Mä olen niin yksinäinen!
Olen kohta kolmenkymmenen täyttävä nainen, yksin neljättä vuotta ja kova tarve ja toive olisi omalle miehelle ja lapsille, ei vaan tunnu löytyvän :( Tekisi mieli huutaa, että "TÄÄLLÄ MÄ OLEN JA ODOTAN VALMIINA, ASUNNOT, TYÖT JA KAIKKI HOIDETTUNA, TULE NYT JO..." Eihän tässä nyt vielä mitään hätää voi toisten mielestä olla ja perheellisten ystävien on niin helppo sanoa, että "kyllä säkin vielä löydät ihanan miehen", "eihän se kotoa tule sua hakemaan", "älä ole niin nirso", "onhan niitä sinkkuja miehiäkin vaikka kuinka" ja "olisit onnellinen itsenäisyydestäsi" HUOH!
Kommentit (10)
työ, lapset ja asunto on mutta ei naista talossa
T: mies
mutta tässä sitä lopulta ollaan perheellisenä naisena... mies ilmestyi, kun sitä lakkasi kokonaan odottamasta.
mutta tässä sitä lopulta ollaan perheellisenä naisena... mies ilmestyi, kun sitä lakkasi kokonaan odottamasta.
että se ilmestyy vasta, kun lakkaa odottamasta. On vaan hemmetin vaikeaa pesänrakennusvietin ja vauvakuumeen riepomana lopettaa ajattelemasta asiaa.. Mistä etsinyt? Ainahan pidän silmät auki, harrastuksissa, töissä, koirapuistossa, lenkillä..jopa netissä on profiili.
ap
oli parikin vuotta netissä profiili ja kävin kaikenlaisten toivottomien tapausten kanssa treffeillä, mutta nyt olen ollut lähes vuoden ihanan mihen kanssa jonka löysin netistä :)
Tuli vaan mieleen tapaus, kun miespuolinen vastasi nettideitti-ilmoitukseen asiallisesti ja tosissaan ja profiilitiedot mätsäsi tosi hyvin toisiinsa. koulutukset, harrastukset jne. oli samankaltaisia. Niin nainen ei sitten vaivautunut vastaamaan mitään, ei yhtään mitään, ei edes "kiitos viestistäsi, mutta..."
Oliko sitten vääränväriset silmät vai mitä, sitä tuo mies ei koskaan saanut tietää. Ja naisella on silti edelleen profiili netissä...
Eli etsitkö jotain mahdotonta, jota kukaan ei täytä?
Eli luovuin jo toivosta ja päätin tehdä asiat ihan siltä pohjalta, että mä olen yksin (siis hamaan vanhainkotiin saakka, jossa kukaan ei käy mua katsomassa, kun ei ole niitä lapsia, eikä siten lapsenlapsiakaan :)).
Kerran pihalla pieni tyttö kaatui ja sen leukaa piti lähteä liimauttamaan ja isoveli vedet silmissä, kun olis pitänyt lähteä futistreeneihin. Mä sitten tarjouduin niin nätillä kelillä viemään pojan treeneihin, jos ne olis lähellä ja olihan ne.
Siitä se sitten lähti. Sain kiitokseksi kukkasia ja kuoharin. Ja loppujen lopuksi miehen ja 2 lasta vuoro viikoin. Omaa odotan rv 18.
Se tulee eteen, kun vähiten osaat odottaa.
Tuli vaan mieleen tapaus, kun miespuolinen vastasi nettideitti-ilmoitukseen asiallisesti ja tosissaan ja profiilitiedot mätsäsi tosi hyvin toisiinsa. koulutukset, harrastukset jne. oli samankaltaisia. Niin nainen ei sitten vaivautunut vastaamaan mitään, ei yhtään mitään, ei edes "kiitos viestistäsi, mutta..."
Oliko sitten vääränväriset silmät vai mitä, sitä tuo mies ei koskaan saanut tietää. Ja naisella on silti edelleen profiili netissä...
Eli etsitkö jotain mahdotonta, jota kukaan ei täytä?
Miehet ja naiset molemmat tekevät niin, ettei jakseta edes vastata. Kyllä mä olen monelle antanut mahdollisuuden, jutellut ja lähtenyt treffeille, aina se vaan sitten hiipuu siihen. Olin aikani ehkä hyvinkin nirso, mutta kyllä sekin muuttunut ajan myötä.
ap
Tuli vaan mieleen tapaus, kun miespuolinen vastasi nettideitti-ilmoitukseen asiallisesti ja tosissaan ja profiilitiedot mätsäsi tosi hyvin toisiinsa. koulutukset, harrastukset jne. oli samankaltaisia. Niin nainen ei sitten vaivautunut vastaamaan mitään, ei yhtään mitään, ei edes "kiitos viestistäsi, mutta..."
Oliko sitten vääränväriset silmät vai mitä, sitä tuo mies ei koskaan saanut tietää. Ja naisella on silti edelleen profiili netissä...
Eli etsitkö jotain mahdotonta, jota kukaan ei täytä?
Miehet ja naiset molemmat tekevät niin, ettei jakseta edes vastata.
Toi on oikeastaan aika tylyä. Netissä saattaa moni sellainen, joka on liian ujo lähestymään reaalielämässä, rohkaistua ottamaan yhteyttä. Ja sitten jos palaute on sellaista, että ei vastata mitään, niin tekee varmasti tosi hyvää itsetunnolle.
Tuli vaan mieleen tapaus, kun miespuolinen vastasi nettideitti-ilmoitukseen asiallisesti ja tosissaan ja profiilitiedot mätsäsi tosi hyvin toisiinsa. koulutukset, harrastukset jne. oli samankaltaisia. Niin nainen ei sitten vaivautunut vastaamaan mitään, ei yhtään mitään, ei edes "kiitos viestistäsi, mutta..."
Oliko sitten vääränväriset silmät vai mitä, sitä tuo mies ei koskaan saanut tietää. Ja naisella on silti edelleen profiili netissä...
Eli etsitkö jotain mahdotonta, jota kukaan ei täytä?
Miehet ja naiset molemmat tekevät niin, ettei jakseta edes vastata.
Toi on oikeastaan aika tylyä. Netissä saattaa moni sellainen, joka on liian ujo lähestymään reaalielämässä, rohkaistua ottamaan yhteyttä. Ja sitten jos palaute on sellaista, että ei vastata mitään, niin tekee varmasti tosi hyvää itsetunnolle.
Kesti pitkään itselläkin, kunnes osasin olla ottamatta itseeni, kun joku mies ei vaan vastannut.
ap
täysin tuon tunteen. Täällä toinen samanlainen. Tosin ei ole omaa asuntoa. Niinpä, HUOH!