Joulun ajassa on vain pari oikeasti kivaa hetkeä

Tee vähemmän. Tai suunnittele paremmin. Tai aloita ajoissa.



Stressi ja kiire on sun itsensä aiheuttamia. Noissa muiden järjestämissä jutuissa ei ole itse tekemistä eikä stressiä. Siirrä se hyvä myös kotijouluun.

Minulle koko joulunaika on stressitöntä ja ihanaa aikaa, mut menemmekin vanhempieni luo jouluksi ja olen hoitovapaalla.



Joulun parhaimmat hetket lähtee aina itsenäisyyspäivästä, kun menemme adoptiomummojemme luokse päivälliselle. On kiva tehdä heille kukka-asetelma ja askarrella lapsen kanssa joku joulukoriste ja olla siellä koko päivä (matkaa on).



Pidän askartelemisesta, ja lapsen kanssa teemme lapsen kummeille ja sukulaisille joka joulu kortteja ja lahjat. Pimeät talvipäivät menee siinä mukavasti. Samalla lueskellaan tontuista jne.



Kun lähdetään viikkoa ennen aattoa vanhempieni luo, käydään tervehtimässä kaikki kummilapset ja sukulaiset. Myös sisarukseni puolisoineen tulevat vanhemmilleni hyvissä ajoin jos vain pystyvät ja siivotaan talo ja leivotaan yhdessä. Aatonattona kummipoikani äiti järjestää aina isot kekkerit, tavallaan pikkujoulut, joissa on mielettömän hyvä tunnelma ja joista lähtee aina hyvissä fiiliksissä. Meillä on satoja kilometrejä välimatkaa, joten normaalisti ei ihan yhtenään nähdä.



Aattokin on kiva, mut paras on joulufiilis on aina ennen aattoa. :)

Aloitan ajoissa. Suunnittelen hyvin.

Mulla on joulu jo hyvin hanskassa.

Ei ole paljoa enää tekemättä.

Ja tutusta muistista niin olen työssä käyvä äiti. Ja hyvin on ehtinyt.

eikö se syyllinen löysy peilistä jos sitä on?

Meille tulee jouluna isovanhemmat molemmilta puolilta. Se nyt vain on niin. Ketään ei haluta jättää yksin jouluna ja isovanhempien luona ei ole tarpeeksi tilaa, jotta voitaisiin viettää siellä.

Mummot kyllä tuovat mukanaan joitain jouluruokia mutta väistämättä päävastuu jää kuitenkin minulle.



ap

Mutta kyllä hyvin paljon voi valmistella etukäteen. Jos sulla tulee stressiä, niin sulla on suunnittelussa puutteita.



Jos mummot vieläpä tuovat mukanaan jouluruokiakin, niin mikä siinä sitten niin vaikeaa on. Leipomiset voi tehdä jo nyt. Joululahjat valmiiksi paketteihin jo marraskuun alussa. Siivoukset käyntiin jo marraskuussa. Ja niin edelleen.



Jos aloittaa oikeasti ajoissa ja tekee joitain asioita ajoissa jo ihan valmiiksi asti, niin ei pitäisi stressiä tulla.



Mutta toki, jos jättää kaiken viime tippaan, jos lisii tehtäviä töitä listaan vielä joulun alla, jos aloittelee kaikkea, mutta ei saata mitään loppuun, niin kyllä varmasti tulee loppumetreillä kiire.

Tässä muutama hyvä hetki lisää:

äsken kun radiossa laulettiin Hoosianna ja joulu alkoi (emme ole uskovainen perhe, mutta perinteet ovat perintetä .))

yöllä, kun miehen kanssa pakataan joululahjoja lapsille

kun joku "ruoka-urakka" on saatu valmiiksi, pellit tai vuuat jäähtyvät, istun keittiön pöydän ääressä ja hengähdän. Kynttilöitä

kun pääsee jouluostoksilta kotiin

kuusen haku- ja koristeluseremonia

joululaulujen kuunteleminen ja laulaminen

pipareiden koristelu lasten kanssa

ystävien ja sukulaisten piipahdukset kaiken kiireen keskellä

kun isovanhemmat tulevat aattona

aaton ateria

kun kaikki muut ovat jo nukkumassa ja istutaan miehen kanssa kahdestaan jouluyönä ...

Onhan noita hyviä hetkiä. Oikeasti. :)

Kaikki leivonnaiset voi tehdä, nyt en keksi oikeastaan mitään sellaista, mikä ei voisi kiertää pakastimen kautta. Piparit ja muut pikkuleivät säilyy ihan huoneenlämmössäkin. Itse leivon aina joulukuun alussa, se on sitten pois päviäjärjestyksestä. Tortut teen valmiista voitaikinasta aina sitä mukaan kun syödään, siinähän nyt ei mene kuin muutama minuutti+paistaminen.



