Lue keskustelun säännöt.
Millaisia neurooseja ja neuroottisia käyttäytymismalleja äidilläsi oli
22.10.2011 |
kun olit lapsi? Millainen äitisi käyttäytyminen tuntui sinusta lapsena ahdistavalta?
Kommentit (9)
Ainoastaan alkoholismi. Pilalle lellitty nainen, jolta puuttuu täysin äidinvaisto ja kuvittelee olevansa joku kuningatar.
Olihan se vähän kurjaa kolmevuotiaana asetella takkia puoliksi sammuneen lattialla makaavan äidin päälle, että päästäisiin ruokakauppaan,kun mulla oli nälkä.
Tein ostoslistankin äidille kolmivuotiaana valmiiksi silloin.
Osasin silloin jo lukea ja kirjoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti ei antanut kavereitten tulla yökylään kun meillä oli muka niin sotkuista. Aika siistiä oli kyllä kun joka viikko siivottiin. Se oli kurjaa.
...se nyt ei olut kovin paha minusta silloin. Mutta paha oli se, että hän eii tse hyväksynyt käytöstään ja itki sitten minulle sen jälkeen olevansa huono äiti ja sain lohdutella. Se oli kamalaa - olisi sitten edes hillinnyt itsensä ja käsitellyt asian omassa päässään ja pyytänyt vain korrektisti anteeksi.
en kehtaa edelleenkään pyytää ketään lapsuudenkotiini koska siellä on niin sekaista. Pahinta kaikessa, että vanhempani ovat yltiösosiaalisia eikä heitä itseään sotkut haittaa tippaakaan. Kyllä hävettää edelleen, että ihmiset kuvittelevat minunkin olevan samanlainen sotkija :(
Yllätysyllätys -> minä en TOD ole siivousintoilija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuinka estoinen ihminen voi olla. Ei koskaan puhunut sanallakaan kuukautisista, murrosiästä, seksistä, seurustelusta jne.
Ja kun menin "salaa" naimisiin yli 30v:na ja lapset olivat silloin heillä, äitini ei pystyny kertomaan lapsille, mitä naimisiinmeno tarkoittaa. Juhlivat siellä kyllä, mutta lapset eivät ymmärtäneet yhtään, että mitä. Lapset suorastaan pelkäsivät, kun haettiin seuraavana päivänä.
Muuten kotini oli ihan turvallinen.
Jos olin jättänyt lasin pöydälle, niin äiti taivasteli miten järkyttävä sotku keittiössä oli :D
Edelleenkin siivous ja pyykkääminen menee kaiken muun edelle vaikka prioriteettina olisi esim. lastenlasten vahtiminen. Pyörittää neuroottisesti paria-kolmea vaatetta pyykkikoneessa pari kertaa päivässä, ettei vain jäisi likapyykkiä (sitten sammuttelee valoja joka paikasta, kun säästää kuulemma sähköä :DDD).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joskus rasittavuuksiin asti. Muu perhe ja lapset kärsivät siitä. Myös irrationaalisia pelkoja ja hysteeristä käytöstä toisinaan. Lisäksi uhkaili usein avioerolla ja painosti lapsia usein valitsemaan tulevatko hänen kanssaan asumaan. Käytti myös joskus fyysistä väkivaltaa puolisoonsa.
Itse aina ajattelin, että minulla on ollut onnellinen perhe, mutta kun tätä listaa luin, niin miltä teistä muista kuulostaa, esiintyykö tuollaisia asioita onnellisessa perheessä?
"Jos olin jättänyt lasin pöydälle, niin äiti taivasteli miten järkyttävä sotku keittiössä oli :D"
Tämä piirre onkin näköjään aika yleinen. Sama kokemus omassa lapsuudenkodissani. JUURI sama. Tosiaan joku vino lehtipino tai pöydälle jäänyt lasi oli yhtä kuin "kaaos".
Neuroottisuudeksi voi tuon siivous- ja järjestelmällisyyspakkomielteen lisäksi kaiketi laskea tavan ajatella kaikesta aina pahinta mahdollista, maalaili siis aina piruja seinille milloin mistäkin. Aina joku uhka ja vaara vaani jossakin. (Ja kivastihan tuo on minullekin tarttunut, kun lapsesta asti on oppinut pelkäämään uhkia.)