Sain kaksoset 15 v sitten, ja täytyy sanoa,

keskoskaapissa ja on myös kaikinpuolin normaali ja mukava lukiolainen. Saa ihmetellä :O

voi tulla täyspäisiä, kun ne eivät koskaan saa olla yksin maailman napoja?

Omassa kaveripiirissäni lapset on tosi hyvin hoidettuja, suorastaan ylihoidettuja. Silti äidit stressaavat koko ajan siitä, ovatko he riittävän hyviä äitejä. Netti on tähän varmasti iso tekijä. Ensinnäkin median asettamat vaatimukset on aivan mahdottomia, mut toisekseen täällä ollaa tosi ilkeitä kaikille, jotka avautuvat ongelmistaan. Moni ei sitten tosielämässäkään uskalla enää kertoa ongelmistaan, koska luulee, että muut ovat oikeasti yhtä tuomitsevia kuin täällä, vaikka eivät sitä näytäkään. Näinhän ei kuitenkaan useinkaan ole.

Omassa kaveripiirissäni lapset on tosi hyvin hoidettuja, suorastaan ylihoidettuja. Silti äidit stressaavat koko ajan siitä, ovatko he riittävän hyviä äitejä. Netti on tähän varmasti iso tekijä. Ensinnäkin median asettamat vaatimukset on aivan mahdottomia, mut toisekseen täällä ollaa tosi ilkeitä kaikille, jotka avautuvat ongelmistaan. Moni ei sitten tosielämässäkään uskalla enää kertoa ongelmistaan, koska luulee, että muut ovat oikeasti yhtä tuomitsevia kuin täällä, vaikka eivät sitä näytäkään. Näinhän ei kuitenkaan useinkaan ole.

Toi on niin totta! Mullekin on tullut parista aiheesta sellainen olo, että "ajetteeko usempikin noin", mutta sitten huomannut että tietty ajattelumalli tosiaan sikiää lähinnä netissä. Tosielämän ihmiset ja mielipiteet ovat ihan eri.

että onneksi silloin ei ollut tätä palstaa (tai nettiä muutenkaan käytössä). Olin väsynyt, ihan uupunut suorastaan. Kuinka pahoin minut olisi tuomittu kun: - vauvat eivät olleet vierihoidossa vaan lastenosastolla joka oli kaukana synnytysvuodeosastosta. Vauvoja siis hoitivat enimmäkseen lastenhoitajat ensimmäisten päivien aikana. - en imettänyt vaan lypsin n. kk verran ja sen jälkeen lapset saivat tuttelia - ensimmäisten 3 kuukauden aikana meillä oli kaupungin järjestämä kodinhoitaja n. kymmenenä yönä hoitamassa kaksosia että saimme nukkua. Ja miten nyt voikaan nuo lapset olla niin mukavia ja fiksuja ysiluokkalaisia vaikka se kuuluisa varhainen vuorovaikutus oli vähän niin ja näin??

Mitähän tähän voisi tulla vastaukseksi:D

Yksi voisi olla se että sillon 15v sitten ei ollut samanlaisia tarhoja kuin nyt? Eli kaksosien on on täytynyt olla kotihoidossa!

Ja jos eivät olleet kotihoidossa, niin yksiselitys voisi olla että tuo 1kk äidinmaitoaltistus on kuitenkin poikkeuksellisesti riittävä määrä, jotta aivot ovat kehittyneet? Huomaa että poikkeustapaus! :D

Mutta oletettavin vastaus av:ltä olisi että lapsillasi on luultvasti piileviä ongelmia ja vanhemmalla iällä ilmenevä sitoutumiskammo ja läheisyydenpelko. :D

Kyllä Av aina ratkaisun keksii, jos lapset ovat hyväkäytöksisiä ja normaaleja.

koska silloin asenteet olivat ihan toiset ja vierihoito oli (ymmärtääkseni) lastenkengissään.



Ja ei kai nuo kertomasi seikat nyt monenkaan mielestä varhaista vuorovaikutusta pilaa?