Laatikot teen itsenäisyyspäivänä raakapakasteeksi pakastimeen. Aattona paistetaan, mutta sen tekee uuni ;) Rosollit ynnä muut ostan valmiina, samoin kalat. Itse ajattelen tuon niin, että teen ne itse , mitkä osaan ja missä itsetehdyn maun erottaa. Kaloja en ala graavaamaan tai savustamaan, kun koen että joku muu hoitaa sen mua paremmin ;)



Jos meillä kuuluisi joulupöytään esim. lihapullat, niin nekin voisi tehdä pakastimeen. Samoin karjalanpaistin. Nuo ei siis meidän pöytään kuulu, mutta monilla kuuluu.



Aattona keitän rusinasopan, riisipuuron ja kinkulle kastikkeen. Kinkku paistetaan ja laatikot, mutta niitä mun ei tarvi olla vahtimassa koko aikaa. Pöydän kattamiset ynnä muut on ihanaa puuhaa yhdessä perheen kanssa.



Pari päivää ennen joulua siivotaan normaalit viikkosiivot, imuroidaan, pyyhitään pölyt, pestään lattiat. Sauna porstataan. Ja koko perhe osallistuu! Ei mene muutamaa tuntia kauempaa.



En ymmärrä, miten joku saa joulusta stressiä!

Jos minä en tekisi mitään, meillä ei olisi mitään.

Mies kyllä auttaa mutta vain "käskytettynä". Lapset ovat pieniä, joten heistäkään ei varsinaisesti ole vielä apureiksi.

Itseaiheutettua suurin osa stressistä, toki. Vaikka kaikki jouluruoatkin ostettaisiin valmiina, niin mulle jää kuitenkin kaikki aaton työt. Itse aatto se onkin yleensä se pahin päivä, jolloin ei lepotaukoja ole.



ap

itsekin tykkään käydä siellä kauneimmat joululaulut-kirkossa, muutoin joulu -ja tämä kuluva aika jo- on aikaa jonka haluisin vaan häviävän elämästäni. Se onnistui helposti silloin kun ei vielä ollut lapsia, ja joulunajastakin sai hyvät korvaukset kun vietti kaiken mahdollisen ajan töissä. Sama tapa meinaa houkutella mua vieläkin mutta kääntöpuolena on lasten surkeat mielet "kun äiti vaan on töissä".

Voisipa melkein sanoa että vihaan joulua ja kaikkea siihen liittyvää.

pärjäiskö vähemmälläkin tekemisellä?

Koska kärsin aina ajoittain joulustressistä itsekin. Joulunajassa on paljon ihanaakin, mutta haluaisin päästä helpommalla.



Yritän aloittaa valmistautumisen ajoissa, mutta siitä huolimatta hommaa riittää. Meillä on joulunalusviikonloppuina paljon menoja. Sitä sun tätä joulujuhlaa.



Arki-iltoina töiden jälkeen ei kyllä paljoa saa aikaiseksi. Töissäkin joulukuu on vuoden kiireisin kuukausi jouluun saakka.



Että kun jouluaatto vihdoin koittaa, niin olen aika puhki. Musta parasta onkin joulupäivät :)

että joka tuutista joka kaupassa täällä pääkaupunkiseudulla ainakin tulee joululauluja ja kaupat pursuavat erilaisia jouluhörpäkkeitä ja joulumainoksia. Ihmiset säntäilevät kauppakeskuksessa arkisinkin päivällä lounasaikaan kuin viimeistä päivää ja joka paikka on tupaten täynnä. Ei tarvitse kuin mennä ruokakauppaan, niin joulukrääsä tunkee päälle. Se siitä rauhasta ja hiljaisuudesta.



Niin, pitäisi muutta harvemmin asutulle seudulle. Sillä tavalla se tietysti on itsestä kiinni. Mutta kun työpaikka on täällä.

Onnistuisiko urakan jakaminen miehen kanssa? Saisit ainakin jakaa sitä vastuuta, joka se suurin ongelma on. Voisitte istua miehen kanssa alas ja suunnitella joulunajan tekemiset (ruoat, lahjat, siivous, muut) ja aikataulun niille. Tee selväksi, kuinka kaipaat toisen aikuisen panostusta yhteiseen joulunviettoon, etkä jaksa yksin.



Mitä kaikkea sinun pitää aattona saada aikaiseksi?

Me vaan nautitaan.

Me vaan nautitaan.

Tulispa jo joulu :)