Olisi ihanaa, kun joku joskus antaisi tunnustuksen,

mutta nyt olen huomannut, että siitä onkin suuri osa kateutta. mulla menee nyt kerrankin hyvin eikä tarvi olla oravanpyörässä, niin harva sitä voikaan sitten enää sietää! entiset kaverit ja ystävät harvenee, oli niitä silloin kun mulla meni huonommin

Minä voin antaa justiin tunnustuksen ap:lle!



:)

se hienoa.



Jelppasko? ;)

kuulla kehuja edes siltä omalta mieheltä! Tärkeintä että itse tiedät miten tärkeää työtä teet.

Itse olen kahden pienen kanssa kotona, vasta muutaman kuukauden ollut. Jotenkin mulle olis itsestäänselvyys etten voisi laittaa esikoista hoitoon jos kotona olen...miksi hoidattaisin oman lapseni vieraalla?! Kohta kolmevuotias esikoiseni alkaa jo kaivata enemmän virikkeitä, mutta sitä varten käymmekin kerhoissa ja puistossa.

Yksi ystäväni on ihan samassa tilanteessa, mutta laittoi esikoisen hoitoon. Ymmärrän täysin, koska hänellä on itsellä sairaus mikä rajoittaa jaksamista. Ja lapsetkin on erilaisia, hänellä varsin temperamenttinen esikko.

Mutta jokatapauksessa, täältä saat ainakin kehuja että olet jaksanut olla kotona!

Miksi sua pitäisi kehua tuosta että hoidat lapsesi kotona?

niille jotka raatavat töissä?



Ihan itse olet oman valintasi tehnyt ja jos on orpoa päivisin, niin sekin on oma murhe. Kyllä niitä kerhoja ja muita löytyy ja jos on niin ankeaa, niin mene töihin.



Miksi aina pitää kehua, kun on suoriutunut omasta normipäivästä? Eihän lastakaan pidä turhanpäiten kehua. Vai kuinka?

Oletteko niin leipääntyneitä työhönne?



Mee oikeisiin töihin tai vaikka kouluun, niin voit taas nauttia lapsistasikin ja kotielämästä.



Vai halusitko vaan kruunun kiillotusta ja kehuja siitä, että olet NIIN hyvä äiti, kun olet kotona lasten kanssa etkä töissä?

jossa sitä positiivista asiakaspalautetta tulee käytännössä joka päivä. Koen, että työssä ollessani tiedän aina, että työni on arvokasta ja asiakkaat tykkää. Myös esimieheltä tulee hyvää palautetta.



Tämä on uusi kokemus, että on vuodesta toiseen sellaisessa, no, tyhjiössä, jossa kaikki lähinnä kummastelevat ja päivittelevät valintaani. Onpa joku arvostellutkin. Ehkä siksi sellainen uskonvahvistus "luota siihen että tämä kantaa elämässä vielä jonain päivänä" tuntuisi mukavalta. Siksi.



Ja kyllä, ehdottomasti aina muistan tsempata työssäkäyviä pienten lasten vanhempia, esim sairastelut ovat aika hurjia hoitaa kun molemmilla vanhemmilla tulee myös jatkuvia poissaoloja. Mutta yleensä minun tilannettani pidetään toisenlaisena, eikä minkäänlaisen palautteen arvoisena.



ap

raskaampaa kuin mikään muu työ, mutta kukaan ei katso aiheelliseksi tsempata väsyneitä äitejä KOSKAAN. Alan uskoa tohon kateuskorttiin. Se varmaan on todellinen syy.

omasta työstä on se sitten mitä tahansa. lapsiakin tulisi kehua enemmän onnistumisissa, se vahvistaa itsetuntoa!



itse olen kotiäiti jo kuudetta vuotta ja mies on töissä. Muistan kertoa miehelle useasti miten hienoa että jaksoi töissä kun pomo ollut paska ja työkaverit tyhmiä. Kerron arvostavani sitä että jaksaa pitää meistä työllään huolen ja mahdollistaa sen että voin hoitaa lapseni kotona.



MUTTA, HARVOIN mies sanoo minulle mitään.. halausin itsekkin kuulla miten hienona pitää sitä että halusin hoitaa lasen kotona, luovuin urastani tai ainakin laitoin sen hyllylle aika pitkäksi aikaa. Olisi kiva kuulla että olet tehnyt mahtavaa työtä lapsen kanssa ja miten olen jaksanut rankkojakin uhmia ja jaksan silti olla lempeä ja hymyillä.



Olisi ihanaa myäs kuulla miten mies pitää siitäå että ruoka on aina valmiina töistä tullessa, pyykit pesty ja hän saa tosiaan VAIN rentoutua työpäivän jälkeen ja olla meidän kanssa.



Jokainen ihminen haluaa kuulla kiitosta omista valinnoistaan ja tekemisistään. Haluaa arvostusta siitä omasta tehdystä työstä, olkoon se mitä tahansa.



