatetta tai luistimia. 50 euroa pelkkään muovikrääsään ei meiltä irtoa!
Taas on kuultu, miten naapuruston köyhin osa höyryää leikkipuistokeskusteluissa lahjojen perässä. Vielä pitäisi saada sitä ja tätä, mutta miten ne maksetaan joulun jälkeen, kun ostétaan ne luotolla? Poloiset vanhemmat luulevat, että "rikkaiden" lapset saavat paljon enemmän, että jokohan riittäsi, kun ostaisi vielä tämän. Lahjaähky! Kulutusähky! "Meidän lapselle on tulossa vähän yli 20 lahjaa. Kallein on 259 euroa, vaikka ei meillä..." mutta meilläpä " Ehei, lapsemme vain ovat tyytyväisiä yhteiseen aikaan ja pieniin joululahjayllätyksiin".
Onkohan jotain viksahtanut, kun kasvatatte niin vaativaisia lapsia? Paluttakaa tekin niiden lastenne jalat maan tasalle tai hekään eivät opi säästämistä ja rikastumista. Eikä sitä palautusta tarvitse tehdä rajusti. Ostatte vain esim valmispiparkakkutaikinaa ja leivotte ja koristelette pipareita yhdessä, sitten kuusi ym.
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on poikkeus. Kaikki lähituttavat ansaitsevat vähintään tuon verran ja ei kukaan osta kalleinpana öahjana lapsilleen 30e lahjaa puoliksi. En ymmärrä mitä krääsää lapsillenne oikein ostatte.
Ja jos 30-50e on teille likaa, niin älkää herranen aika osallistuko niihin lahjoihin! Kyllä sellaisia löytyy jotka osallistuvat.
En tarkoita etä pitäisi ostaa sadoilla ja sadoilla euroilla lahjoja, mutta aloitulsesti ei ole totuudenmukainen koskien "suurinta osaa" ja "vääriä kuvitelmia".
Puhun nyt omista kavereista ja olen huomannut että ei ne yleensä sitten osta niitä leluja sun muuta, joten jouluun panostavat kokovuoden edestä.
Itse mä en ajattele rahaa pahemmin kuin ostan lahjoja, mä pyrin totuttamaan toiveita lapsen iän huomioon ottaen.
Ajattelen, että mitä rahalla saa, hinta-laatusuhdetta, pitävätkö lapset saamastaan. Tänä vuonna se kiva juttu on niinkin edullinen kuin 29,90 euroa. Voisin laittaa lapsilleni satojakin euroja yhteen lahjaan, mutta tarkoitukseni on kertoa, että hyvän joulun saa edullisestikin. ja toteuttaa sen tällä kertaa itsekin käytännössä.
Köyhällekin ainut hyvä joulu on ei velkajoulu.
Eri vuosina kulutetaan erimääriä. Kuluttaminen ei ole itse tarkoitus. Aivan yhtä arvokas joulu meillä on, vaikka lahjat ovatkin edullisia.
Tämä ei myöskään ole piheyttä. Ostan esim vieraille lahjaksi mielestäni sopivinta ja parhainta, vaikka he eivät arvaisikaan, kuinka paljon enemmän olen siksi heidän lahjoihinsa käyttänyt. Ihmettelevät sitten jäkikäteen, että miten tuote on kestänyt ja kestänyt ja ollut niin mukava... Mitään käyttämättä jäävää en halua ostaa. Seurailen heidän mieltymyksiään ja pyrin valitsemaan mieluista.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykylapsilla on niin paljon leluja. Kuitenkin on mukavampaa keksiä enemmän perheelle yhteisiä juttuja, kuin täyttää huoneita millä tahansa leluilla. Parhaat lelumme siirtyvät sukupolvelta toiselle.
ap
Saman olen pistänyt merkille kuin ap:kin. Ne joilla ei rahaa ole, ne ostavat kaiken kaupasta löytyvän krääsän miettimättä huomista pidemmälle. Samaa tein itse opiskellessa, kun ei mitään ollut, eikä ollut rahaakaan. Nyt vanhempana sitä vasta huomaa, että kaikkea ei vain tarvitse ostaa kotiin.
Meillä ei lapsi saa tänä vuonna edes noin "kalliita" lahjoja kuin ap:llä, toiveet kun olivat pieniä (palapeli tms). Mutta ajatuksella hankittuja ja taatusti mieleisiä. Tosin marraskuussa sai Brion nukenvaunut, kun olivat alessa, alunperin olin aikonut jouluksi hankkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helppoa se vielä tossa vaiheessa on.
Ei se pointti tainnut kuitenkaan olla siinä yksittäisen lahjan hinnassa, vaan vähemmässä, mutta harkitussa määrässä.
