30+ ESIKOT ~~ alkuviikko 45
Kommentit (24)
Ette ikinä arvaa mitä oon tehnyt koko illan. Lukenut teidän vanhoja viestejä tuolta elokuulta syyskuulle!! Jäin ihan koukkuun niihin, koska just silloin monet oli samoilla viikoilla kun mä olen nyt, ja oli hirveän kivaa lukea mahan nipistelyistä ja pienistä peloista joita joillakin vielä silloin oli, ja rakenneultrien ja liikkeiden odottamisesta jne. Helpottavaa! Sitäpaisi nyt tiedän mitä moni tekee työkseen ja mikä kohde voitti matkagallupin elokuussa... :-) Kiitos siis illan viihdykkeestä, ja seurastanne, koska ihan siltä tuntuu kuin olisin koko illan teidän kanssa viettänyt! En kyllä ihan tällaiseksi kuvitellut iltaa etukäteen, ajattelin että luen ja menen aikaisin nukkumaan, mutta kumma miten nämä jutut vangitsee. Jostain Fridan vanhasta viestistä sain myös vinkin pemmikaani-kaupasta, ja sivujen perusteella siellä oli hauskoja vaatteita. Ja tuollainen kantoliina, aivan ihana, pakko hankkia!!
Rudis, kysymykseesi ultrasta, me käytiin hoidoissa siellä Itävallassa, joten se ei vaikuta meillä siihen yhteen ylimääräiseen ultraan, mikä on heti joulun jälkeen. Kun käytiin NKL:llä np-ultrassa, niin se lääkäri vaan sanoi, että tehdään sitten niillä viikoilla ylimääräinen ultra, koska on ivf-hoidolla syntynsä saanut, tarkistetaan että on kasvanut normaalisti, kun ne ovat kuulemma usein pikkuisen pienempiä vauvoja.
Tänään olen hoitanut itseäni huonosti, en mennyt syömään päivällä kun oli vaan chili con carnea tarjolla, ja jauheliha on alkanut tökkimään (ja sitäpaitsi sain kerran mahataudin samaisen ruoan jälkeen, tulikohan siitä elinikäinen stoppi). Keitin sitten vasta juuri juuressosekeittoa, laitoin sekaisin kaikkia mahdollisia juureksia ja valkosipulia ja purjoa ja raastoin päälle vähän parmesania - ja siitä tuli hirveän hyvää!! Plus vielä aivan ihanan keltaista. Ja miten halpaa. Näistä teidän kirjoituksista sain vielä idean, että sinne sopisi hyvin raejuusto (oliveranko sitä teki kovasti mieli joskus ajat sitten) ja tomaattimurska. Niin ja vielä kalkkunanakkejakin laitoin sekaan. Alkaessani syömään tajusin, etten ollut tuonut mukanani yhtään keittolautasta Itävallasta, mutta onneksi oli jälkiruokakulhoja.
Ensi viikolla muuttaa jo mieskin tänne (ja keittolautaset ja kaikki muutkin rakkaat tavarat, ja ihana sohvamme ja uudet vaatekaapit ja keittiön pöytä ja tuolit - kodista tulee vihdoinkin koti), IHANAA!!! Niin se kahden kuukauden erokin on jo melkein ohi, luojan kiitos. Kaipa se on uskottava että raskauskin etenee yhtä nopeasti, vaikkei siltä tunnu.
Toukkiksesta (Cindin lisäksi) ei ole kuulunut pariin päivään?! Kukkuu, vieläkö ollaan kotosalla?
Hyvää yötä kaikille!
Jaipur 18+2
... jäin miettimään, mitä Lene sanoi lapsen hyväksymisestä, tukemisesta ja avoimista ovista. Mulle yksi tärkeimmistä asioista jota olen vannonut jo teini-iästä lähtien mitä teen omille lapsilleni, on just noi avoimet ovet. Että pidän ovet auki kotiin aina kun he sitä tarvitsevat. Minulle itselleni tuli nuorempana usein sellainen olo, ettei äiti olisi ihan välttämättä halunnut mua kotiin, kun asuin jo mualla, ja koti-ikävissäni ilmestyin yllättäen kotiin. Syynä äidin käytökseen oli vaan sen oma huonotuulisuus ja yleensä se, ettei ollut varautunut ostamalla tarpeeksi ruokaa - ihan kuin noilla asioilla olisi mitään väliä. Lapsesta/nuoresta se epätervetullut olo vaan tuntuu aivan kauhealta, epäilee vanhempien rakkautta, vaikkei siihen oikeasti mitään syytä olekaan. Niinpä siltä tunteelta yritän todella oman lapsen säästää!
