30+ ESIKOT Sunnuntaikuulumiset
Kukkuu! Missäs kaikki Esikot luuraa? Päiväkausiin ei ole näkynyt ketään :(
Cindi: Joko olet lähteny tositoimiin? Mie olen vielä yhtenä pökäleenä. Muutama lupaavan suppari on ollu, mutta siinä kaikki. Olen kyllä yrittäny kovasti puhua pikkukaverille, että sille olis täällä kaikki valmiina, mutta kovin tuntuu olevan kiintynyt ahtaaseen yksiöönsä.
Tänään iski paniikki lapsiveden lurahtelusta. Aloin tietty kehitellä mielessä kauhukuvaa että vedet on lirissy vähiin huomaamatta ja vauva kärsii ku ei riehu samaan tahtiin ku ennen. Minusta alko jo näyttää että masukin on pienentyny eikä mitään muistikuvaa koska kamu ois liikkunu viimeksi. Noh, totuushan on että kyllä se kamu tuolla liikkuu mutta kun ihminen on mitä on ja päästää liiaksi hysterian jylläämään. Ei pitäis lukea noita pinoja lapsivesien tiputtelusta... Mies onneksi onnistu vakuuttelemaan ettei se mitään oo pienentyny ja kokoajanhan se masu heiluu :)
Yöistä on tullu ihan kamalia. Käyn 3-4 kertaa veskissä ja kylkeä on pakko kääntää vähintään puolen tunnin välein. Lonkat on ihan tulessa, jos liian kauan nukkuu samassa asennossa. Raivostuttavaa! Onneksi saa kumminkin nukkua pitkään iltapäivään ja vaikka päikkärit soffalla. Mutta voi miten mieluusti mie jo ottaisin tämän pikkukaverin masun ulkopuolelle!
Mutta miepä jatkan suppareiden kuulostelua...
Hyvää alkavaa viikkoa Esikot ja tulkaahan takaisin linjoille, täällä ollaan jo ihan ikävissään!
Toukkis ja Papu 39+3 (40 lähenee lupaavasti...)
Kommentit (13)
Ja tervehdys vaan yökyöpeleille, toivottavasti saitte jossain vaiheessa yötä unen päästä kiinni. Itse saan kyllä ainakin vielä yöllä nukuttua suhteellisen hyvin, tosin tuo hyvän asennon löytyminen vie oman aikansa ja kylkeä saa vaivalloisesti käännellä tämän tästä. Ja aamuisin herätys tapahtuu ihan spontaanisti siinä kuuden maissa...
On ollut jotenkin laiskanpulskeat fiilikset viime aikoina, joten ei ole oikein tapahtunut mitään eikä ole jaksanut kirjoitellakaan.
Tänään olisi taas aamutuimaan ohjelmassa joogaa, jota olen ajatellut jatkaa niin pitkään kun vain pystyn. Joku taisi olla hieman pettynyt ensimmäisten kertojen jälkeen tuohon joogaan ja ohjaukseen, jos tulee sellainen fiilis ettei oikein pääse mukaan niin kannattaa ottaa asia puheeksi ja pyytää henkilökohtaisempaa ohjausta. Omassa alkeisryhmässäni (jossa en itse ollut mukana ihan alusta saakka) kyllä sai tarpeen vaatiessa henk.koht. ohjausta ja lopuksi aina keskusteltiin yhdessä siitä miten kukin oli harjoitukset kokenut.
Palaan linjoille myöhemmin, nyt koirien kanssa sateeseen :( lenkille.
Sonja
Rv 31 +5
Täälläkin on aamu alkanut supisteluiden merkeissä, ei kiva. Enkä edes ole rehkinyt viikonloppuna tai mitään. Silti lievästi kipuillen tässä istuksin. Lieviähän nämä tuntemukset varmaan on loppuajan vaivoihin nähden, mutta ei ole herkkua silti. Sitä koko ajan sitten pelkää että onko kaikki kunnossa. Tänään on vielä tosi pitkä työpäivä (8-17.30) joka pitäisi koittaa jaksaa. Vaan jos päivän aikana ei olo helpotu niin pyydän kyllä pomoa päästämään minut kotiin aiemmin. Onneksi se on hyvin ymmärtäväinen ja antaa saikkua helposti jos todella tarvitsee.