Pienenä kun tottuu saamaan muutamia paketteja, ei teinikään ole _oikeasti_ röykkiötä vailla, vaikka saattaakin mutista, että kaikilla kavereilläkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhillä alemmuuskompleksi ja ostavat siksi isoja ja kalliita lahjoja. Varakkaammilla enemmän munaa sanoa missä on fiksu raja.
Näin ainakin meidän lähipiirissä menee. Tosin vaikuttaa sosioekonominen asemakin: varakkaat yleensä koulutetumpia, ja osaavat asettaa rajat paremmin kuin köyhät joiden raja menee siinä että kunhan on enemmän ku naapurin kakaralla.
Tiedän tuttavapiirissä köyhänsorttisen yksihuoltajan joka kerää lähipiiriltä rahaa ennen joulua tekstarilla, jotta saisi hankittua lapsilleen överin tavarajoulun. Sairasta.
joulupuukeräys on hyvä, jos se herättää ihmisissä todellisen halun tuottaa hyvää mieltä (ja monissa herättää ;)
Todellinen ongelma on kyllä sekin, että niiden lasten vanhemmilla pitäisi itsellään olla varaa lasten lahjoihin...eli tämä yht. kunta, jota joka päivä ylläpidämme/rakennamme, ei pysty tarjoamaan kaikille kohtuullisia oloja. 30-50€ toive ei ole siinä mielessä paljon, että se on ehkäpä ainut uusi lelu mitä saaja saa koko vuonna.
Se, että ns. köyhät ostavat krääsää ja "turhaa", johtuu paljolti puutteen tunteesta. Kun ei ole varaa hienoon taloon, hienoon autoon, ulkomaanmatkaan, sisäfileeseen, uuteen polkupyörään, laskettelusuksiin, golfkurssiin jne, niin onpahan varaa edes pikkukrääsään... se on niin yksinkertainen logiikka. Jos me esim. käymme hoplopissa, tulee joku rikkaampi taivastelemaan, että "meidän lapsille riittää kun saavat mökillä heitellä kiviä veteen ja saunoa rantasaunassa äitin ja isin kanssa, ei ne hoploppeja tarvii". No niin, meillä ei ole omaa mökkiä, jossa voisi sillai rennosti "kotoilla", niinpä meistä on ihan kiva lähteä esim. hoploppiin, jossa lapsilla on tilaa ja turvallista temmeltää, vaikka se sitten maksaakin aika paljon suhteessa pieneen budjettiimme. Silti, se on niin pieni raha, ettei siitä vielä kovin kummoisia omaisuuksia kerrytetä, vaikka se säästettäis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaksi pientä koululaista ja yksi päiväkotilainen. Koululaisilla on kännykät, siistimpiä vaatteita, tietokoneet, mutta ei esim uusia pelikonsoleita. Joitain antiikinaikaisia perittyjä juttuja on kyllä:)
Siltikään joulustamme ei koskaan tehdä suurta kulutusjuhlaa.
ap
Helppoa se vielä tossa vaiheessa on.
Ei se pointti tainnut kuitenkaan olla siinä yksittäisen lahjan hinnassa, vaan vähemmässä, mutta harkitussa määrässä.
Pienenä kun tottuu saamaan muutamia paketteja, ei teinikään ole _oikeasti_ röykkiötä vailla, vaikka saattaakin mutista, että kaikilla kavereilläkin...
meillä teini ei ole moneen vuoteen halunnut mitään krääsää ja se on ollut ihan sen oma toive. Vaan kyse on siitä että ton ikäiselle ei ole niitä lahjoja enää kovin helppo ostaa ja jonkun budjetin kanssa vaan vaikeutuu.
Meillä on lapset saa toivoa yhtä kallimpaa lahjaa. Tänä vuonna teinillä se oli guessin lompakko ja nuoremmalla pleilla peli, samaa hintaluokkaa on molemmat n. 70 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisi rahaa ostaa kyllä lahjoja, mutta lapsi (13-vuotias yläasteelainen) halusi erään pipon, tietyn lompakon ja sitten ei muuta keksinytkään. Nämä siis hankittiin ja lisäksi lahjakortti (60€) jolla saa ostaa pleikkaripelin tms. Eli hänen toiveensa olivat tosi pieniä, eikä meillä ollut sitten tarvetta lähteä keksimään mitään kalliimpaa "väkisin".
