Riittääkö tällainen kotielämä kolmevuotiaalle?
Meillä vauva ja kolmevuotias, ja mietin että saako isompi riittävästi virkettä. Päivät on siis normaaleja kotihoidetun päiviä, aamulla puistossa (jossa lapsella kavereita) ja sitten vaan kotona tai ulkona loppupäivän. Joka päivä askartelen lapsen kanssa, mut siinäpä se, aika paljon leikkii itsekseen. Kahdesti viikossa lapsi käy kerhossa (ilman vanhempia) ja kerran viikossa uimassa. Joka päivä käy vieraita tai käydään jossain, mut aina heilläkään ei ole omat lapset mukana.
Lapseni viihtyy tosi hyvin omissa leikkeissään, piirtelemässä tms. joten siitä ei ole kyse. Kyse on siitä, että saako hän tällä tavalla kaikkea sellaista toimintaa, jota kolmevuotias tarvitsee?
Kommentit (8)
tottakai riittää. Jos lapsi on tyytyväinen, niin kaikki on hyvin!
Ja hyvältähän tuo teidän päiväohjelma kuulostaa, meillä saattoi mennä monta päivää, ettei oltu kuin ominemme ja sosiaalinen, ystävällinen ja reipas koululainen on esikoinen nykyään. Lähti siis kotoa suoraan eskariin. Keskimmäinen (nyt 5v) taas sitten selvästi kaipaa enemmän seuraa ja nyt on ihan suunnitellusti kavereita ja harrastuksia, mutta vasta nyt.
Lto:na ihan oikeasti suosittelen pitämään 3-vuotiaan kotona teidän kanssa. Eikä joka päivä tarvitse askarrella, meillä lapset tykkäsivät eniten, kun olin mukana niiden leikeissä, vaikka saatoinkin vain makoilla lattialla ja vastailla kysymyksiin. Askarreltiin ehkä kerta-kaksi viikossa.
Vastaavantyyppinen kotielämä riittää hyvin neljävuotiaallekin. Meillä on siis 4-v. kotona minun ja vauvan kanssa. Hän käy kaksi krt/vko srk:n päiväkerhossa ja kerran viikossa muskarissa (jossa on siis myös ilman äitiä).
Muuten hän leikki kotona ja ok-talomme kotipihalla yksin ja iltapäivisin isompien sisarusten kanssa. (He ovat päivisin koulussa.) Joskus käymme avoimessa pk:ssa, kirjastossa, uimassa, kaupassa, kyläilemässä jossakin tms. Hyvin sujuu.
Ja kun vielä käytte kerhossakin, niin tuo on oikein riittävää! Minulla on 3v esikoinen päiväkodissa 3 päivää. Puistossa ei ole kavereita ja kerhot on sen verran kauempana, että vien mieluummin lähipäiväkotiin.
kuulostaa aivan ihanalta! Lapsesi on "onnenpekka"
Esikoinen ei koskaan mennyt päiväkotiin, eikä mitään jäänyt paitsi. Nyt 9,5-vuotias.
Tuossahan on vaikka mitä.
Meillä ei pojan ollessa 3-5 v tehty puoliakaan tuosta ja sosiaalinen ja taitava koululainen hänestä tuli.
Nyt kun pikkuveli on päiväkodissa saman ikäisenä, niin huomaan että monet taidot eivät saa läheskään niin paljon harjoitusta kuin kodissa. Ei meidän päiväkodissa nimittäin juurikaan askarrella, piirretä tai lueta. Kavereita siellä tietenkin on enemmän.
Kotonaoleilu oli meidän perheessä kaikkien mielestä kivaa.
laulatte yhdessä lauluja, loruttelette ja keskustelette asioista.
Niin luultavasti teettekin :-)