Viikonlopun vietin sitten ompelukoneen ääressä, innostuin siivoamaan kaappeja, ja kun sitä " jätekangasta" tuli monta kassillista eri laatuja, niin ompelinpa niistä sitten kestovaippoja. :) Pitäähän sitä kokeilla jos ne toimisivat, eihän tuo ainakaan vielä ole maksanut mitään ja aika pino on jo vaippoja valmiina. Jos vaikka toimisivatkin hyvin käytössä, niin siinähän säästyisi iso pino rahaa, eikä jätevuorikaan olisi niin valtava. Näin sitä hurahtaa kun joku palstalla kertoo hyviä kokemuksiaan... ;) Mies on vielä aika skeptinen asian suhteen, mutta kypsytellään, kypsytellään... Ja jos ei sitten homma toimi, niin ei voi ainakaan itseään moittia ettenkö olisi kokeillut.
Huomasin viikonlopun aikana sellaisenkin jutun, että rinnoista tihkuu jotain kirkasta nestettä. Kai ne sitten alkaa nekin jo valmistautua tulevaan. Pitäiskin niistä pikkutilkuista tehdä liivinsuojuksia valmiiksi, kohtahan niitäkin tarvitaan varmaan.
Äiti antoi mulle oman äitiyskorttinsa minun odotusajalta, samoin syntymätodistuksen. Olipa hauska katsella niitä. Liekö vielä nykyiset lomakkeet yhtä vanhanaikaisia, siellä oli mm. kohta: onko lapsi löytölapsi? ;)
Juu, mutta nyt pitää lähteä töihin.
Mukavaa alkuviikkoa!
Tutanna 20+0 (jee, puolivälin pysäkki saavutettu!!)
En ole käynyt lukemassa palstaa viikonloppuisin, kun esikoiden osalta on silloin ollut yleensä aika hiljaista. Ja aina on jotain ohjelmaa muka kamalasti. Voisihan sitä aktivoitua tuon suhteen.
Vai jatkuu Toukkiksella odotus. Viime hetket taitaa olla pisimpiä. Eikös nuo liikkeet hiljenekin loppua kohti, kun tilaa on enää vähän? Ei välttämättä huomaa niitä niin helposti. Tällaista olen lukenut, mitään kokemustahan minulla ei asiasta ole... Toivotaan että vauva kohta innostuisi äidin houkuttelusta ja pääsisit tapaamaan tulokkaan! Jokohan Cindi on tositoimissa, kun ei näy kuulumisia..?
Kiva että RouvaSukkulan matka meni hyvin, ja vauvallekin löytyi tuomisia. Olen itse ostanut kirpputorilta tosi kivoja ulkomailta tuotuja vaatteita.
Me saatiin perjantaina lääkärillä vihiä sukupuolesta mutta en tietenkään paljasta sitä vielä :-) Oli ihanaa kuulla että kaikki on hyvin ja pieni kasvaa juuri niinkuin pitääkin. (Melko runsaat) supistukset eivät ole vaikuttaneet kohdunkaulaan millään tavalla. Nyt vihdoin alkaa pelot hellittää ja alan nauttia tästä raskaana olemisesta. Tuntuu että kyllä se vauva pärjää siellä masussa, ja maailmassakin jo, jos sattuisi tänne ennen aikojaan joutumaan. Tajusin eilen että minulla ei ole ollut menkkoja yli seitsemään kuukauteen! On tässä fyysisesti jotain plussapuoliakin tässä raskaana olemisessa. Minulla on aika kivuliaat kuukautiset.
Tänään tuli äitiyspakkaus, ja minusta se on tosi hyvä. Olin vähän epäileväinen. Haalarikin on minusta ihan mainio. Pykäsin heti pesukoneen päälle hoitopöydän kun eilen tuli ostettua Ikeasta puhallettava hoitoalusta. Ihanaa kun alkaa näyttää siltä että taloon on tosiaan tulossa vauva :-) Seuraavaksi pitäisi koota loppuun Ikean versio Elfa-koreista, että saisi järjesteltyä vauvalle vaatekaapin kylpyhuoneeseen. En kehdannut eilen paukutella vasaralla kovin paljon, ja muuten tuota ei kyllä yhdeksi kappaleeksi saa.