Näin pohdiskelevissa tunnelmissa,
Jaipur
Eilen olimme mieheni kanssa Haikaranpesän perhevalmennuksessa ja ensimmäistä kertaa koskaan alko synnytys hieman pelottaa tai jännittää. Valmennus sinänsä oli hieno kokemus. Kätilö oli kiva ja asiallinen. Hän kertoi erilaisista kivunlievityksistä aina epiduraalista ilokaasuun ja aquarakkuloihin sekä esitteli erilaisia ponnistusasentoja. Videokin, jonka katsoimme oli oikein hyvä. Lisäksi kesken valmennuksen kuului vierestä synnytyssalista vastasyntyneen todella ponteva parkaisu, joka ilahdutti aika tavalla :) Silti mieleeni jäi pieni pelko... Mitä tahansahan voi tapahtua aina istukan repeämisestä muihin asioihin. En mene nyt syvälle pelkoihin, koska en halua aiheuttaa niitä kenellekään! Synnytyshän on luonnollinen asia, joka mennee omalla painollaan eikä sitä voikaan tarkkaan suunnitella! Tiedän ja järkeilen, ettei etukäteen pidä pelätä eikä pelkoni olekaan voimakasta. Kyse on ehkä enemmänkin sellaisesta järkeilystä ja asioiden selvittämisestä itselleni. Olen aikaisemmin pohtinut enemmänkin raskauttani sekä lapsen syntymän jälkeistä aikaa - synnytyksen olen suunnannut jonnekin taustalle. Tuntuu aika hurjalta ajatella, että jos vauva syntyy kahden viikon kuluttua, on se jo täysiaikainen! Jotenkin ajattelen, että synnytys menee yliaikaa ja laskettuun aikaankin on vielä melkein viisi viikkoa. Kaikkiaan odotankin innolla ensi viikon valmennusta, jolloin keskustelemme lapsivuodeajasta.
Frida: Pidän tavattomasti myös Tracy Chevalierin kirjoista. Hänen esikoisensa (tai ainakin ensimmäinen suomennettu) on nimeltään " Tyttö ja helmikorvakoru" , joka on tutun elokuvan taustalla. Kirjassa keskitytään taas kerran Vermeerin maalaukseen. Chevalierin uusimmasta kirjasta Lady and the Unicorn (suom. kai nimellä Neito ja yksisarvinen) en niinkään pitänyt. Minäkin olen yleensä tähän aikaan vuodesta nauttinut koti-illoista punaviinilasillisen, kynttilöiden ja kirjan tai hyvän elokuvan parissa. Nyt punaviini on tietenkin poissa, mutta kynttilöitä sytyttelen joka ilta.
Sukupuolesta ja kulttuurisuudesta / luonnollisuudesta. Itse ajattelen, että ihmisen sukupuoli on sekä biologinen (luonnollinen) että myös kulttuurinen. Evoluutio on määrännyt niin, että synnymme mieheksi tai naiseksi (vaikka poikkeuksiakin on!). Uskon biologisen sukupuolen määräävän kiinnostuksen kohteita jonkin verran. Jos näin ei olisi, olisi maailma aika lailla erilainen. Kuitenkin myös ympäröivä kulttuuri vaikuttaa sukupuolirooleihin, jotka ovat nimenomaan meidän ihmisten kulttuurin tuotos (johon taas evoluutio vaikuttaa). En osaisi tai haluaisikaan eritellä kulttuurista ja biologista ihmistä. Itse olen aina ollut enemmänkin tyttömäinen tyttö enkä ollut lapsena kovinkaan kiinnostunut poikien leikeistä. Jos kuitenkin omasta lapsesta tulisi poikamainen tyttö/tyttömäinen poika, ei sille voisi mitään. Lasta pitää tukea sellaisena kuin tämä on. Näin ideaalisesti on hyvä ajatella ainakin nyt! :)
Ja nyt pitää lähteä keskustaan. Meillä on taas tulossa vieraita Joensuusta.
Mukavaa torstaita,
Katja rv 35+1
käytiin yksityisellä ultrassa (klinikalla jossa olimme aikaisemmin hoidoissa), kun siellä on mukava käydä ja haluavat seurata (? tai sitten rahastaa...) vaikka raskaus alkoikin luomusti hoitojen välillä.
Rudis, eli yksityisellä käymme näitä ylimääräisiä käyntejä (tämä oli kolmas käynti, kävin alkuraskaudessa rv 8+, sitten rv 11+ ja nyt sitten 28+). Tähän taitaa sitten jäädä, jos ei mitään erikoista. Tosin lääkäri sanoi että istukka on takaseinässä ja saattaa olla alhaalla, melko lähellä kohdunsuuta, joten siitä kannattaa mainita neuvolalääkärille seuraavan kerran (neuvolassa tästä ei sanottu mitään kaksi viikkoa sitten kun ultrasivat).
Nyt meni sitten vauvan sukupuoliarvio jälleen uusiksi, enkä kyllä enää itse uskalla veikata kumpakaan, kun tämäkään lääkäri (vaikka erikoislääkäri onkin) ei voinut olla 100varma sukupuolesta. Onneksi ei noita täsmäostoja ehtinyt tehdä, vaan lähes kaikki on neutraalia väriltään. Mielestäni neuvolan ultrassa oli selvempi kuva ja vaavi paremmassa asennossa määritystä varten, joten melkein uskoisin ennemmin sitä.. mutta kukapa tietää, sittenhän sen näkee- kumpikin on yhtä toivottu :o) Pääasia että kaikki on kuitenin hyvin, vaavin painoarvio nyt 1350 g.
Rva Sukkula: mulla alkoi myös jalkojen turvottelu (ja nyt myös lievää sormien) ton Irkkureissun jälkeen. Ostin sieltä lentosukat (siis polvipituiset) Bootsilta ja ne ovat olleet hyvät töissä- ei tule turvotuksia. Lisäksi mulla on Norlynin tukisukkahousut, jotka tuntuu mukavilta myös. ' Heavy duty' tukisukkia en ole vielä hankkinut (kun ovat aika tyyriit), katsotaan tarvitseeko: kuten Frida sanoi, suonikohjuja ei kai estä mikään, jos ne tullakseen ovat (meilläkin suvussa kaikilla naisilla)... toivotaan parasta.