Mitä teette sellaiselle läheiselle ihmiselle,

joka ahdistaa sua? Mulla on äiti, jossa ei ole koskaan mitään vikaa ja sujuvasti valehtelee aina kuin pikkulapsi, jos joutuu sellaiseen tilanteeseen, jossa hän joutuisi epäedulliseen valoon. Mitään erimielisyyksiä ei pysty käsittelemään, koska hän ei myönnä ikinä virheitään. Alkaa vain selittämään, että en todellakaan ole tehnyt/sanonut noin ja aivan sama vaikka kuinka monta "todistajaa" sanoisi, että kyllä sanoit, niin tämä vain jankkaa että en ole sanonut niin ja väittää, että se oli se ja se joka sanoi niin, en minä.

Osaa myös sujuvan tylyttämisen ja mollaamisen.

Mä olin vuosikausia hiljaa ja myöntelin häntä, mutta sitten mä räjähdin käsiin eli hiljaisuus ei ole ratkaisu.

Lapsilleni isovanhemmat ovat kuitenkin tärkeitä hän tietää etten mä päästä lapsiani heille, jos hän ei osaa käyttäytyä kunnolla. 2 vuotta sitten meinasin katkaista välit vanhempiini kokonaan, mutta ehkä hän jotenkin vaistosi sen ja alkoi käyttäytymään paremmin.

Mulla on syömishäiriö ja mä olen vuosikausia ihmetellyt, että mistä se johtuu, kun mulla on asiat tosi hyvin ja nyt on alkanut selviämään, että se saattaa johtua lapsuudesta saakka jatkuneesta alistamisesta, nolaamisesta, siitä ettei omia mielipiteitä saanut olla ja miellyttämisen halusta vanhempia kohtaan ja siitä ettei mitään ongelmia ratkaista ja puhuta asioista kunnolla.

Mutta mitä mä voin tehdä, kun puhuminen ei auta enkä halua kieltää lapsiltani isoäitiä?