Kaksi isoa hankintaa vauvalle on vielä tekemättä, vaunut ja vaipat. Kaikki muu tarpeellinen taidetaan saada. Oletteko ostaneet jotain kestovaippa-aloituspakkauksia ja mistä?
Miten paljon vauvanne ovat hikanneet? Siis ne jotka niin pitkällä ovat? Meidän pienellä on nykyään hikka joka päivä, parhaana kaksi kertaa. Luin että se alkaa näillä tienoin harjoitella hengittämistä ja välillä hikka keskeyttää harjoitukset. Että ilmeisesti hengitys vaatii meillä vielä harjoittelua... hyvä tietysti että harjoittelee niin osaa sitten :-)
Nyt taidan hiukan huilata, on taas ruvennut väsyttämään. Outoa, toivottavasti tämä ei ole pitkäaikaista. Taisi tulla viikoloppuna ahkeroitua liikaa. Onneksi on vielä lomaa, mutta toisaalta niin on tekemistäkin. Tai kai sitä on kun itselleen järjestää...
Mukavaa alkuviikkoa jokaiselle!
Frida75 rv 30+2
Rv 19+1 eli uusi viikko on sitäkin myöten saatu käyntiin, enää muutama päivä ja puoliväli saavutettu! Huh, vastahan sitä plussas!!!
Nyt tosiaan alkaa jo ulkoisetkin merkit masun kasvun myötä näyttää, että vauva siellä masussa kasvaa eikä vaan makkarat lisääntyny. Tuntuu, että koko maha on ottanut nousua ylöspäin vaikka tiedänkin, ettei se missään kylkiluissa vielä olekaan, mutta tuntuu kuin olis! No, olipas sekavaa. Häpyluutakin jomottelee aika tasaiseen tahtiin...muilla vastaavaa? Ja välillä tulee asentoa vaihtaessa (makuulla/löhöillessä siis) aivan julmettuja kipuja alavatsaan. Onkohan ne nyt sitten niitä liitoskipuja vai?? Mutta ei ne sellaisia kipuja kuitenkaan oo, että paniikkiin joutuis ja heti pitäis lähteä vessaan tarkistamaan tilannetta, kipeetä ottaa kuitenkin hetkellisesti. Ota nyt tuostakin sitten selvää...
Muistan kuinka hauska oli, kun paras kaverini odotti ensimmäistään ja osasi kertoa tuntemuksistaan erittäin kuvaavasti: noin viikolla 30 kertoi supistuksistaan, että tuntui niinkuin joku tökkis vähän väliä leipäveittellä jalkoväliin mutta muutaman viikon kuluttua se oli kuulemma kuin siellä jalkovälissä olis jo koko keittiöveitsiSARJA! Yritä siinä sitten pitää pokeria ja lohdutella, että kyllä se kipu siitä varmaan kohta helpottaa... No, helpottihan se! Mutta kyllä monesti sain nauraa ääneen noita kuvauksia.
1,5 viikkoa vielä rakenneultraan. Tekis mieli kysäistä sukupuolesta, mies ei kyllä halua tietää ja itellekin tuli vähän epäilevä olo, kun luin jostain palstalta kuinka epäluotettavia noi ennustukset on! Ja lisäks kyllä kuulin, että ei täällä meidän synnärillä kuulemma kovin helposti tuosta em. syystä sukupuolta kerrotakaan. Joten se ongelma taitaa ratketa ihan itsestään. Tuon asian takia en viitti yksityiselle lähteä, ei se todellakaan niin tärkeä ole.
Toukkis: jaksamista masun kanssa, kyllä se sieltä aikanaan tulee... ;)
Jaksamista ja hyvää vointia kaikille harmaasta kelistä huolimatta!
Finnmar ja Tähti 19+1
Heippa kaikille 30+ esikoisen odottajille täältäkin!
Eipä ole taas pariin viikkoon ainakaan tullu kirjoteltua, vaikka olen teidän kuulumisia seurailla tarkkaan. On jotenkin tullut vaan keskityttyä tähän omaan napaan... Ja pakkailtua. Muuton pitäisi olla kuun vaihteessa, ja meidän juniori se vaan antaa odotuttaa itseään. Onneksi ei nykyisestä kämpästä mikään megahoppu ole pihalle, vaan hyvässä lykyssä voidaan muuttaa pikkuhiljaa vaikka kolme viikkoa. Eli uuden kodin avaimet saadaan 25.11 ja nykyisestä luukusta on luvattu olla pihalla 15.12.
