Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sukulaiset kauhistuvat ettemme voi muuttaa ulkomaille

Vierailija
12.12.2011 |

Aiomme muuttaa ulkomaille noin 5 vuodeksi miehen työn perässä. Meillä on kolme lasta, 1-7-vuotiaita.



Nyt molempien sukulaiset ovat kauhistelleet (tähän mennssä jo viisi eri henkilöä viikon sisällä) että emmehän me VOI muuttaa ulkomaille kun meillä ei ole siellä sukulaisia tai ketään muutakaan, joka auttaa lastenhoidossa tai on muuten apuna. Kauhistelevat, kuinka aiomme jaksaa ilman mitään apua.



Totuus on kuitenkin se, että seitsemän viime vuoden aikana olemme saaneet lastenhoitoapua tasan kolme kertaa sukulaisilta tai kavereilta: kerran (6v sitten) isäni vahti päiväunia nukkuvaa esikoistani 10min, kun hain äitini autolla töistä. Toisen kerran (3v sitten) mieheni äiti jäi lasten (2kpl) kanssa meille kotiin siksi aikaa, kun vein roskat (max 2min) ja viimeisin kerta oli juuri kuopuksen synnyttyä 1v sitten, jolloin siskoni leikki kahden isomman lapsen kanssa toisessa huoneessa sen aikaa, kun imetin rauhassa uutta vauvaa.



Meillä on toki ollut lastenhoitoapua, mutta se on ollut palkattua apua MLLsta tai työkaverini tytöltä.



Tuntuu hassulta, että suku näköjään kuitenkin on siinä uskossa, että saamme koko ajan hoitapua. Hassua! Onko muilla tällaista kuvitelmaa sukujen tahoilta?



Hassulta tuntuu, etteivät sukulaiset näköjään usko, kun olen vastannut, että no, ei meillä nytkään ole lapsia hoitaneet muut kuin palkatut hoitajat. Jatkavat vain, että niin, mutta kun ei siellä ulkomailla ole ketään sukulaisia, jotka hoitaisivat lapsia...



Suku ei mysökään täydennä jääkaappiamme, ostele lapsille vaatteita tai leluja, kutsu päivällisille tms joten eivät voi tarkoittaa sellaistakaan apua antaneensa. Normaalia kahvittelua toki on, mutta yleensä sekin niin päin, että tulevat meille (molempien vanhemmat ja sisarukset).



Minä ja mieheni emme missään nimessä ole odottaneetkaan keneltäkään apua enkä tarkoita tässä valittaa avun puutteesta vaan minut pisti kirjoittamaan vain se, miten suku (ja ehkä kaveritkin sitten) on siinä uskossa, että kotimaassa saamme runsaasti apua ja ulkomailla jäisimme sitä ilman, vaikka tosiasiassa tilanne ei avun suhteen muuttuisi yhtään miksikään.

Kommentit (21)

Vierailija
21/21 |
15.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onnea muuttoon!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla