Tokaluokkalaisemme ei lue koskaan mitään.

Järjestä lapsellsei lukemista. Tee kirjelappusia. Käykää yhdessä kirjastossa valitsemassa luettavaa, tilaa hänelle oma lehti jne. Lukeminen kannattaa aina. Mutta liian vaikeasta lukemisesta ei kannata aloittaa. Kirjastossa on nykuyisin tosi monen tasoista luettavaa.

8v poika tykkää lukea. Ruokapöytään raahaa aina sarjakuvia ja iltaisin lukisi tunti kaupalla.

Meillä innostus alkoi kun tilattiin omat lehdet hänelle.

Mietin että miten hänet saisi lukemaan myös kirjoja. Vain sarjakuvat kiinnosti.

Mutta se ratkesikin itsestään kun koulusta saivat "lukudiblomi-tehtävän".

Piti lukea väh. 15 min. päivässä kirjoja (ei sarjakuvia) ja kun oli 15 päivää täynnä niin saivat sitten todistuksen siitä. Ainakin meillä innosti lukemaan.

Voisithan itse tehdä hänelle jonkun tavoitteen ja sitten antaa jonkinlaisen palkinnon kun saavuttaa sen.

Haettiin myös pojalle oma kirjastokortti. Nyt haluaa joka viikko kirjoja lainaamaan. =)

on joka päivä läksynä lukea 15min vapaavalintaista kirjaa. Ja tämän lisäksi siis mahd. lukuläksy lukukirjasta. Minusta tämä on ollut hyvä systeemi, kun lapset oppivat, että joka päivä luetaan jonkin verran ja 15min sitten venyy huomaamatta pidemmäksi ajaksi. Kannattaa sitkeästi kannustaa lukemaan - kirjastossa tai kirjakaupassa voi käydä etsimässä kiinnostavaa lukemista. Meidän lapsen opettaja sanoi, että lahjontaa voi hyvillä mielin käyttää, jos lukeminen on kovin vastenmielistä.

8 v. lukee hirvittävän paljon, nyt ainakin kun innostui ponitalli-sarjasta. Raahaa niitä kymmentä kerralla, ja lukee joka päivä..

10 v:tä en ole saanut innostumaan, muuta kuin mökkiolosuhteissa, kun muutakaan tekemistä/tietokoneita yms. ei ole.

Mutta uskon, että täytyy vain löytää se riittävän mielenkiintoinen kirja, ja kun lukee vaikka itse alkua, niin saattavat innostua lukemaan itse loppuun.



Mä olen luetuttanut omia lapsuuden suosikkejani, Neiti etsivää, Tiina-kirjoja, Fedja-setää ja tuota Jalon ponitalli-sarjaa, ja nämä ovatkin olleet suositumpia kuin nykykirjat.

ja lapset tykkäävät lukea, nyt 15v lukee n. 3000-5000 sivua viikossa ja 12v 1000-2000 sivua. Läksyjen lisäksi. Koulumenestys erittäin hyvä. Lisäksi harrastavat. 15v totesi että "TV on ihan turha!" Poikia siis molemmat emmekä ole uskovaisia tm.

Eli jos luki puoli tuntia sai pelata pleikkaria/tietsikalla saman ajan.

vielä tokaluokkalaisena tykkäsin kun aikuinen luki kirjaa. (Esim. Astrid Lindgreniä.) Oma lukeminen tais olla vielä vähän takeltelevaa silloin.

että osaisin ottaa kantaa siltä pohjalta. Mutta: mieheni ei ole koskaan nuorena jaksanut tai halunnut lukea kirjoja ja ei sitten lue niitä nytkään. Hänellä on lievä lukihäiriö diagnosoitu sitten lukiossa, joten sekin voi vaikuttaa lukuhaluihin, jos on vaikea lukea ja sitten vielä huono nimimuisti (kuten useilla lukihäiriöisillä) jolloin kirjan tarinaa on vaikea seurata.



En sano, että lapsen lukuhaluttomuus olisi lukihäiriön syytä, mutta sekin on mahdollista. Yritä vaikka kysellä miksi lukeminen ei kiinnosta ja jos syyt on niitä, että ei muista enää huomenna mitä luki tänään ja että tarinaa on vaikea seurata ja nimiä mahdoton muistaa tai erottaa toisistaan, niin joku härö voi taustalla olla. Tosin nykyäänhän nuo kai tunnistetaan aika aikaisin jo kouluissa, toisin kun mieheni nuoruusaikaan.



Itseasiassa aloin kirjoittamaan vastausta ihan siksi, että tahdoin sanoa, ettei lukeminen ole mikään autuaaksitekevä harrastus. Itse tykkään lukea vaikka kaikki päivät, mutta esim. jääkiekko ei kiinnosta. Ei kaikilla ole pakko olla samoja harrastuksia ja vaikka lukeminen saattaa kehittää itseilmaisua ja lisätä tietoa, oppia voi muutenkin kuin kirjoja lukien. Jos harrastus ei ole kiva, niin miksipä sitä väkisin tuputtamaan... Ei se lukeminen ainakaan pakottamalla kivemmaksi muutu.