Minusta on kuitenkin hyvä, että asenteet ovat muuttuneet lastentahtisempaan suuntaan kehityspsykologisen tiedon valossa.

en mä vaan tajunnut pyytää kotiin hoitajaa, samaan aikaan olen kaksoset saanut. Hitto. Olis kai pitänyt :)

että onneksi silloin ei ollut tätä palstaa (tai nettiä muutenkaan käytössä). Olin väsynyt, ihan uupunut suorastaan. Kuinka pahoin minut olisi tuomittu kun: - vauvat eivät olleet vierihoidossa vaan lastenosastolla joka oli kaukana synnytysvuodeosastosta. Vauvoja siis hoitivat enimmäkseen lastenhoitajat ensimmäisten päivien aikana. - en imettänyt vaan lypsin n. kk verran ja sen jälkeen lapset saivat tuttelia - ensimmäisten 3 kuukauden aikana meillä oli kaupungin järjestämä kodinhoitaja n. kymmenenä yönä hoitamassa kaksosia että saimme nukkua. Ja miten nyt voikaan nuo lapset olla niin mukavia ja fiksuja ysiluokkalaisia vaikka se kuuluisa varhainen vuorovaikutus oli vähän niin ja näin??

Mitähän tähän voisi tulla vastaukseksi:D

Yksi voisi olla se että sillon 15v sitten ei ollut samanlaisia tarhoja kuin nyt? Eli kaksosien on on täytynyt olla kotihoidossa!

Ja jos eivät olleet kotihoidossa, niin yksiselitys voisi olla että tuo 1kk äidinmaitoaltistus on kuitenkin poikkeuksellisesti riittävä määrä, jotta aivot ovat kehittyneet? Huomaa että poikkeustapaus! :D

Mutta oletettavin vastaus av:ltä olisi että lapsillasi on luultvasti piileviä ongelmia ja vanhemmalla iällä ilmenevä sitoutumiskammo ja läheisyydenpelko. :D

Kyllä Av aina ratkaisun keksii, jos lapset ovat hyväkäytöksisiä ja normaaleja.

Pakko kommentoida tähän, että miten niin ei 15 vuotta sitten ollut samanlaista päivähoitoa kuin nyt?? itse olen kyllä ollut 80- ja 90-lukujen taitteessa päiväkodissa ja ihan saman tyylistä se hoito oli silloin kuin on nytkin.

Mutta ap:n kirjoitukseen: olen joskus kysynyt täällä jotain lapsen ruokailuun / pukeutumiseen jne vinkkejä ja on se vaan kumma miten jotkut palstapoliisit ovat sitä mieltä että koskaan mitään asiallista ei saisi kysyä. Esimerkiksi vaatekeskusteluihin vastailee aina jotkut, että on se kumma miten ei lasta osata pukea ilman nettiohjeita jne. Itse ainakin mielelläni kuulen muiden kommentteja niin ei sitten tarvitse mennä peppu edellä puuhun ja kokeilla kaikkea kantapään kautta itse. Eli yleensä aina täällä saa joiltain ihmeellistä kuraa niskaan. Heikompi äiti varmasti ottaisi itseensä.

ps. lapsi sairaalassa elämänsä ensimmäiset 2kk, vierihoidosta ei tietoakaan. Toivon mukaan ihan täyspäinen poika kasvaa ;)

että onneksi silloin ei ollut tätä palstaa (tai nettiä muutenkaan käytössä). Olin väsynyt, ihan uupunut suorastaan. Kuinka pahoin minut olisi tuomittu kun: - vauvat eivät olleet vierihoidossa vaan lastenosastolla joka oli kaukana synnytysvuodeosastosta. Vauvoja siis hoitivat enimmäkseen lastenhoitajat ensimmäisten päivien aikana. - en imettänyt vaan lypsin n. kk verran ja sen jälkeen lapset saivat tuttelia - ensimmäisten 3 kuukauden aikana meillä oli kaupungin järjestämä kodinhoitaja n. kymmenenä yönä hoitamassa kaksosia että saimme nukkua. Ja miten nyt voikaan nuo lapset olla niin mukavia ja fiksuja ysiluokkalaisia vaikka se kuuluisa varhainen vuorovaikutus oli vähän niin ja näin??

Mitähän tähän voisi tulla vastaukseksi:D Yksi voisi olla se että sillon 15v sitten ei ollut samanlaisia tarhoja kuin nyt? Eli kaksosien on on täytynyt olla kotihoidossa! Ja jos eivät olleet kotihoidossa, niin yksiselitys voisi olla että tuo 1kk äidinmaitoaltistus on kuitenkin poikkeuksellisesti riittävä määrä, jotta aivot ovat kehittyneet? Huomaa että poikkeustapaus! :D Mutta oletettavin vastaus av:ltä olisi että lapsillasi on luultvasti piileviä ongelmia ja vanhemmalla iällä ilmenevä sitoutumiskammo ja läheisyydenpelko. :D Kyllä Av aina ratkaisun keksii, jos lapset ovat hyväkäytöksisiä ja normaaleja.