Minä kehun sinua ap. Hienoa että jaksat olla rakastava ja ihana äiti. teet maailman tärkeintä työtä, kasvatat omat lapsesi niinkuin parhaaksi näet, lapset ovat onnellisia kun saavat olla äitinsä kanssa. Ei tämä helppoa ole aina ja tulee niitä huonompia päiviä kun mikään ei suju mutta siitä huolimatta jaksanut! Nuati jossain vaiheessa jokaisesta päivästä, vaikkakin joskus vasta silloin kun lapset nukkuvat :) Tsemppiä syksyyn ja tuleviin haasteisiin!

Miksi sinua pitäisi kiittää?



Minusta meidän kotiäitien pitäisi olla kiitollisia että saadaan hoitaa lapsia kotona.



En odota kiitosta, ihan normaali kanssakäyminen minulle tärkeämpää; mies kysyy vaikka töitten jälkeen miten päivä sujunut. Teen itsekin tätä muille niin se lähinnä minua kiinnostaa että saa näin huomiota, ei kiitos kiinnosta.

raskaampaa kuin mikään muu työ, mutta kukaan ei katso aiheelliseksi tsempata väsyneitä äitejä KOSKAAN. Alan uskoa tohon kateuskorttiin. Se varmaan on todellinen syy.

työssäkäyvä äiti olen kateellinen kotona olevalle äidille?

No en tod ole. Itseasiassa syy miksemme hanki toista lasta on se että mä en kertakaikkiaan kestäis olla enää vuotta kotona. Siksi meille riittää yksi lapsi. Eli ei, mä en ole kateellinen kotiäideille millään tasolla, ehkä vähän jopa säälin.

En mäkään kerjaa tunnustusta siitä että jaksan olla töissä.

kehuminen on suoraan saatanasta. Ei lapsia saa kehua turhaan, ei omaa puolisoaan eikä ainakaan ystävää, työtoveria eikä vierasta ihmistä.



Ja minkälaisia lapsia nämä äidit kasvattavat? Kiittämättömiä pikku kakkikaisia jotka eivät arvosta eivätkä huomaa kiittaa mistään.



Kiitos ja anteeksi. Ne opetetaan jo ennen kouluikää. Peruskohteliaisuus. Hyvä että av mammat pilaavat sen mitä päiväkoti ja koulu koittaa opettaa, alkeellisia käytöstapoja, kohteliasuussääntöjä, toisen ihmisen arvistamista ja huomioonottamista.

moni vastaajista päätyi HAUKKUMAAN minua? En voi ymmärtää suomalaisten äitien raakuutta. Mielestäni en kerjää kiitosta. Sanoin, että olisi ihana joskus saada tunnustusta omilta tärkeiltä läheisiltä. Uskon, että se auttaisi jaksamaan vaikeat vaiheet. Töissä tsemppi tulee asiakkailta, esimieheltä, työkavereilta, mutta tässä työssä sitä kaipaisi yhtä lailla.



ap

jonka äitikin on noin tunnekylmä ihminen. Ihan oikeasti ja aidosti säälin, enkä usko että hän tulee menestymään elämässä noilla eväillä.

jonka äitikin on noin tunnekylmä ihminen. Ihan oikeasti ja aidosti säälin, enkä usko että hän tulee menestymään elämässä noilla eväillä.

sua, kun olet heti tuomitsemassa tuon kommentoijan lapsen epäonnistujaksi äitinsä yhden ainoan kommentin perusteella... Jos sinut tekee tyytyväiseksi se että pääset arvostelemaan muita niin fine, mutta koita jättää viattomien lasten arvostelu pois.. Antaa susta tosi aivottoman kuvan.

Sitäpaitsi ap:han kertoi jo avauksessa miksi: se auttaisi jaksamaan.

Kaikille meille tekee hyvää saada kehuja, kiitosta ja kannustusta.

Mutta täällä viljellään pääasiassa haukkuja, mitätöimistä, latistamista.

Miksi sinua pitäisi kiittää?

koska eihän hänen valintansa vaikuta heihin tai heidän läheisiinsä millään tavalla, lapsien kotona hoitaminen ei siis ole mikään yhteiskunnalle erityisen mainio asia tai muuten "hyvän ihmisen" merkki (toisin kuin vaikkapa omaishoitaminen voisi olla).



Mutta mieheltänsä ap voisi mielestäni odottaa kannustusta, koska osaltaan valinnallaan varmasti helpottaa myös tämän elämää, ja toisaalta mies on varmaankin ainoita jotka oikeasti näkevät "työn tulokset" (sillä perusteellahan töissäkin kiitosta saa, ei minua ainakaan kukaan ei-työtuttu ole koskaan työpanoksestani kehunut). Tietenkin lapsilta sen parhaan kiitoksen varmasti loppuviimeksi saa. :)

NIMENOMAAN yhteiskunnallisesti hyvä ja tärkeä asia. Miten joku voi ajatella toisin?

Turha odottaa fiksuja vastauksia jos itse teilaa toiset ensin.