Nyt alkaa elo olla aika tylsää, yli on jo menty ja huolella, ja elo pyörii supistusten odottelun ympärillä. Perjantaina olisi Jorviin yliaikakontrolli, huoh... Ihan en kuvitellu, että tämä odottelu menisi näin pitkäpiimäiseksi. Masuasukki tuntuu viihtyvän harvinaisen hyvin yksiössään, onneksi muistaa liikkua sen verran tiuhaan, ettei ole tarvinnu ruveta liikelaskentaa vielä tekemään.
Jäi se tapaamiseenkin osallistuminen, kun toissa viikolla supisteli huolella joka ilta, ja en uskaltanut lähteä " ihmisten ilmoille" toikkaroimaan. Toivottavasti pääsen ensi kerralla tapaamaan teitä, silloin sitten mielellään kera nyytin :) Nyt on supistuksetkin kaikonneet jonnekkin suppailuavaruuteen, muutenkin olo on aivan loistava, eikä mitään merkkejä mahdollisesta lähestyvästä synnytyksestä. Kyllä osaakin olla odottavan aika pitkä!
Tylsää valitusta tuli tässä, joten poistun takavasemmalla ja toivotan kaikille mukavaa alkanutta viikkoa :)
terkuin: annam ja maha, 40+5 (!)
moi pitkästä aikaa kaikille!
sori, sähelsin jotenkin näppiksen kanssa ja eka viesti lähti vähän lyhyenä. saatiin tosiaan nettiliittymä kotiin ja nyt meikäläinenkin voi taas raportoida kuulumisia muille esikoille.
Oli kivaa tutustua teihin Omenapuussa! Sääli, että jouduin lähtemään ennen ruokailua. tämä meidän poppoo tuntui tosi mukavalta!
Meidän lääkäriaika perjantaina olikin vähän erilainen kuin odotin. meillähän varmisteltiin sitä, ettei supistelut ole avanneet paikkoja. No, lääkäri antoi tylyn tuomion: kohdunkaula lyhentynyt (pituus enää 1cm verrattuna lähtökohtaan, joka oli 3 cm) ja pehmentynyt, kohdunsuu auki. lähetti sitten akuutisti NKL:n äitiyspolille. olin tosi hämmästynyt noista muutoksista, koska mulla ei viime viikkoina ole supistellut paljoa + supistelut ei ole olleet kipeitä. mun mies oli to-iltapäivä lähtenyt ulkomaille, joten olin ihan paniikissa. Onneksi äitiyspolilla tilanne ei osoittautunutkaan niin pahaksi. kohdunkaula on mulla pehmentynyt ja kohdunsuu auki, mutta kohdunkaula on onneksi pitkä. nyt pitää kuitenkin ottaa entistä iisimmin, ettei kohdunsuu aukea enempää tai kohdunkaula lähde lyhenemään. vauva ei välttämättä selviä, jos syntyy nyt. meillähän on muutto siinä vaiheessa,että pahvilaatikoiden keskellä elellään, joten mun on tosissani pidettävä itseni kurissa, etten lähde purkamaan laatikoita. onneksi olen nyt niin väsynytkin, että torkkuja tulee jo siksikin otettua päivän mittaan.
mun iskias on ärtynyt aika pahaksi. kävely on vaappumista ja öisin herään kääntyilyyni.
no, mutta eihän tämä elo pelkkää huonoa kuulumista ole ollut: lohdutin itseäni uudella autolla :) kävelin keskiviikkona autokauppaan ja ostin sellaisen näppärän farmari-pösön. olen jo pidemmän aikaa zoomaillut toyotia ja lähdin itse asiassa keskiviikkona yhden toyotan perään. Se ei kuitenkaan vastannut odotuksia. myyjä sitten ehdotti tuota ostamaani pösöä. koeajon jälkeen olin niin myyty, että kaupat tuli. sitä on ihana ajaa. vähän pelkäsin, että maksoinkohan ylihintaa, kun en ollut ollut peugeoteista kiinnostunut, enkä tiennyt, missä hinnat liikkuu, mutta kyllä mä sen ihan ok-hintaan sain. nyt olen sitten päivittäin keksinyt tekosyitä lähteä ajelemaan autolla.
