Loukkaannuinko turhasta?

(ilman facebookia), mutta sitten rohkaistuin ja soitin ystävälleni ja kysyin nätisti että onko hänellä kenties huolia kun emme enää ole juurikaan yhteyksissä... Olen myös aina ilahtunut kun olet muistanut synttärini vaikka tekstarilla. Onko sinulla kaikki hyvin? No, tästä sitten sukeutuikin oikein hyvä keskutelu jossa selvisi että ystävälläni ei todellakaan ollut kaikki hyvin... Oli mukava selvittää tilanne ja päästä auttamaan häntä.

Ketä se kiinnostaa, jos sinä pyörit kotona negatiivisissa fiiliksissä.

Se varmaan ketään kiinnostakkaan mutta on mielestäni outoa laittaa "välit poikki" ilman mitään syytäAp

Onhan se sääli. Minulla on melkein kaikki ihmissuhteet vaihtuneet lasten myötä. Joskus tuntuu että meistä on tullut niin epäsosiaalisia (ehkä tämän netinkin takia)

kuinkahan moni minullekin loukkaantuu.



En edes fb.ssä katso, kenellä tänään on synttärit tai muuta. Saatan vasta iltapäivällä huomata sellaisen ilmoituksen siitä sivun reunasta. Monta kertaa olen onnitellut vasta illalla tai on saattanut jäädä kokonaan huomaamatta.



Toiseksi, on jäänyt ottamatta yhteyttä kavereihin. Ihan siksikin, että joskus vain väsyttää. Toisaalta erästäkään en jaksanut kuunnella kun illat pitkät soitti ja jankutti vauvastaan ja kuinka kurjaa ja väsynyt hän on ja valivalivalivali. Minulla oli omiakin ongelmia yms. enkä jaksanut tätä kaveriani nostaa joka saakelin ilta ylös sieltä valituksen syövereistä.

"Loukkaannuinko turhasta?"

Itsekään loukkaannu periaatteessa sen takia ettei onnittele minua facebookissa. Nyt vaan ihmetytti ja tunsin pettymistäkin juuri sen vuoksi että tämä kyseinen ystävä on ollut minulle niin läheinen. Epäilen että muistaa synttärit ilman facebookiakin. Ja aiemmin tosiaan oltiin yhteydessä joka ilta ja nyt yht äkkiä ei enää mitään.



Ap

välit poikki. Syy löytyy nimittäin sieltä peilistä.

Itsekään loukkaannu periaatteessa sen takia ettei onnittele minua facebookissa. Nyt vaan ihmetytti ja tunsin pettymistäkin juuri sen vuoksi että tämä kyseinen ystävä on ollut minulle niin läheinen. Epäilen että muistaa synttärit ilman facebookiakin. Ja aiemmin tosiaan oltiin yhteydessä joka ilta ja nyt yht äkkiä ei enää mitään.

Ap

olet lapsellinen. Lapsi ja siihen vielä vauva ja jaksat rutista kun joku unohtaa SUN synttärit. Kasva nyt aikuiseksi lastesi myötä.

Jos elämäntilanne on kovin kuormittava (voi olla hyvinkin kuormittava kun talossa vauva ja isompi lapsi -- jotkut vauvat ovat kovin työläitä hoidettavia) ei jaksa/ehdi pitää yhteyttä ystäviinsä.

Vaikka kuinka aikoisi soittaa, käydä kylässä tmv., niin illalla sitä vaan huomaa ettei enää ehdi. Päivästä toiseen sama rankka homma.



Fb:ssä niitä synttäri-ilmoituksia ei nykyään enää huomaa kovin helposti. Minulla ne ainakin aukeaa nykyään niin, että joskus tulevat etusivulle, mutta joskus pitää hoksata avata se sivu jossa tämmöiset muistutukset on.

Usein huomaan kavereiden synttäritä vasta kun näen heidän seinällään onnitteluita toisilta kavereilta :/



Väsyneenä saattaa omatkin synttärit päästä unohtumaan, saatika sitten kavereiden.



Älä vedä herneitä nenään, vaan soita ja kysy miten kaverillasi menee.

et ole lapsellinen todellakaan. sinuna ottaisin muutaman päivän kuluttua kaveriin yhteyttä. voisit kysyä kuulumisia ja miten menee. Voisit kysyä vaikka suoraan, onko kaveir loukkaantunut vai mitä. Mun mielestä kuuluu hyviin tapoihin musitraa hyvän ystävän synttärit

Ja ymmärrän minäkin tunteesi todella hyvin. Täältä kun kysyy neuvoa, yleensä aina tilanne kääntyy niin, että kysyjässä on vika, vaikkei asiasta tiedetä mitään. Ja voihan niin ollakin monesti, muttei aina tosiaan.

Tsemppejä!

P.S. Niin ja myöhästyneet synttärionnittelut!