ei 15v siten ollut niin kovin kamalan kauan sitten:)

Voihan ihmisellä olla "traumoja" ja huonoja muistoja joistain asioista. Varmasti jokaisella on. Se on ihan normaalia ja kuuluu elämään. Ei Ihminen mene pilalle muutamasta huonosta kokemuksesta jos perus asiat ja muu on kunnossa. Nykyään tunnutaan pelkäävän ihan hirveästi joka pikku asian kohdalla että lapselle tulee trauma, aivan kuin koko loppu elämä olisi sitten pelkkää ongelmaa ja ahdistusta ja terapiassa juoksua. Lopulta ei voi edes tietää että kuinka lapsi tilanteen itse kokee. Kaikki kuitenkin kokevat eri tavoin.

Eli, mistäs sutä tietää vaikka ap: n lapsilla olisi jotain kiintymys ongelmia tms. Ne vain eivät ole niin suuria että haittaisivat elämää sen kummemmin.

että onneksi silloin ei ollut tätä palstaa (tai nettiä muutenkaan käytössä). Olin väsynyt, ihan uupunut suorastaan. Kuinka pahoin minut olisi tuomittu kun: - vauvat eivät olleet vierihoidossa vaan lastenosastolla joka oli kaukana synnytysvuodeosastosta. Vauvoja siis hoitivat enimmäkseen lastenhoitajat ensimmäisten päivien aikana. - en imettänyt vaan lypsin n. kk verran ja sen jälkeen lapset saivat tuttelia - ensimmäisten 3 kuukauden aikana meillä oli kaupungin järjestämä kodinhoitaja n. kymmenenä yönä hoitamassa kaksosia että saimme nukkua. Ja miten nyt voikaan nuo lapset olla niin mukavia ja fiksuja ysiluokkalaisia vaikka se kuuluisa varhainen vuorovaikutus oli vähän niin ja näin??

Mitähän tähän voisi tulla vastaukseksi:D

Yksi voisi olla se että sillon 15v sitten ei ollut samanlaisia tarhoja kuin nyt? Eli kaksosien on on täytynyt olla kotihoidossa!

Ja jos eivät olleet kotihoidossa, niin yksiselitys voisi olla että tuo 1kk äidinmaitoaltistus on kuitenkin poikkeuksellisesti riittävä määrä, jotta aivot ovat kehittyneet? Huomaa että poikkeustapaus! :D

Mutta oletettavin vastaus av:ltä olisi että lapsillasi on luultvasti piileviä ongelmia ja vanhemmalla iällä ilmenevä sitoutumiskammo ja läheisyydenpelko. :D

Kyllä Av aina ratkaisun keksii, jos lapset ovat hyväkäytöksisiä ja normaaleja.

Pakko kommentoida tähän, että miten niin ei 15 vuotta sitten ollut samanlaista päivähoitoa kuin nyt?? itse olen kyllä ollut 80- ja 90-lukujen taitteessa päiväkodissa ja ihan saman tyylistä se hoito oli silloin kuin on nytkin.

Mutta ap:n kirjoitukseen: olen joskus kysynyt täällä jotain lapsen ruokailuun / pukeutumiseen jne vinkkejä ja on se vaan kumma miten jotkut palstapoliisit ovat sitä mieltä että koskaan mitään asiallista ei saisi kysyä. Esimerkiksi vaatekeskusteluihin vastailee aina jotkut, että on se kumma miten ei lasta osata pukea ilman nettiohjeita jne. Itse ainakin mielelläni kuulen muiden kommentteja niin ei sitten tarvitse mennä peppu edellä puuhun ja kokeilla kaikkea kantapään kautta itse. Eli yleensä aina täällä saa joiltain ihmeellistä kuraa niskaan. Heikompi äiti varmasti ottaisi itseensä.

ps. lapsi sairaalassa elämänsä ensimmäiset 2kk, vierihoidosta ei tietoakaan. Toivon mukaan ihan täyspäinen poika kasvaa ;)

tunnista SARKASMIAAAAAAA!!!!! Lukekaa nyt tuon kirjoittajan viesti uudelleen tolvanat.

Minä taas join 15 vuotta sitten usein VIINIÄ lapseni ollessa HEREILLÄ. Muiden ystävieni kanssa.



Nämä kaikki lapset, jotka ovat nähneet vanhempiensa ja muiden aikuisten juovan VIINIÄ, ovat jo aikuisia.

Opinnot sujuvat hyvin, ovat mukavia ja kivoja nuoria aikuisia.