Toukkikselle tsemppiä! kyllä vauveli varmaan pian jo lähtee syntymään. kiitos niistä tyynyvinkeistä. niistä on ollut jonkin verran apua tähän iskiakseen.
palataan taas!
t., Kanika rv 32+2
Vastailenpa minäkin tänne sunnuntaikuulumisiin, vaikka maanantaissa mennäänkin ;-) Tosin tänään on ollut niin unettavan pimeä päivä, ettei paljoa huomaa, onko sunnuntai vaiko maanantai... No, mies tosin lähti aamulla töihin ja Hesarikin tuli taas pyhäinpäivästä johtuneen tauon jälkeen :)
Viikonloppuni oli tosi vilkas, mikä lie osasyy väsymykseen. Nyt myös heräilen joka yö aina kylkeä kääntäessäni ja muutaman kerran muutenkin. Vauva tuntuu olevan todella aktiivinen aamuneljältä! Mutta siihen viikonloppuun: meillä oli kylässä yksi hyvä ystäväni Joensuusta. Hän vietti lapsuutensa pk-seudulla, joten lauantaina kävimme katselemassa hänen lapsuutensa paikkoja entisestä kotitalosta päiväkotiin, kouluun ja leikkipaikkoihin. Lauantaina illalla kutsuimme meille lisää vieraita ja mukana oli eräs jouluvauvaa odottava tuttuni (joka on myös 30+ esikko, mutta ei harrasta lainkaan näitä nettikeskusteluja eikä edes palstan lukemista). Oli mukava jutella odotusjuttuja ja jopa vertailla mahan kokoa ;) Puhuimme paljon myös Hairakanpesän valmennuksesta, joka meillä alkaa tällä viikolla. Perjantainahan oli se rentoutus, jonka ääniharjoitus oli oikein mainio.
Toukkis ja Annam elätte jänniä aikoja! Onkohan muuten Cindi tosiaankin jo synnärillä, kun hänestä ei ole kuulunut päiväkausiin mitään?
Kanika: Kiva, että olet taas nettiyhteyden parissa! Ota nyt oikein rauhallisesti muuttolaatikoiden kanssa, vaikka reilu kuukausi sitten muuttaneena tiedän itsekin, kuinka ripeästi haluaisi suoriutua kaikesta. (Tämä Vauva-lehden palsta on yhdessä suhteessa tylsä - nyt vastausta kirjoittaessa teidän viestinne eivät näy ja siksi niin moni juuri lukemani asia unohtuu. Jos siis kysyn tyhmän kysymyksen, älkää ihmetelkö!) Saitko Kanika lääkärissä kehoituksen olla tosi varovainen nyt, kun kohdunkaulasi tilanne tarkastettiin? Minulla on neuvolalääkäri ensi viikolla ja saa nähdä, mikä on oma tilanteeni. Viikolla 28 (tai 29) kohdunkaulaa oli 4cm eikä minua ole vieläkään supistellut, joten varmaan se on aika lailla kiinni. Tietääköhän tuo, että synnytyskin venyy pitkälle lasketun ajan yli?
RouvaSukkula: kerro lisää Prahan tunnelmia, kunhan vain ehdit!
Frida: Minäkin olen miettinyt kestovaippailua. Tosin ajattelimme ryhtyä " sekakäyttäjiksi" vaippojen suhteen eli osakestoilla ja käyttää osin (öisin, kylässä, ehkä kotonakin) kertiksiä. Käytäntö sitten näyttänee, mikä meillä toimii. Ruohonjuuressa on jaettavissa Kestovaippaopas, josta näkee erilaisia vaihtoehtoja ja sieltä ainakin voi kysellä starttipakkauksia.
Nyt en muista, mitä muuta piti kommentoida.
:)
Katja rv 34+5
... niin jatkan yhä tähän sunnuntaiketjuun.
Kävin sitten työterveyslääkärillä kun töihin päästyä jo rupesi tuntumaan siltä että nukahdan pystyyn. Se kyseli kaikkea laidasta laitaan (mietti varmaan että minkä voi laittaa saikun syyksi ;) ) ja lopulta kirjoitti viikon lomaa jännityspäänsäryn ja migreenin takia.
