Tienaan hulluna paremmin mitä työttömänä, en voi parantua siksi.

Jos olisit työtön ja menisit opiskelemaan työmarkkinatuella, tienaisit vielä tuplana.

parantuisi niin täysin, että saisi opiskeltua, ja sitten töitäkin?

Tk-eläkkeellä olen itsekin, mutta kyllä mä silti haluaisin parantua, ja saada töitä. Nykyisellään tosiaan työttömänä roikkuminen ei ole mahdollista, eikä tällä koulutuksella ja tässä kunnossa työn saaminenkaan, joten tässä kait sitä kidutaan köyhänä takuueläkkeellä loppuelämä.

Erästä ystävääni yritettiin "kuntouttaa " töihin, mutta hän tuli järkiinsä työharjoitteluvaiheessa.

Totesimme, että ehkä hän jonkin sortin hullu on, mutta ei varmasti työhullu.



Hän kun ymmärsi taloudelliset realiteetit: eläke on sentään varmaa tuloa joka kuukausi, mutta työttömyyskorvaus olisi varsinkin pitemmän päälle heikompi.



Kun terveitäkin on tarjolla töihin vaikka kuinka paljon, kuka ottaisi sairaan, tai edes parantuneen?

Kirjoitin just ton kirjeen Tuksulle, niin en voi jatkaa koneella istumista enempää just nyt.

Toi on kyllä totta. Itse olin pitkään hullu, mutta sitten palasin työelämään ja arvaas mitä - rahaa tulee vieläkin enemmän!



Ettet sitte oo tuollaista ajatellut? Ihan vinkkinä että jotkut asiat työelämässä jopa parantavat mielenterveyttä,tolkuton ainainen väsymys kyllä ei :/

kaksi vakihullua samassa ketjussa. Nyt kun vielä saataisiin The Palstahullu kirjoittelemaan tähän jotain ällöttävää Petestä ja Mariasta, niin koko sarja oli kerättynä.

ja opintolainaakaan en saa, koska edelliset lainat jäivät maksamatta. Työttömänä toki voisin jotain opiskella, mutta 24 kk ei riitä siihen tutkintoon, jota haluaisin.

Että ainoa vaihtoehto on opiskella eläkeläisenä ja opiskelualanikin on takuuvarma työttömäksi valmistava, niin vielä parempi että opiskelisin pysyvällä eläkkeellä.

t. PM, joka ei aio parantua enää työelämään eikä oravanpyörään, eläke on varma tulo ja se tulee joka kuukausi ilman eri hakemusta.

varten ehkä saisin, mutten halua, koska sossussa on niin vittumaista asioida. ap

Ja olisin sitä saanut jatkaakin hamaan tulevaisuuteen asti, sen verran vakava sairaus, että oikeuttaa ihan pysyvään eläkkeeseen. Mutta menin kuitenkin opiskelemaan kuntoutusrahan turvin ja nyt olen mukana työelämässä ja tienaan paremmin kuin eläkkeellä ollessani. :)



Miksi sitten lähdin oravanpyörään, kun tarjolla oli lokoisat kotipäivät? Ehkä osittain olin tyhmä, mutta kun ihminen istuu päivästä toiseen kotona, vailla mitään tekemistä, tulevaisuuden unelmia, ilman mitään, lepäilee vain. Niin ainakin minulla se kotona istuttu vuosi oli elämäni ankein ja pisin. Ja jos olisin sitä vielä jatkanut niin olisin varmaan päätynyt hullujen huoneelle. Vaikkakin sairauteni ei ole henkinen vaan ihan fyysinen. Minun pääni ei vain kestänyt sitä olemista, pelkkää olemista.



Elämässä pitää olla unelmia ja suunnitelmia, jotain mitä tehdä. :) Ja nyt minulla niitä on, työskentelen ihmisten kanssa, omistan talon, minulla on valtavasti asioita joita eläkkeellä ollessani en edes tajunut olevan. Toki oravanpyörässä olo joskus tökkii, aamu herätykset ym. mutta vielä enempi tökkii ajatus siitä, että istuisin vain päivästä toiseen yksin kotona.