Monen ongelma ei ole köyhyys vaan uusavuttomuus ja kyvyttömyys.

avuttomaksi heittäytyminen. Ei edes yritetä itse.

Tosin, eim masennus tekee ihmisestä avuttoman ja kyvyttömän. ja usein myös köyhän. Ja on tiettävästi aika yleinen ongelma nykyään. Ekä siitä ilman apua selviä, toisin kuin pelkästä uusavuttomuudesta- kun vain potkaisee itseään persuksille niin alkaa sujua, mutta masentuneelle se ei auta.

varakkaampaa kuin oikeasti ollaan, ei kehdata hakea köyhäinapua.

Itse ainakin olen niin uusavuton rahankäytössä, että luottotiedot olisi varmaan menneet moneen kertaan, jos mies ei hoitaisi meillä raha-asioita :( Ehkä tuo edellä mainittu masennus kuitenkin liittyy tähän, sairastin nimittäin vuosia masennusta juuri silloin, kun olisi pitänyt itsenäistyä, ja sen jälkeen muutin miehen kanssa yhteen. Ikinä ei siis ole oikeastaan tarvinut selvitä omillaan. Vanhemmilta on myös aina saanut rahaa ihan turhiinkin juttuihin, joten minulle ei ole oikein muodostunut käsitystä siitä, mihin oikeasti olisi varaa. Ikävää, koska vanhempani ovat varakkaita, enkä itse tule koskaan saavuttamaan heidän tulotasoaan.



Hävettää todella paljon. Ikääkin on jo 30...

Monen ongelma ei ole köyhyys vaan uusavuttomuus ja kyvyttömyys.

lisään omaan listaan vielä masennuksen, laiskuuden jne.

Ja sanon tämän kokemuksesta. Marttaliiton sivut oli yllättävän hyvää luettavaa ja nostivat meidän elämisen tasoa :D



Äiti halusi antaa mulle mahdollisimman pitkän lapsuuden joten ei laittanut osallistumaan kotitöihin - en tiedä mistä hän kuvitteli mun sitten poimivan kokkaus-, siivous- ja muut taloustaidot, koska tuskin hänkään kuvitteli mun kolmevitosena olevan kykenemätön valmistamaan ruokaa esim kokolihasta tai unohtavan imuroida hellan tauksen.