Nukuin jo tunnin päiväunetkin vaan vielä vaan nukuttaa, oikein silmiä polttelee.
Supistelujakin on ollut pitkin päivää, muttei onneksi sellaisia niin kivuliaita joita oli silloin jokin aika sitten. Jospa ne levolla hellittäisi nekin.
Meillä oli tänään päiväkodissa isovanhempien päivä, ja ihan mukavasti oli mummoja ja ukkeja paikalla. Lapset esittivät muutaman laululeikin ja tanssahdeltiin yhdessä mummojenkin kanssa sitten niiden tahdissa. Mukavaa oli, mie vaan väsyneenä en oikein jaksanut osallistua tansseihin. Lapset nauttivat mielettömästi siitä kun saivat sitten isovanhemmilleen esitellä päiväkotia ja touhuta heidän kanssaan vapaasti siellä. Itku pääsi monella kun mummot ja ukit sitten lopulta tekivät lähtöä. Miekin lähdin sitten juhlien jälkeen sinne lääkäriin, kun halusin ensin sen lasten " suuren ilon päivän" kokea. Mummot pyysivät että järjestettäisiin toistekin näitä päiviä, olivat ihan innoissaan hekin. :)
Juu, mutta taidan lähteä vielä pötköttelemään sohvalle vähäksi aikaa.
Mukavaa viikkoa!
Ylihuomista rakenneultraa odottava susanna (20+0)
Tervehdys kaikille!
Unohdin kyllä heti mitä minun piti kirjoittaa... höh!
No ainakin kirjoittelitte viimeviikolla siitä isäsuhteestä. Minulla on perusvanhemmat ja niiden suhde on ihan ok (äiti topakka ja isä vähän jurompi). Isä on kiva ja vanhemmiten vielä kivempi. Minusta isä oli välillä aina pahalla päällä, mutta näköjään eläkkeen vapaa-aika tekee isästäkin leppoisamman. Toissaan kun vanhemmat oli pari viikonloppua sitten kylässä niin isä oli ihan fiilikissä vauvasta. Jopa taputti vatsaa että ' kunhan tuo vauva syntyy' -tyyppisesti... olisi luullut että tuo olisi tuntunut liian ärsyttävätlä, mutta se oli kyllä vaan kiva. Isä lupasi tehdä myös sen seinän ja yhden oven jos ja kun on tarvetta vauvalle... poikakaverini enkä minä ei kumpikaan osata rakentaa mitään... Vanhemmat ovat siis ollet ihan loistavia vauva jutussa. Kyllä isäkin kysyi että aiotaanko vihille, mutta kun sanoin että ei niin ei ne ruvenneet vinkumaan mitään.
Olin viikonlopun
Joo lähti viesti kesken.
Oltiin viikonloppu Kestävän Katajan parisuhdeleirillä Forssassa. Suosittelen kaikkille. Siellä oli kivaa ja oli kiva huomata miten parisuhteen juttuja voi opetalla ja jotainkin vanhat jutut muka näkee eritavalla. Tuo kurssi oli ihan peruskurssi ei siis mikään kriisi tai ongelmakurssi. Ainakin me oltiin molemmat ihan innoissaan ja eilen keskusteltiin että mielle se teki hyvää, oltiin kun lomalla ja hyvällä sellaisella. Oli kiva kun muut kuunteli aina välillä ja että tehtiin erilaisia ohjattuja harjoituksia. Tuo oli meidän 1. kerta ja ainakin minulla oli hiukka ennakkovastustusta, joka osoittautui ihan turhaksi. Siis suosittelen ihan kaikkille!
Muuten mahaan kuuluu hyvää, vaikka välillä sattuukin (mutta kun vauva potkii niin kyllä noi murheet unohtuu). Olen jo ihan varma että kaikki menee loppuun asti hyvin. Varasin kyllä neuvolalääkäri ajan keskiviikoksi, niin siellä tarkastetaan että ei kohdunsuulle ole tullut muutoksia tai löystymistä noista suppareista... en usko! Vauva on tosi vilkas, ihanaa!
Rakenneultra on pari viikon päästä ja olen ihan vakuuttunut että saan ultraajan sanomaan sukupuolen... viimeksi ei lämmennyt yhtään ajatukselle...