Aiemmin on saanut lahjaksi just pleikkaria ja sen sellaista, ja nekin ollaan toteutettu yhdessä sukulaisten kanssa kun sukulaisilla on tarve jotain ostaa niin on ollut helppo jakaa kustannukset ja näin lapsikaan ei ole saanut turhaa roinaa vaan sen mitä on pyytänyt. Ja oppinut paremmin rahan arvon kun ei saa monella sadalla lahjoja.
Meillä on rahaa niukasti, joten lapset saavat harvoin mitään uutta. Lähikirpparilla käydään usein, ja annan _joka kerta_ lasten valita yhden tavaran itselleen (yleensä valitsevat kirpparin omasta "romulaarista" jonkun muovihärpäkkeen 0,20e kpl) ja ovat todella onnellisia niistä! Samoin ne hoplopit ja jokakesäiset huvipuistoreissut ovat tärkeitä. Muuten kyllä yritän pitää esim. sen lelumäärän järkevänä, ja ostaa lähinnä kestäviä leluja (legot, junaradat, leikkikeittiöjutut).
joulupuukeräys on hyvä, jos se herättää ihmisissä todellisen halun tuottaa hyvää mieltä (ja monissa herättää ;)
Todellinen ongelma on kyllä sekin, että niiden lasten vanhemmilla pitäisi itsellään olla varaa lasten lahjoihin...eli tämä yht. kunta, jota joka päivä ylläpidämme/rakennamme, ei pysty tarjoamaan kaikille kohtuullisia oloja. 30-50€ toive ei ole siinä mielessä paljon, että se on ehkäpä ainut uusi lelu mitä saaja saa koko vuonna.Se, että ns. köyhät ostavat krääsää ja "turhaa", johtuu paljolti puutteen tunteesta. Kun ei ole varaa hienoon taloon, hienoon autoon, ulkomaanmatkaan, sisäfileeseen, uuteen polkupyörään, laskettelusuksiin, golfkurssiin jne, niin onpahan varaa edes pikkukrääsään... se on niin yksinkertainen logiikka. Jos me esim. käymme hoplopissa, tulee joku rikkaampi taivastelemaan, että "meidän lapsille riittää kun saavat mökillä heitellä kiviä veteen ja saunoa rantasaunassa äitin ja isin kanssa, ei ne hoploppeja tarvii". No niin, meillä ei ole omaa mökkiä, jossa voisi sillai rennosti "kotoilla", niinpä meistä on ihan kiva lähteä esim. hoploppiin, jossa lapsilla on tilaa ja turvallista temmeltää, vaikka se sitten maksaakin aika paljon suhteessa pieneen budjettiimme. Silti, se on niin pieni raha, ettei siitä vielä kovin kummoisia omaisuuksia kerrytetä, vaikka se säästettäis.
sitten valitkoon yleisen (verovaroin) ylläpidetyn puiston, minä valitsen noin kerran/kk hoplopin, ja näin vaatimattomalla panoksellani pistän rahaa yht. kunnan kiertoon ;). Se, että raha kiertää palveluissa, ostoksissa jne. pitää rattaita pyörimässä, eikö? nyt haluan teidän varakkaiden mutta säästeliäiden mielipidettä, että millai se teidän raha kiertää, jos te vaan käytätte julkisia uimarantoja ja puistoja, ettekä osta lapsillenne edes joululahjoja? Kun eiks nyt idea tässä ihmisten yhteiselämäss ole myös pitää virta liikkeellä?
Me siis itse olemme niitä vähän varakkaampia ja meillä on varaa ostaa ne lelut joita haluamme lapsillemme ostaa.
Mä olen joka vuosi otanut tuohon joulupuuhun tai vastaavaan.
Mun mielestä kolmellakymmenellä eurolla todella saa hyvän lelun, esim. kunnon legopaketin, pätkän junarataa, nuken tms. ei mun mielestä mitään törkykalliita lahjoja, vaan ihan tavallisia.
Meillä raha kiertää niin että sitä menee mm. pankille asuntolainaan, taloyhtiölle (joka maksaa sillä kiinteistönhuollon,isännöinnin, kaupungille kaukolämmön, vesimaksut..), sähköyhtiölle, kännykänvalmistajille, matkapuhelinoperaattoreille, ruokakauppoihin (ja sitä kautta hiton moneen valmistusfirmaan), vaatekauppoihin, autokauppaan, vakuutusyhtiöön, valtiolle tuloverona, autoverona, alvina jne., polkupyöräkauppaan, kirppareille, matkanjärjestäjille, kansalaisopistolle jne.
Eli kyllä sitä rahaa käytetään koko perheen hyvinvoinnin eteen silti ihan koko ajan vaikka joku ilmainenkin harrastus olisi.
Alue: Aihe vapaa
Ja taas kerran huomattiin kuinka pihejä varakkaammat ihmiset on.