Lue keskustelun säännöt.
Mun elämä luisuu tosi lujaa väärille raiteille.
27.10.2011 |
En tiedä, mitä on tapahtunut. Olen opiskelija, naimisissa, kolme lasta. Opinnot loppusuoralla ja stressin määrä on valtava.
Kesällä kaikki oli vielä ihan tavallisesti. Sain asioita hoidettua ja tehtyä, söin normaalisti, sain nukuttua.
Nyt on 2kk opiskelua tältä syksyltä takana, enkä pysty enää mihinkään. Olen alkanut juoda ihan tolkuttomasti ja salaa. Joka ilta vähintään 2 siideriä tai 2 viinilasillista. Joskus enemmän. En syö normaalisti, ahmin tai olen syömättä.
En saa koulutehtäviä tehtyä, en luettua tentteihin. Luentovapaina päivinä sanon miehelleni, että on koulua ja mies vie nuorimman päiväkotiin. Olen siis kotona, vaikka lapsi päiväkodissa (muut koulussa). Katson telkkaria ja syön.
Unohtelen asioita. En haluaisi nähdä ketään. Haluaisin vain olla yksin. En haluaisi miettiä kenenkään muun asioita.
Mikä minua vaivaa? Miten pääsen tästä kierteestä eroon?
Kommentit (8)
älä missään nimessä jää yksin miettimään, miten saisit korjattua tilanteen, apua on nykyään saatavilla ja sitä todella kannattaa hakea ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, silloin pääsee paljon vähemmällä.
Jonkinlainen stressi, uupumus, masennus tms. ehkä kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene lääkäriin ja kerro rehellisesti tilanteestasi. Apua on saatavilla! Paljon voimia!
Minkälaista apua tähän on saatavilla? En voi lopettaa opiskelua, minun on jotenkin saatava kaikki hoitumaan. Miehellä on vaativa työ, jonkun on pakko siivota, laittaa ruokaa, katsoa lasten läksyt, viedä harrastuksiin.
Puhuin jaksamisestani (en alkoholista tai syömisistä) miehelleni. Hän sanoi, että nyt on vain pakko jaksaa. Ei ole vaihtoehtoja. Siltä minusta tuntuukin, asiat kasaantuvat, jos pysähdyn.
ap
Minkälaista apua tähän on saatavilla? En voi lopettaa opiskelua, minun on jotenkin saatava kaikki hoitumaan. Miehellä on vaativa työ, jonkun on pakko siivota, laittaa ruokaa, katsoa lasten läksyt, viedä harrastuksiin.
Puhuin jaksamisestani (en alkoholista tai syömisistä) miehelleni. Hän sanoi, että nyt on vain pakko jaksaa. Ei ole vaihtoehtoja. Siltä minusta tuntuukin, asiat kasaantuvat, jos pysähdyn.
ap
Luultavasti sulle tarjotaan jonkinlaista keskusteluapua ja/tai lääkitystä. Kokeilisin ainakin kumpaakin. Keskustelu täysin ulkopuolisen kanssa saattaa kummasti avata solmuja. Ja tuohon "pakko jaksaa": kenenkään ei ole pakko tehdä mitään. Ainakin itsellä aikoinaan burn outin keskellä jollain tavalla helpotti ajatus, että saan olla myös heikko. Aina ei ole pakko jaksaa. Paradoksaalisesti silloin aloin jaksaakin taas paremmin. Kannattaa tosiaan kertoa kaikki noi sun täällä kertomasi asiat lääkärille, niin hän osaa ottaa vakavasti ja antaa oikeanlaista apua.
tai opintovastaavaa, jonka kanssa voisi asiasta jutella? Siis loppuopintojen tahtiin liittyen, tentteihin ja tehtäväpalautuksiin liittyen. Ja voisiko joku koulukaveri tehdä sun kanssa yhdessä tehtäviä? Helpottaisi kun saisi samalla purettua koulustressiä ja ajatuksiaan jonkun kanssa.
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että sain varattua ajan sinne lääkärille. Itse kärsin masennuksesta, en uupumuksesta/burnoutista. Sain masennuslääkkeitä ja ne auttoivat heti, niin nopeasti että kyse oli varmaan lume-vaikutuksesta. Kävin myös muutaman kerran juttelemassa psykologin kanssa (YHTS:n) ja siitä oli ihan hirvän paljon apua, itsekin yllätyin miten paljon.
En osaa sanoa, mikä sinun kohdallasi auttaa ja miten nopeasti se auttaa, mutta joka tapauksessa siitä ei ole mitään haittaa, että menet sinne lääkäriin. Mitä nopeammin, sen parempi.
Itselläni oli sama tilanne kun erosin miehestäni. Lapsen mentyä nukkumaan join joka ilta vähintään pari alkoholiannosta, usein enemmänkin, vaikka aikaisemmin tapoihini ei ole kuulunut edes juoda ruokajuomia. Yksin kotona juominen ei ole koskaan edes houkuttanut ja olen halveksinut ihmisiä joiden arkeen iltakaljat tai siiderit kuuluvat.
Onneksi tissuttelun tarve meni itsestään ohi noin puolentoista kuukauden jälkeen, mutta sitä ennen oli kyllä aivan kamala olo ja syyllisyys asiasta. Nyt olen niinkuin ennenkin, en juo alkoholia kuin juhlissa ilman lapsia ja ruuan kanssa jouluna .
Mene ihmeessä lääkäriin, niin saat apua!
Stressaako työnhaku nyt kun koulu on loppusuoralla? Tällaisia tulee mieleen. Jotain stressinpurkua ehkä arvelisin tuon olevan, kun haet vapaata aikaa lisää itsellesi ja yrität rentoutua viinin/siiderin avulla?