Kirsi 19+0 + erkki
No, nyt kävin tänään lääkärissä ja olen sitten tämän ja ens viikon saikulla. Ihana päästä kunnolla lepäämään ja unohtaa työpaikan touhut ja ilmapiirit (ei ole parhaasta päästä) vähäks aikaa. Iskiasta on sitten tuo alaselän kipuilu ja käsien probleema nyt on vanhaa tuttua... Sain fysioterapeutille lähetteen, että tsekkaa vielä tilanteen mitä vois tehdä noiden oireiden helpottamiseksi.
Just luin teidän kirjoituksia, mutta kun tämä muisti on niin MAHTAVA nykyisin :@)), niin enhän mä enää pysty muistamaan kuka myös kirjoitti kärsivänsä iskiaskipuilusta....
Vielä pitää vähän purkaa myös pomon viimeisimmästä tempauksesta perjantailta.... Kun ilmoitin että jään alkuviikosta (oli alustavasti terkkarin myöntämä saikku) lepäämään, niin jostain ihme kiemuroiden kautta pomo päätyi tivaamaan multa, että minkä takia hän aina kuulee mun asioista viimeisenä.... No, mä jäin itse ihan " suu auki" , että mistähän nyt on kysymys... Selvis sitten että kun pomo oli kesän jälkeen puhunut mun raskaudesta jonkun toisen meidän työntekijän kanssa, niin tämä kolmas osapuoli oli esittänyt asian niin, että hän on jo tiennyt kauan ennen lomien alkua mun raskaudestani.... :@ , että olisin itse kertonut... Kerroin kaikille asiasta vasta kesälomalta paluun jälkeen. Ja meillä on muutama persoona sellaisia joille en takuuvarmasti kerro yksityisasioistani.
Pomo kehtas väittää etten muka ole tarpeeksi ajoissa kertonut hänelle... HALOO!!
aikaa oli 5 kuukautta mammaloman alkamiseen kun ilmoitin pomolle...
Voi P..rrr... le että osaa olla TÄYSIN PIMEETÄ porukkaa !!!
No, onneks teille voi purkaa, helpottaa... :-))
Ens viikolla mulla onkin neuvolassa lääkärintarkastus, kiva taas saada tietoa vauvan voinnista.. Sitten alkaakin kai neuvolakäynnit kahden viikon välein.
Hb:n arvojen mittausta odotan, toivottavasti on noussut siitä edellisestä kerrasta kun oli painunut niin huminalla alaspäin. Sitä kräuteria olen nyt ottanut kunnolla, lisäks alotin nyt myös d-vitamiinilisän.
Siitä sokerirasitustestistä... arvot oli ihan suht ok. Keskimmäinen arvo ihan hitusen raja-arvon yli, joten ruoka-valion tarkkailulla hoituu hyvin.
Testistä on jo melkein viikko mutta vieläkin mulla on törkee mustelma toisessa käsivarressa. Mullahan on ne ihanat piilosuonet ja tasan yks kohta, josta takuuvarmasti saa hyvin ja melko kivuttomasti verinäytteet otettua. No, hoitsu ei suostunut ottamaan kaikkia näytteitä samasta kohtaa, vaan piti vanhanaikaisella avoneulalla (nykyiset on kai jotain vakuumineuloja.... tai jotain...) törkkiä tuosta toisesta kädestä ja jälki on ollu sen näköistä... Ihan kun olis `narkkari´... :@))
Nyt onkin aikaa vaikka alkaa järjestelemään enemmän vauvakamoja ja pyykkäämään vaatteita... :-))
Muutenkin vois tehdä inventaarion kaappien sisällöstä ja järjestellä paremmin. Nyt tuntuu siltä, että kun muuttokuormaa on silloin keväällä purkanut, niin on tullut vaan `heiteltyä´ osa kamoista pois silmistä..
Mukavaa viikon alkua kaikille!!
Suiza 28+3
p.s. Cindistä ei tosiaan ole kuulunut pihaustakaan.... Toivottavasti tietää pian uusia vauvauutisia!!
Täällä olo mitä mainioin ja pirtein, vaikka oli jo kuudelta herätys, mikä on hirveän aikaista meikäläiselle. Palasin tänään Innsbruckista, suoraan työpaikalle, mutta on ollut oikein leppoisa ja kiva päivä, ei kiirettä. Nyt pitäisi tahkoa näitä tunteja kasaan, kun kaksi työpäivää meni lomaillessa, mutta onneksi meillä ei ole kellokorttia, joten ei ole niin tarkkaa sen kanssa. Matkalla oli oikein kiva huomata, miten hyvin Suomeen palaaminen on mennyt, koska Itävallassa ei tullut mitään hurmosta tyyliin " voikun täällä on ihanaa" , ja tajusin miten hyvältä tuntuu nyt olla täällä ja ehkä asettuakin tänne hetkeksi. Ehkä jopa ostamme oman talon/asunnon, ja laitamme oikeasti kivan kodin. Kauhean moni muukin täällä tuntuu muuttaneen hiljattain - iskeeköhän tässä oikeasti joku asettumishalu. Mä olen aina ollut valmis mitä villeimpiin matkoihin, mutta nyt sellaiset ei kiinnosta yhtään.
Siellä oli muuten yhtä ankea sää kuin täälläkin! Ja Italiassa torilla hypistelin vauvanvaatteita, mutta en vieläkään ostanut ensimmäistäkään vaatetta - sai vaan äiti ihania juttuja.
Viikonloppuna olin tuntevinani ensimmäisiä liikkeitä! Tosin olen odotellut niitä niin paljon etten voi olla varma että olivatko ne oikeasti niitä. Tunsin ne kädellä masun päältä, pari töytäisyä, sellaisen kipeähkön vihlaisun jälkeen, ja mieskin tunsi ne. Olikohan se jo vauva?? Olisi sanoinkuvamattoman ihanaa alkaa tuntea sen olemassaolo! Mä en voi kyllä yhtyä Finnmarin tunteeseen, että justhan tässä plussattiin, päinvastoin tuntuu että tämä kestää ikuisuuden ja aika matelee!
Oliko sulla Friida neuvolalääkärin vastaanotto vai kuka sen sukupuolen paljasti? Mäkin olen malttamaton kuulemaan kumpi täällä kasvaa. Tuntuu että sen konkretisoisi odotusta...
Toukkikselle ja Annamille ei voi muuta toivottaa kuin kärsivällisyyttä!
Viikon jatkoja! Jaipur 18+0
Maanantai-aamua!
Ollaanko ainoat linjoilla? Vai joko olet saanut unen päästä kiinni? Tämä jo melkein viikon kestänyt sairasloma on tainnut saada normaalirytmini täysin sekaisin,mutta vähän epäilen. Palasimme nimittäin Prahasta tänään, jossa tuli käveltyä paljon, mutta myös nukuttua hyvin.
Reissu oli todella kiva. Ihan vain ei tuo mies taida ymmärtää raskauden mukanaan tuomia rasitteita, kun piiskaa meikäläistä vain eteenpäin vaikka kuinka väsyttäisi. Ja kun miulla on ollut niitä supistelujakin, niin yritin useaan otteeseen puhua, että pitäisi ottaa vähän rauhallisemmin. Ei vain tahdo mennä jakeluun, ei!
Ostettiin sitten lastenvaunutkin, puolalaisvalmisteiset Deltim-rattaat. Maksettiin koko paketista (vaunut +auringonvarjo +sadesuoja +hyttysverkko +makuupussi +hoitolaukku) noin 250 egeä. Katsotaan millaisiksi vaunut sitten osoittautuvat tositilanteessa. Tescosta löysin myös ihania vaaleankeltaisia potkuhousuja ja bodeja.
Olen miettinyt pitäisikö soittaa neuvolaan huomenna (eikun siis tänään) ja kysyä näistä supisteluista. Enää ne eivät ole olleet kivuliaita, mutta epämukavia kylläkin. Lääkäri sanoi silloin saikkua kirjoittaessaan, että pitäisi ottaa yhteyttä, jos supistelut jatkuvat, sillä minulla voi olla vaikkapa jokin oireeton tulehdus. Parempi se olisi kai asia tarkistaa, kuin katua jälkikäteen.
Mutta olisipa kiva saada Tuokkis, sinulta vaaviuutisia pian. Masukki saisi nyt vaan alkaa tulla maailmaan!!!
Yökyöpeliterveiset täältä Malmin lähettyviltä!
terv.
RouvaSukkula & Astronautti (27+3)